Kuulumisia tutkimusmaailmasta

Marraskuun biologian ja maantieteen ainetiimin kokoontumisessa opettajilla oli ilo seurata kahden vallan erilaisen väitöskirjan esittelyä.

Jatko-opiskelija Hanna Rosti Helsingin yliopistosta kuvaili tutkimuksiaan Kenian Taita-vuorilla. Hannan tutkimuskohteena ovat viimeisen viisi vuotta olleet pienet yöaktiiviset nisäkkäät, erityisesti puutamaanit (Dendrohyrax sp) ja pikkugalagot (Paragalago sp). Koska yöaktiivisia, pienen kissan kokoisia eläimiä on hankala havaita visuaalisesti, on Rosti käyttänyt tutkimuksissaan bioakustiikkaa eli nauhoittanut eläinten ääniä. Hyvin eksoottiset sademetsä-äänet värittivätkin biologian luokkaa Sammon keskuslukiossa synkän marraskuun keskellä. Ihmeellistä oli, että esimerkiksi norsun lähisukulaiset, puutamaanit, ovat yksi hyvin harvoista laulavista nisäkkäistä (keksitkö ihmisen lisäksi muita?).

Afrikan metsät ja villit ekosysteemit kärsivät luontokadon kourissa. Rosti maalasi ajankohtaista kuvaa ilmastonmuutoksen ja metsien hävityksen seurauksista köyhimmässä Afrikassa. Tutkijat käyvät myös paikallisilla kouluilla esittelemässä työtään. Ympäristökasvatus on erittäin tärkeää, koska köyhät maanviljelijät voisivat tulevaisuudessa saada enemmän tuloja ekoturismista kuin metsien raivaamisesta. Hurjalta kuulostava arkipäivän esimerkki oli, että jokainen paikalliskoulun opiskelija oli syönyt puutamaania ja se kuulemma maistui oikein hyvälle. Puutamaaneja esiintyy viidellä eristäytyneellä, pienellä metsäalueella yhteensä viiden neliökilometrin alueella. Rostin tavoitteena on saada kuvattua Taitan puutamaani tieteelle uudeksi lajiksi, jotta sen suojelu olisi mahdollista. Suojelun myötä Tsavon kansallispuistoon suuntaavat turistit saataisiin mahdollisesti houkuteltua myös metsiin.

Myös suomalaiset koulut voivat auttaa, esimerkiksi Kannaksen lukio Lahdesta on lahjoittanut rahaa paikalliselle suojelujärjestölle. Rahalla on rakennettu ja ylläpidetään eläinten juomapaikkoja kuivuuden riivaamilla alankomailla. Lisää Hanna Rostin tutkimuksesta ja Etelä-Kenian luonnonsuojelusta voi lukea sivustolta Taitan eläimet.

Norssin biologian ja maantieteen opettaja Merja Kuisma on vastikään kirjoittanut kasvatustieteen alan väitöskirjan. Alustuksessaan Merja kertoi pääkohtia väitöskirjansa aiheista eli tutkivasta ja monialaisesta oppimisesta.

Merjan tutkimuksen tulos on, että tutkivan oppimisen metodilla kaikki opiskelijat parantavat oppimistuloksiaan merkittävästi, myös peräpenkin vähemmän motivoituneet opiskelijat. Tähän vaikuttaa tutkimuksen mukaan mm. se, että opiskelijoilla on autonomian tunnetta, ryhmään kuulumisen tunnetta ja tunne omista taidoista ja pätevyydestä.

Merja tutki oppimista myös monialaisessa opintojaksossa, jossa käsiteltiin ihmistä kuuden oppiaineen näkökulmista: biologian, psykologian, filosofian, liikunnan ja fysiikan sekä kuvataiteen näkökulmista. Opintojaksossa arvioinnin välineenä käytettiin yhteistaideteosta, jossa oppijat näyttivät osaamistaan mm. eri oppiaineiden näkökulmia yhdistämällä. Myös tällaisessa oppimistavassa opiskelijat saavat tutkimuksen mukaan sellaista hyötyä, jota he perinteisemmässä, esim. opettajajohtoisessa, oppimisessa eivät saa. Oppiminen ilmenee mm. käsitteiden uudenlaisena ymmärtämisenä.


Anu Nowak ja Saara Luukkonen

Englannin ainetiimi 3.12.2019

Englannin ainetiimi kokoontui 3.12. Hatanpään lukiolla. Aluksi lehtorimme Mari Vares kertoi meille kokemuksistaan ainerajat ylittävästä oppimisesta. Hän on opettanut tiimijaksoissa ensin äidinkielen ja sitten maantieteen kanssa. 

Vares korosti, että tiimijaksonkin aikana kukin oppiaine pyrkii säilyttämään oman identiteettinsä ja menetelmänsä. Oppiaineista etsitään yhtymäkohtia ja aineilla voi olla yhteisiä tehtäviä. Tunnit voidaan sijoittaa peräkkäin, jolloin yhteisen ilmiön opetus voi jatkua eri näkökulmasta. Toinen oppiaine kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa mutta liikkeelle ei tarvitse lähteä heti isosti.

Toinen alustajamme oli Annukka Suonio, joka toi kuulumisia LOPS2021 Pedagoginen kehittäminen -työryhmästä. Aluksi hän esitti säkein ja kuvin terveiset myös Tomi Anttilalta, Jorma Suoniolta, Ville Vuorisalmelta ja Jaana Niemiseltä. Puhuimme englannin moduulien laajuudesta, oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien muodostamisesta muiden lukioaineiden kanssa ja niiden arvostelusta. Annukka päätti vauhdikkaan esityksensä Kaija K:n sanoihin:

"Sä alat vihdoin viimein käsittää ettet sä tarvii lupaa keneltäkään
Oot liian kaunis häpeemään etkä voi yhtään mitään menettää
Joten anna mennä joten anna mennä."

Ennen kolmatta vierastamme tutustuimme vähän Hatanpään lukion rakennukseen ja kävimme opettajien huoneessa iltapäiväkahvilla. Sitten Riitta-Liisa Arpiainen, kauppatieteiden tohtori, kertoi väitöskirjatutkimuksestaan otsikolla: Tiimityötä, toimintaa ja tunteita – näkökulmia kokemuksellisesta toimintaoppimisesta Namibiassa. Hän aloitti kertomalla meille väitöskirjatutkimuksensa tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Tavoitteena oli kasvattaa vastuullisia, yritteliäitä ja tavoitteellisia opiskelijoita. Opiskelu oli opiskelijajohtoista, tärkeässä roolissa oli reflektointi ryhmässä. Myös vastoinkäymisistä opittiin mutta opiskelijoilla oli koko ajan tuki ja apu mukana. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kokivat itseluottamuksensa lisääntyneen. Minä-pystyvyys kanavoitui tiimipystyvyydeksi ja oppiminen suuntautui syväoppimiseksi. Opiskelijoiden hyvästä suoriutumisesta ja tyytyväisyydestä panokseensa todisti myös näkemämme video.

Kaiken kaikkiaan ainetiimitapaaminen oli antoisa ja ajatuksia herättävä.

Teksti: Tiina Anttila
Kuva: Sirpa Ruhanen