Erityisopettajat koolla

Seutukunnallinen lukion erityisopettajien ainetiimi palaveroi 30.1.2020 Tampereella aikuislukiossa Sammon keskuslukiolla. Meitä oli paikalla 13 erityisopettajaa ja yksi opetusharjoittelija.

Kahvittelun jälkeen kuulimme LOPS-työryhmän Ritva Haakanan vetämän alustuksen ohjauksesta. Käytiin keskustelu ja sovittiin yhteensä viiden hengen ryhmä, joka kirjoittaa kevään aikana erityisopetuksesta vuoden 2021 LOPSiin.

Seuraava aihe oli 26.5. klo 13 Skypellä toteutuva NMI:n digilukiseula-koulutus, jonka pitää Jyväskylästä käsin Maria Paananen; yleisön toiveesta paikaksi sovittiin jälleen SAMKE. Olen pyytänyt Matleena Laakson meille tekniseksi tueksi. Kouluttajalle aloimme pohtia kysymyksiä jo nyt.

Vielä lopuksi juteltiin tamperelaisten erityisopettajien lupauksesta järjestää lukioiden erityisopettajien LEO-seminaari Tampereella vuonna 2022. Kaikki lupautuivat ideoimaan!

Erityisopetuksen ajankohtaisterveisin kirjasi

Marita Kontio

Englannin ainetiimi 3.12.2019

Englannin ainetiimi kokoontui 3.12. Hatanpään lukiolla. Aluksi lehtorimme Mari Vares kertoi meille kokemuksistaan ainerajat ylittävästä oppimisesta. Hän on opettanut tiimijaksoissa ensin äidinkielen ja sitten maantieteen kanssa. 

Vares korosti, että tiimijaksonkin aikana kukin oppiaine pyrkii säilyttämään oman identiteettinsä ja menetelmänsä. Oppiaineista etsitään yhtymäkohtia ja aineilla voi olla yhteisiä tehtäviä. Tunnit voidaan sijoittaa peräkkäin, jolloin yhteisen ilmiön opetus voi jatkua eri näkökulmasta. Toinen oppiaine kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa mutta liikkeelle ei tarvitse lähteä heti isosti.

Toinen alustajamme oli Annukka Suonio, joka toi kuulumisia LOPS2021 Pedagoginen kehittäminen -työryhmästä. Aluksi hän esitti säkein ja kuvin terveiset myös Tomi Anttilalta, Jorma Suoniolta, Ville Vuorisalmelta ja Jaana Niemiseltä. Puhuimme englannin moduulien laajuudesta, oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien muodostamisesta muiden lukioaineiden kanssa ja niiden arvostelusta. Annukka päätti vauhdikkaan esityksensä Kaija K:n sanoihin:

"Sä alat vihdoin viimein käsittää ettet sä tarvii lupaa keneltäkään
Oot liian kaunis häpeemään etkä voi yhtään mitään menettää
Joten anna mennä joten anna mennä."

Ennen kolmatta vierastamme tutustuimme vähän Hatanpään lukion rakennukseen ja kävimme opettajien huoneessa iltapäiväkahvilla. Sitten Riitta-Liisa Arpiainen, kauppatieteiden tohtori, kertoi väitöskirjatutkimuksestaan otsikolla: Tiimityötä, toimintaa ja tunteita – näkökulmia kokemuksellisesta toimintaoppimisesta Namibiassa. Hän aloitti kertomalla meille väitöskirjatutkimuksensa tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Tavoitteena oli kasvattaa vastuullisia, yritteliäitä ja tavoitteellisia opiskelijoita. Opiskelu oli opiskelijajohtoista, tärkeässä roolissa oli reflektointi ryhmässä. Myös vastoinkäymisistä opittiin mutta opiskelijoilla oli koko ajan tuki ja apu mukana. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kokivat itseluottamuksensa lisääntyneen. Minä-pystyvyys kanavoitui tiimipystyvyydeksi ja oppiminen suuntautui syväoppimiseksi. Opiskelijoiden hyvästä suoriutumisesta ja tyytyväisyydestä panokseensa todisti myös näkemämme video.

Kaiken kaikkiaan ainetiimitapaaminen oli antoisa ja ajatuksia herättävä.

Teksti: Tiina Anttila
Kuva: Sirpa Ruhanen

Esoteerinen henkisyys Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin taiteessa

Kuvataide- ja uskonnonopettajat kokoontuivat yhteiseen ainetiimitilaisuuteen Klassilliselle lukiolle kuulakkaana joulukuun tiistaina 10.12.2019.

Odotettu luennoitsija, kirjailija ja tutkija FT Nina Kokkinen johdatti aluksi meidät 1800-luvun lopulle Kuopioon Minna Canthin, Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen luokse sekä spiritualismin, magnetismin ja selvänäköisyyden polulle. Nina Kokkinen valotti meille kiinnostavin esimerkein kultakauden suomalaistaiteilijoiden ja heidän teostensa yhteyksiä selvänäköisyyteen.

Selvänäköisyydestä (ransk. clairvoyance) tuli yksi 1900-luvun vaihteen kiehtovimmista puheenaiheista. Monet uskoivat, että kuudennen aistin ja sielun sisäisten silmien avulla saattoi havaita todellisuuden hienojakoisempia, tavanomaisesti näkymättömiksi jääviä tasoja.

​Viime vuonna ilmestyneessä palkitussa kirjassaan Totuudenetsijät Nina Kokkinen tutkii esoteerista henkisyyttä Gallen-Kallelan, Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Samalla hän aukaisee uudenlaisia näkökulmia erityisesti Simbergin taidekäsitykseen ja kuvasymboliikkaan.

Lukiolla pidetyn alkuluennon jälkeen siirryimme tietenkin Tampereen Tuomiokirkkoon Simbergin symboliikkaa ja kristillistä kuvastoa tutkimaan.

Kokkisen tulkinnat Haavoittuneesta enkelistä, saarnastuolin kuva-aiheista tai Simbergin suomalaismielisestä sielulintuajatuksesta, jonka mukaan osa ihmisestä lähtee lintuna pois, saivat meidät hämmennyksen valtaan, uteliaiksi ja ehkäpä kriittisiksikin. Uudenlainen näkökulma tuntui samanaikaisesti ilmiselvältä ja epäuskottavalta.

Koulutustilaisuus oli antoisa, hienotunnelmainen ja keskustelua herättävä. Yhteensä paikalla oli 25 opettajaa.

Silja Saarikko
Tammerkosken lukio