Feto-opettajien teemoina Lops-tukimateriaalit ja kasvatusfilosofia

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien (feto) -opettajien ainetiimi kokoontui 13.12.2022 Tampereen klassillisella lukiolla. Aluksi tutustuimme Opetushallituksen laatimiin filosofian Lops-tukimateriaaleihin, jotka on suunnattu filosofian pakollisten moduulien opetuksen tueksi. Tukimateriaalit on laadittu siten, että ne tarjoavat paljon sekä sisältöesimerkkejä että opetusvinkkejä ja myös yleistä apua logiikan ja etiikan käsittelyyn lukion filosofiassa. Tukimateriaalin läpikäynti herätti paljon keskustelua siitä, mikä filosofian opetuksessa on olennaista, kun huomioidaan, että filosofia (ja etiikka osana filosofiaa) on kaikille pakollinen oppiaine lukiossa.

Kasvatusfilosofi, professori (emeritus) Veli-Matti Värri luennoi otsikolla ”Kasvatusfilosofia sosialisaatiokritiikkinä ja kasvatuksen erityisyyden puolustajana.” Yleisö osallistui luentoon aktiivisesti keskustellen ja koki luennon erinomaiseksi.

Jarkko Vilkkilä

Ruotsinopettajien etäainetiimipäivä ke 8.12.21

Alkusyksyn näyttäessä jo paremmalta koronan suhteen elättelimme Pirkkalan yhteislukiossa toiveita päästä tapaamaan jälleen kasvotusten pitkän tauon jälkeen. Vaan toisin kävi, sillä tapaamista edeltävällä viikolla saimme tiedon, että loppuvuoden tapaamiset tuleekin järjestää etänä. No, sillä oli sitten mentävä.

Onneksi luennoitsijavieraamme Tampereen yliopiston lehtori Zea Kingelin-Orrenmaalle ei tuottanut vaikeuksia siirtää luentoa etämoodiin ja hän pitikin pyynnöstämme puheenvuoron yliopistojen ja toisen asteen yhteistyömahdollisuuksista, joka on aiheena sisällytetty myös uuteen lukion opetussuunnitelmaan. Yliopistollekin aihe on varsin uusi, joten kiinnostuksen kohteeksi nousikin juuri ne käytännön toteutukset, miten voisimme kytkeä ruotsin ja pohjoismaisten kielten opiskelua lukion ruotsinopintoihin.

Kingelin-Orrenmaan näkemyksen mukaan yliopisto-opintoja pitäisi saada lukiolaisille tutummaksi, ja tämä voisi onnistua esimerkiksi erilaisten vierailujen, projektien, teemapäivien, tapahtumien tai verkkokurssien muodossa. Syvemmistä yhteistyökursseista ja korkeakoulujen avoimista kursseista hyötyvät ne opiskelijat, jotka tietävät jo omat kiinnostuksen kohteensa.

Saimme myös kuulla kuvauksia siitä, mitkä yliopiston kurssit voisivat soveltua sisältönsä puolesta kytkettäväksi lukio-opintoihin ja se herättikin kiinnostunutta keskustelua osallistujissa. Lisäksi tulevaisuuden toiveena olisi tietysti se, että löydettäisiin sellainen toimintatapa ja rakenne/rakenteet, joita voisi puolin ja toisin noudattaa ilman, että oltaisiin riippuvaisia järjestävistä henkilöistä ja joka takaisi jatkumoa asialle.

Luennon jälkeen keskustelimme vielä tovin uuden lopsin mukaisista toteutustavoista eri kouluissa. Osallistujat kertoivat mm. siitä, miten kolme ensimmäistä moduulia on sijoiteltu lukion ykkösten opintojaksotarjottimille tai miten kieliprofiilia on toteutettu. Jokaisella koululla vaikuttaa olevan omanlaisensa tavat toteuttaa em. asioita, koska tällä hetkellä niihin ei ole valtakunnallisia ohjeistuksia sen tarkemmin. Oli mielenkiintoista ja herättelevääkin kuulla muiden tavoista ja niiden toimivuudesta. Toivottavasti ensi kerralla ehtisimme vaihtaa kuulumisia myös uusista opintomateriaaleista, joihin emme tällä kokoontumiskerralla ehtineet lainkaan!

Kevättä ja lähitapaamista odotellen,

Terhi Virtanen
Ruotsin ja englannin lehtori
Pirkkalan yhteislukio

Äidinkielen ainetiimin tapaaminen Teamsissa 22.4.2021

Tällä kertaa ainetiimissä keskityttiin uuden LOPS:in keskeisiin asioihin yhteisen keskustelun kautta. Oli tärkeää jakaa myös kuulumisia, koska kuluneen lukuvuoden aikana kohtaamisia on ollut hyvin vähän. Keskustelua käytiin oppikirjavalinnoista, kirjallisuuden luetuttamisesta - sekä määrästä että genreistä - vuorovaikutustehtävistä, esiintymisarkuuden lisääntymisestä ja vuorovaikutuksen arvioinnin haasteellisuudesta. Myös kirjoitustaidon koe herätti keskustelua, kuten koko äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoekin.

Päällimmäisenä iltapäivästä jäi tunne, että yhdessä ollaan samoja asioita ratkomassa ja että uusi LOPS myös innostaa löytämään uusia ratkaisuja ja antaa uusia mahdollisuuksia.

Iltapäivässä saimme nauttia Niini Järvisen (Tampereen klassillinen lukio) runoista - tässä yksi niistä:

Tähkiksi
Elon tähdiksi vilja lakoava
Kun rauha
Aika parantava
Aika uuden ajan

On kaikki kaunis ja hyvä
Ikuisesti pysyvä
Tuuli vain kiertävä sykleissä

Alla yhden taivaan
Yhden maan
Vainioiden sarat
Pian kultaakin kirkkaampaa

Luottaminen siihen
Ei kauaakaan kun laulaa luonto
Meille
Taas aivan niin kuin ennen

Englannin ainetiimitapaaminen 7.12.: LOPS21 ja arvioinnin monipuolistaminen

Englannin opettajien ainetiimitapaaminen pidettiin 7. joulukuuta, vuoden 2020 tyyliin etätapaamisena Zoomissa. Keskustelujen aiheena olivat kokemukset etäopetuksesta sekä uuden LOPS:n salat, oppiainerajat ylittävistä opintojaksoista arvioinnin monipuolistamiseen.

Aloitimme työpajan etäopetusajan kokemusten jakamisella. Pohdimme ja jaoimme akuutin koronatilanteen motivoimina eteenkin kevään 2020 aikana oppimiamme hyödyllisiä etäopetustaitoja kuten eri etäopetusalustojen vahvuuksia, suullisten tehtävien ja suullisten kokeiden toteutustapoja sekä erilaisia keinoja pitää opetussisällöt mahdollisimman monipuolisina myös etäopetuksen aikana.

Tomi Anttila ja Saara Taajoranta kertoivat meille Tampereen kaupungin opetussuunnitelmatyöstä, ja samalla kävimme keskusteluja yksittäisten lukioiden suunnitelmista ainekohtaiseen opetussuunnitelmaan. Joillakin lukioilla työ on jo hyvin valmiina, ja useimmat muutkin pyrkivät saamaan valmista jo tammikuun aikana, viimeistään maaliskuussa.

Järjestäjän eli Norssin edustajat Antti Hiitti ja Stefan Smirnov kertoivat ajatuksiaan arvioinnin monipuolistamisesta ja arviointiviikon roolista uudessa opetussuunnitelmassa. Asian tiimoilta tehtiin myös työpajatyöskentelyä, jossa jaettiin paljon hyviä käytänteitä ja kokemuksia arviointiin liittyen. Pohdimme muun muassa sitä, miten arvioitavia suorituksia voidaan jakaa kurssin ajalle, miten arvioida isoja ryhmiä monipuolisesti mutta opettajan kuormitus huomioiden, ja miten jatkuvaa arviointia kannattaa toteuttaa.

Lopussa siirsimme järjestämisvastuun Tammerkosken lukiolle vuodeksi 2021. Norssi kiittää englannin opettajia aktiivisuudesta ja toivottaa hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta!

Liikunnan ainetiimi ajankohtaisten kysymysten äärellä

Ainetiimitapaaminen pidettiin Kaupin keilahallilla. Tapaaminen aloitettiin keskustelemalla vanhojen tanssien järjestämisestä tänä lukuvuonna haastavassa koronatilanteessa. Tämän hetken tilanteen mukaan vanhat tanssit ollaan pitämässä suunnitellusti sekä Tampereella että Pirkkalassa ja Lempäälässä, joista oli opettajia tapaamisesta paikalla. Haastetta aiheuttaa koronarajoitukset niin tanssien harjoitteluun kuin itse juhlapäivään. 

Keskustelimme siitä, että tansseja pitää valikoida niin, että ohjelmistoon ei sisälly parinvaihtotansseja ja valikoiden tansseja, joissa ei koko aikaa olla tanssiparin kanssa kasvotusten tanssiotteessa. Lisäksi suosittelemme esim. juhla-asuun hanskojen käyttöä. 

Seuraamme tilannetta ja olemme herkällä korvalla rajoitusten suhteen, jotta pystymme nopeastikin suunnittelemaan itse iltajuhlan turvallisen järjestämisen esim. porrastetaanko iltajuhlaa useampaan näytökseen, rajoitetaanko vieraiden määrää mahdollisesti reilustikin turvavälien turvaamiseksi tai onko juhla mahdollista jopa livestreemata. Joka tapauksessa juhla on niin tärkeä osa opiskelijoille, että se pitää tavalla tai toisella järjestää. (Iso osa tytöistä, on puvunkin jo hankkinut, joten juhlan peruminen olisi heille iso rahallinen menetys).

Keskustelimme maksuttoman toisen asteen uudistuksen vaikutuksista liikuntaan. Nykyisin toteutettavat maksulliset retkikurssit pitää sijoitta jatkossa koulukohtaisiin kursseihin, jolloin tämän hetkisen tiedon valossa, maksu kurssista voidaan normaaliin tapaan opiskelijoilta periä. Nyt retkikurssit ovat joissakin koulussa toteutettu valtakunnallisena syventävänä LI4 -kurssina, mikä tarkoittaisi, että kurssin kustannuksista vastaisi koulu. Lisäksi maksuttomuuden tullessa, on meidän liikuntaa opettavien opettajien pidettävä puolemme, jotta liikuntaan varataan vuosittain tietty summa maksullisiin lajikokeiluihin sekä koulu hoitaa maksulliset tilavaraukset ylioppilaskirjoitusten aikaan. Nyt pääsääntöisesti koulut ovat koulun ulkopuolisissa liikuntapaikoissa liikkumassa, jolloin kustannukset tulevat opiskelijoiden maksettavaksi.

Pohdimme LOPS 2019 arviointia liikunnan kursseilla, LI1-5. OPH:n tukimateriaalissa on arviointi tuotu hyvin esille, miten tämä tulisi tehdä ja mitä arviointitapoja kursseilla hyödyntää. Tähän materiaaliin kannattaa jokaisen tutustua.

Päivä päätettiin rennosti keilaamalla muutama kierros hyvässä hengessä.

Li-ainetiimin vetäjä Mirva Ikola

Äidinkielen ainetiimin etätapaaminen keskiviikkona 7.10.2020

Äidinkielen ainetiimi tapasi Teams-sovelluksen välityksellä keskiviikkona 7.10. iltapäivällä. Osallistujina oli 20 opettajaa tamperelaisista lukioista.

Ensimmäisenä työn alla olivat tulevan lukion opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot, joiden rakentumisesta käytiin keskustelua. Keskustelussa nousi esiin mielenkiintoisia ja monenlaisia näkökulmia, jotka pitää tulevissa opintojaksoissa huomioida. Esimerkiksi laajemmat opintojaksot mahdollistaisivat pitkäjänteisemmän työskentelyn kuin nykyiset kurssit, ja opiskelijoihin voisi olla enemmän aikaa tutustua. Toisaalta tällaisessa mallissa pitää varmistaa, että esimerkiksi lukion vaihtaminen kesken opintojen on mahdollista eivätkä eri lukioiden opintojaksot ole liian eriparisia keskenään.

Toisena päivän aiheena oli arviointi, jota tutkailtiin nimenomaan uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Ryhmissä käytiin hyviä keskusteluja esimerkiksi siitä, mitä vertaisarviointi tai formatiivinen arviointi voisi lukion äidinkielessä tulevaisuudessa tarkoittaa.

Ruotsin ainetiimin tapaaminen 3.9.2020 Tammerkosken lukiossa

Tapaamisen aluksi Kirsi Sirén jakoi vinkkejään Teamsin käytöstä etäopetuksessa. Saimme hyödyllisiä neuvoja ja tietoa esimerkiksi kesän aikana tehdyistä muutoksista sovelluksessa. Tapaamisessa opettajat keskustelivat myös omista etäopetuskokemuksistaan.

Teams- vinkkejä

• Jos avaa koululta videonäkymän karanteenissa tai sairaana oleville opiskelijoille, ei ole kyse etäopetuksesta vaan opiskelija on kuunteluoppilaana. Kun videoidaan, kaikki tallentuu. Opettajan täytyy informoida ryhmää siitä, että tilanne striimataan tai tallennetaan.
• Videopuhelun käynnistävä Järjestä kokous -painike on nyt oikeassa ylälaidassa: ”järjestä kokous”, ei viestiketjussa.
• Tehtävät-kohdassa täytyy nykyään merkitä asetuksista (kolme pistettä) kohtaan ”uudet opiskelijat” vaihtoehto ”kyllä”, jotta tehtävänannon jälkeen liittyneet saavat myös tehtävän näkyviin.
• Tehtävät-kohdassa onnistuu nyt korjaus ja muokkaus. Tarkistaessa työpöytäsovelluksessa toimii myös sanele-ominaisuus.
• Viestinäkymässä kolmen pisteen kautta pääsee kohtaan pikakysely@forms, kyseisellä Formsilla voi tehdä oman nopean kyselyn.
• Yläpalkkiin välilehdelle voi lisätä suoran linkin esim. Moodlen sivuille.
• Opiskelija voisi tehdä kurssin alussa esittelyvideon, jonka avulla opettaja oppii helpoimmin tuntemaan opiskelijat. Myös nimen sanominen vastauksen alussa helpottaa tunnistamista.

DigiLust-hanke

Siru Stenman kertoi omista kokemuksistaan viime vuoden DigiLust-hankkeesta. Hän esitteli suunnitelmansa ja toteutuksensa arviointiteemasta. Opiskelijat esittelivät itsearviointinaan viisi kuvaa, jotka kertoivat heidän omasta oppimisestaan. Opiskelijat kirjoittivat kuvatekstit ruotsiksi. Välitimme Tanja Tervosen videoterveiset tämän lukuvuoden DigiLust-hankkeesta.

LOPS 21

Saara Taajoranta toi LOPS21-suunnitteluryhmän terveiset ainetiimille. Tampereen kaupungin VESO:ssa 12.9.2020 saamme lisätietoja opetussuunnitelman kirjoitusprosessista ja aihepiiripainotuksista.

Oppimateriaaliesittely: Gilla

Nina Forsblom ja Anna-Stiina Siitarinen esittelivät Editan uutta B1-ruotsin Gilla-sarjaa. Kirjasarja painottaa vuorovaikutteisuutta ja opiskelijan mahdollisuutta edetä oman tason mukaista oppimispolkua.


Nina Forsblom ja Tiina Nokkonen

Kieliprofiili, opintojaksojen integrointi ja korkeakouluyhteistyö puhuttivat ruotsinopettajia

Ruotsin ainetiimi kokoontui helmikuussa Kalevan lukiossa Tampereella ja mukana oli yli 20 osallistujaa Pirkanmaalta. Tapaamisessa kuultiin ja pohdittiin ajankohtaisia LOPS-asioita Sammon keskuslukion ruotsin lehtori Kirsi Sirénin johdolla.

Uuden LOPS:in tuomat isot muutokset vieraiden kielten oppimiseen ovat kielitietoisuuden herättäminen, kieliprofiilin laatiminen ensimmäisessä moduulissa ja eri kielten näkyvämmäksi tuominen. Kirsin esitellessä OPH:n luonnosta kieliprofiilista siihen saatu ristiriitainen informaatio OPH:n taholta herätti paljon keskustelua ja ihmetystä. Ainetiimiin osallistuneet ruotsin opettajat haluaisivatkin yksimielisesti saada OPH:lta selkeämpiä ohjeita kieliprofiilin luomiseen ja painottavat, että OPH:n olisi hyvä laatia opettajille sitä varten valmis pohja. Lisäksi opettajan tulisi kyetä aina perustelemaan opiskelijalle, miksi kieliprofiili tehdään ja millaista hyötyä opiskelija siitä saa.

Ruotsia integroiminen muihin aineisiin on taitotasosta johtuen haastavaa. Kaikki kannattivat ruotsin kahden ensimmäisen moduulin yhdistämistä 4 opintopisteen kokonaisuudeksi. Pienissä kouluissa voi myös onnistua ruotsin ja englannin ensimmäisten moduulien yhdistäminen. Tähän pakettiin voisi lisätä vielä mukaan äidinkielen, mutta suurissa kouluissa tämä voi aiheuttaa lukujärjestysteknisiä ongelmia. Sen sijaan ruotsin osalta kannatettiin ns. kevyttä integraatiota. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan kanssa voisi tehdä jotain pienempää yhteistyötä. Kulttuuriin liittyviä asioita voi usein yhdistää muihin oppiaineisiin.

Muutama osallistuja kertoi olevansa paraikaa mukana Svenska Kulturfondenin rahoittamassa DigiLust-pilottihankkeessa. Mielenkiintoisen hankkeen tavoitteena on lisätä lukioiden ja korkeakoulujen ruotsin opettajien yhteistyötä ja kehittää heidän digipedagogisia taitojaan eri alustojen ja sovellusten avulla. Tuleva LOPS velvoittaakin meidät tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jotta opiskelija saisi paremman jatkumon ruotsin kielessä siirtyessään toiselta asteelta jatko-opintoihin. Mukana koulutuksessa on 16 opettajaa Tampereelta ja Jyväskylästä yhteistyössä yliopistojen kanssa, jotka vetävät projektia. Lisää tietoa projektista SUKOLin Tempus-lehdessä 2/2020 sekä DigiLustin verkkosivuilta.

Korkeakouluyhteistyöstä keskusteltaessa ilmeni, että joissakin lukioissa tehdään jo yhteistyötä mm. siten, että pohjoismaisen filologian opiskelijat tulevat oppitunneille mukaan ja osallistuvat oppituntien pitämiseen ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Lukiosta voi toki sitten lähteä vastavierailuille tutustumaan yliopisto-opintoihin paikan päälle. Laajempaan yhteistyöhön kaivattaisiin kuitenkin jatkuvuutta ja selkeämpiä malleja, esim. eri kurssien varsinaisiin sisältöihin liittyen. Tämän ideointia jatkamme eteenpäin syksyllä.

Kristiina Henriksson ja Kaija Kohtala

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi toivoi toiminnallisuutta lukiolaisen korkeakoulukurkistuksiin

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi kokoontui 12.2.2020 Hatanpään lukiolla. Tapaamisessa kommentoitiin peda-ryhmän tekemiä ehdotuksia integroiduista opintojaksoista ja ideoitiin uusia oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja historiaan ja yhteiskuntaoppiin. 

Oppiaineiden yhteisiä rajapintoja löytyy yleensä eniten syventävistä kursseista tai sellaisista pakollisista opinnoista, joita opiskellaan tyypillisesti toisena lukiovuotena. Kuitenkin myös opintonsa aloittaneille löytyy mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opiskeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi historian ja maantieteen integroiminen sekä jo ensimmäisenä vuonna mahdollinen taloustiedon YH2 ja talousmatematiikan MAB6 yhteistyö.

Ihanteellinen ja suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuutena avaava opintojakso saataisiin opiskelemalla Suomen historian HI3 ja yhteiskuntaopin YH1 kurssit peräkkäin. Historian taustoittaisi aiempaa selkeämmin nyky-yhteiskunnan ilmiöitä.  

Korkeakouluyhteistyöhön toiminnallista opiskelua

Ainetiimissä ideoitiin myös mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön. Uusi keskeinen toive kohdistui toiminnallisuuteen. Perinteisen vierailuluennon tai kurkistuskurssin lisäksi erilaiset työpajat tai korkeakoulusta saatava ohjaus palvelisivat lukiolaisen taitojen ja tietojen syventämistä. Luennolla opitun soveltaminen käytännössä vaikkapa korkeakouluopiskelijoiden tutoroimana palvelisi lukiolaista paremmin kuin pelkkä yksittäinen luento.

Opiskelija saisi paremman kuvan tieteellisestä tiedonmuodostuksesta tutkimalla itse; osallistumalla esimerkiksi arkeologin kenttätyöhän tai yhteiskuntatieteilijän aineiston keruuseen. Tällaisia mahdollisuuksia voisi saada myös museoiden ja muiden instituutioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Korkeakouluyhteistyön avulla lukiolainen saisi käsityksen siitä, millaisilla tieteenaloilla ja millaisissa ammateissa yhteiskunnallista osaamista tarvitaan. Tämä voisi motivoida opiskelua jo lukiossa.

Lyhyiden kielten (saksa, ranska, espanja) ainetiimipäivä 6.2.2020 Sammon keskuslukiolla

Lyhyiden kielten (sa, ra ja ea) ainetiimit kokoontuivat ainetiimi-iltapäivän aluksi yhdessä pohtimaan uutta lukion opetussuunnitelmaa Jonina Altschulerin johdolla, joka on kielten edustajana Tampereen kaupungin asettamassa pedagogisessa LOPS-työryhmässä. Yhteisen LOPS-osuuden jälkeen kukin ainetiimi piti vielä omat kokoontumisensa Samken tiloissa.

Yhteisessä LOPS-osuudessa Altschuler kertoi LOPS-työryhmän kuulumisia nostaen samalla esiin mm. uudessa opetussuunnitelmassa esiintyviä muutamia uusia käsitteitä vieraissa kielissä. Yksi näistä termeistä on kieliprofiili, jonka käyttöä ja toteutusta aletaan LOPS-työryhmissä suunnitella. Opiskelijan on tarkoitus täydentää omaa kieliprofiiliaan lukio-opintojen ajan. Myös mediaatio- / rakentava vuorovaikutus -käsitettä käytiin läpi (kurssi VKA2). Uutta on myös se, että opiskelija voi saada suullisen kielitaidon todistuksen missä tahansa lukio-opintojen vaiheessa.

Yhteisen osuuden aikana myös Samken apulaisrehtori Kati Rissanen kävi esittelemässä opintopisteiden ja moduulien vaikutusta kurssitarjottimen ja lukujärjestysten laatimiseen. Kolmen opintopisteen kokonaisuudet tuottavat siellä eniten haasteita. Samalla käytiin myös läpi Tampereen peruskoululaisten eli tulevien lukiolaisten kielivalintoja. Keskusteltiin myös tulevista jaksojärjestelmistä ja siitä, ovatko ne yhtenäiset sekä Tampereen että seutukuntien lukioissa.

Ainerajat ylittävän opetuksen suhteen nostettiin muutamia esimerkkejä esiin, ja myös korkeakouluyhteistyöstä käytiin keskustelua.

Saksan ainetiimin omassa osuudessa käytiin ensin läpi kuulumisia ja saksan opiskelija- ja kurssimääriä eri lukioissa. B3-kielen lukijoiden vähyys ensimmäisellä vuosikurssilla herätti keskustelua, toisaalta taas pitkän saksan lukijoita oli osassa lukioita ilahduttavan paljon. Muita aiheita olivat mm. LOPS saksan kielessä sekä tuleva korkeakouluyhteistyö ja sen ideointi. Kävimme myös keskustelua oppimateriaaleista, erityisesti A-saksassa, jossa kirjatilanne on kakkosvuoden kursseista alkaen melko haastava. Jaoimme myös materiaalivinkkejä ja -linkkejä ja informoimme toisiamme tulevista tapahtumista saksan kieltä koskien sekä suunnittelimme seuraavaa tapaamista tulevalle keväälle.

Espanjan ainetiimin oman osion vieraaksi oli kutsuttu väitöskirjatutkija Katja Kemppainen. Tapaamisen teemana oli motivaatio. Kemppainen esitteli erilaisia opiskelijan motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, ja kävimme läpi Zoltán Dörnyein ajatuksia motivoinnin strategioista. Pohdimme, miten nämä eri strategiat voisivat käytännössä näkyä espanjan opetuksessa.

Ranskan ainetiimin omassa osiossa keskusteltiin muun muassa oppimateriaaleista, yhdistyksen uudesta prelikokeesta, 7.-8.4. pidettävästä Delf-kokeesta sekä ensi lukuvuoden tapahtumista. Huolta herätti ranskan opiskelijoiden laskeva määrä ja vähäinen osallistuminen ranskan yo-kokeeseen.

Äidinkielen opettajien ainetiimi 16.1.2020

Äidinkielen ainetiimi kokoontui Tampereen klassillisella lukiolla torstaina 16.1. klo 13-16. Tällä kertaa ainetiimi keskittyi uusiin lukion opetussuunnitelman perusteisiin sekä niiden pohjalta tehtyjen oppiaineita integroivien opintojaksojen pohtimiseen. Tärkeän keskustelun tarkoituksena oli tuoda nimenomaan äidinkielen oppiaineen näkökulmaa suunniteltuihin integraatiojaksoihin sekä ottaa ehdotuksiin kantaa niin haasteiden kuin mahdollisuuksienkin kannalta.

Aluksi klassillisen lukion englannin kielen lehtori Annukka Suonio kertoi lyhyesti kuulumisia Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan kuntien sekä yksityisten lukioiden yhteisvoimin työstämästä LOPS 2021 -prosessista erityisesti kieltenopetuksen sekä englannin ja äidinkielen yhteistyön näkökulmasta.

Alustuksen jälkeen kaupungin pedagogisessa työryhmässä mukana olevat äidinkielenopettajat esittelivät kolme ehdotusta eri oppiaineita integroiviksi opintojaksoiksi ja antoivat ainetiimille kolme integraatioehdotusta käsiteltäväksi. Kustakin ehdotuksesta keskusteltiin pöytäryhmissä. Keskusteluissa nousi esiin hyvin monipuolisia asioita, ja integroivissa jaksoissa nähtiin sekä kiinnostavia mahdollisuuksia että haasteita. Esimerkiksi englannin ja äidinkielen moduulien yhdistäminen nähtiin monella tavalla kiinnostavana ehdotuksena: koska englannin taitotaso on nykyään varsin hyvä ja englanti on hyvin vahvasti läsnä arjessa, sen yhdistäminen äidinkieleen olisi hedelmällistä esimerkiksi erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -taitojen käsittelyssä. Molemmissa oppiaineissa käydään monia samoja asioita läpi, ja aineiden käsittely rinnakkain tarjoaisi mahdollisuuksia kiinnostavaan kielitaidon reflektointiin ja vuorovaikutustilanteiden vertailuun eri kieliä käytettäessä.

Haasteina joissakin ehdotuksissa nähtiin taas esimerkiksi se, kuinka hyvin moduulien sisällöt sopivat yhteen ja palvelevat nykymalliin verrattuna tehokkaampaa oppimista. Äidinkieli sopii monen aineen kanssa yhteen, mutta yhtenä uhkakuvana on äidinkielen välineellistyminen muita sisältöjä tukevaksi aineeksi.

Näiden näkökulmien lisäksi pöytäryhmissä keskusteltiin paljon muustakin, ja pedagogisen työryhmän jäsenet saivat varmasti paljon tärkeitä huomioita jatkotyöstöön vietäväksi.

Kuva ja teksti: Antti Leikkanen

Venäjän opettajien ainetiimi 12.2.2020

Venäjän ainetiimi kokoontui keskiviikkona 12. helmikuuta Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolla. Paikalle saapui erittäin kiitettävä määrä venäjän kielen opettajia, yhteensä 10 henkeä, ympäri Pirkanmaata mutta myös Tampereen yliopiston venäjän kielen laitokselta.

Ainetiimitapaamisen aluksi Mikrokosmos-yhtyeen artistit Ada Kurikka ja Miika-Pekka Pietilä lämmittivät yleisöä esittämällä kappaleen Летный дождь, jonka jälkeen siirryttiin päivän ensimmäiseen aiheeseen eli musiikkipedagogiikan käyttöön osana venäjän kielen opetusta. Adan ja Miikan esitys käsitteli sekä heidän omia kokemuksiaan musiikin käytöstä osana venäjän kielen opetusta, mutta myös laajemmin musiikkipedagogiikan substanssia ja siitä koottua kirjallista tutkimusta. Esityksessä pohdittiin ansiokkaasti kaunokirjallisuuden, rock-lyyrikan ja muiden autenttisten tekstien käyttöä osana kielikasvatusta, toisaalta musiikkiin liittyvää faniutta luokkaryhmää koossapitävänä voimavarana.

Adan ja Miikan esitys sisälsi myös kattavan läpileikkauksen perus- ja lukio-asteen opetussuunnittelmista ja niiden sisältämistä musiikkipedagogista elementeistä. Lopuksi pohdimme musiikin käyttöä osana venäjän kieliopin opetusta ja laadimme työpajatyöskentelyn kautta muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka jokainen ainetiimiin osallistunut opettaja voisi jatkossa hyötyä ja monipuolistaa kohdekielen opetustaan venäjänkielisen musiikin avustuksella. Adan ja Miikan esityksen materiaaleja voit pyytää lähettämällä sähköpostia osoitteeseen mikrokosmos.info@gmail.com

Musiikkipedagogisen seminaarin jälkeen ainetiimi siirtyi Pinni B:n Minerva-ruokalaan nauttimaan kahvitarjoilusta ja keskustelemaan uudesta lukion opetussuunnitelmasta. Keskustelua alusti Stefan Smirnovin laatima esitys, johon oli kerätty esimerkkejä yhteisistä substanssisisällöistä B2- ja B3-venäjän ja toisaalta maantiedon, äidinkielen, historian, evankelis-luterilaisen uskonnon, musiikin ja kuvataiteen eri kurssien välillä.

Alustuksen jälkeen jatkuneessa keskustelussa esille nousivat erityisesti seuraavat kysymykset ja teemat: oppiainerajat ylittävän yhteistyön käytännön toteutus lukiojaksojen työjärjestyksissä, opettajien palkanmaksuun liittyvät epäselvyydet oppiainerajat ylittävillä kursseilla ja opintokokonaisuuksissa, korkeakouluyhteistyön järjestämisvastuuseen liittyvät velvoitteet ja tavoitteet sekä viimeisimmäksi venäjän ainetiimin yhteinen näkemys siitä, että valinnaisten kielten tilanne on nykyisten todistusvalintahakujen myötä hankala opiskelijoiden painottaessa ainoastaan todistusvalinnan kannalta hyödyllisiksi koettuja oppiaineita - uusi LOPS ei tarjoa tähän tilanteeseen lievennystä eikä ratkaisuehdotuksia.

Teksti: Stefan Smirnov
Kuva: Stefan Smirnov

Englannin ainetiimi 3.12.2019

Englannin ainetiimi kokoontui 3.12. Hatanpään lukiolla. Aluksi lehtorimme Mari Vares kertoi meille kokemuksistaan ainerajat ylittävästä oppimisesta. Hän on opettanut tiimijaksoissa ensin äidinkielen ja sitten maantieteen kanssa. 

Vares korosti, että tiimijaksonkin aikana kukin oppiaine pyrkii säilyttämään oman identiteettinsä ja menetelmänsä. Oppiaineista etsitään yhtymäkohtia ja aineilla voi olla yhteisiä tehtäviä. Tunnit voidaan sijoittaa peräkkäin, jolloin yhteisen ilmiön opetus voi jatkua eri näkökulmasta. Toinen oppiaine kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa mutta liikkeelle ei tarvitse lähteä heti isosti.

Toinen alustajamme oli Annukka Suonio, joka toi kuulumisia LOPS2021 Pedagoginen kehittäminen -työryhmästä. Aluksi hän esitti säkein ja kuvin terveiset myös Tomi Anttilalta, Jorma Suoniolta, Ville Vuorisalmelta ja Jaana Niemiseltä. Puhuimme englannin moduulien laajuudesta, oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien muodostamisesta muiden lukioaineiden kanssa ja niiden arvostelusta. Annukka päätti vauhdikkaan esityksensä Kaija K:n sanoihin:

"Sä alat vihdoin viimein käsittää ettet sä tarvii lupaa keneltäkään
Oot liian kaunis häpeemään etkä voi yhtään mitään menettää
Joten anna mennä joten anna mennä."

Ennen kolmatta vierastamme tutustuimme vähän Hatanpään lukion rakennukseen ja kävimme opettajien huoneessa iltapäiväkahvilla. Sitten Riitta-Liisa Arpiainen, kauppatieteiden tohtori, kertoi väitöskirjatutkimuksestaan otsikolla: Tiimityötä, toimintaa ja tunteita – näkökulmia kokemuksellisesta toimintaoppimisesta Namibiassa. Hän aloitti kertomalla meille väitöskirjatutkimuksensa tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Tavoitteena oli kasvattaa vastuullisia, yritteliäitä ja tavoitteellisia opiskelijoita. Opiskelu oli opiskelijajohtoista, tärkeässä roolissa oli reflektointi ryhmässä. Myös vastoinkäymisistä opittiin mutta opiskelijoilla oli koko ajan tuki ja apu mukana. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kokivat itseluottamuksensa lisääntyneen. Minä-pystyvyys kanavoitui tiimipystyvyydeksi ja oppiminen suuntautui syväoppimiseksi. Opiskelijoiden hyvästä suoriutumisesta ja tyytyväisyydestä panokseensa todisti myös näkemämme video.

Kaiken kaikkiaan ainetiimitapaaminen oli antoisa ja ajatuksia herättävä.

Teksti: Tiina Anttila
Kuva: Sirpa Ruhanen

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi sisältöjen ja taitojen äärellä

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien syksyn 2019 ainetiimi kokoontui 7.11.2019 Hatanpään lukiolla. Ohjelmassa oli sekä sisältöjen että taitojen syventämistä. Historian ja yhteiskuntaopin opettajan työssä opetettavat sisällöt ovat edelleen tärkeitä, koska ne luovat kontekstin vaikkapa aineistotehtäville, joilla tyypillisesti harjoitetaan taitoja. Tapaamisen aihe liittyi näin LOPS 2021 teemoihin.

Professori Vesa Vares Turun yliopistosta piti luennon ajankohtaisesta historian ja valtiollisen kehityksen teemasta, Suomen hallitusmuodon historiasta. Hallitusmuodon historiassa ei ole kyse vain vuoden 1918 kuningaskysymyksestä vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta. Vuoden 1919 hallitusmuoto osoittautui aikaa ja olosuhteita kestäväksi, koska se syntyi kompromissina erilaisten mielipiteiden kesken.

Tutkija ja opettajainkouluttaja Mikko Puustinen Helsingin yliopistosta piti työpajan historian taidoista ja tekstitaitojen arvioinnista. Aihe on ajankohtainen, koska uusi LOPS 2021 korostaa entisestään taitoja. Sisällön rooli kuitenkin säilyy, koska ilman kontekstin ja lähteen laatijan tuntemista opiskelijalle ei kehity historialle ominaisia tekstitaitoja.

Toinen keskeinen kysymys Puustisen työpajassa oli arviointi: Miten arvioimme historian taitoja ja vaikkapa ylioppilaskirjoituksissa käytettäviä aineistotehtäviä? Miten ohjaamme opiskelijoita? Katse olisi käännettävä kontekstointitaitojen vahvistamiseen ja lähteen tarkoituksen tunnistamiseen. Lähteen sisällön tunnistaminen ei riitä historian tekstitaidoksi.

Keskustelua herätti myös opintojaksojen muodostaminen muiden oppiaineiden kanssa. Tiimijaksoissa kannattaa muistaa, että historia ei tuota vain sisältöä vaan tarjoaa myös menetelmän. Monia näkemyksiä herättävä teema jatkuu kevään ainetiimissä helmikuussa 2020.

Vesa Vares avasi Suomen hallitusmuodon historiaa.

Mikko Puustinen piti työpajan tekstitaitojen merkityksestä ja arvioinnista.

Ruotsin ainetiimitapaaminen 14.11.2019 Kalevan lukiossa

Ensimmäinen alustajamme Meri-Tuulia Arkko toi uuteen LOPSiin viitaten kuulijoille mahdollisuuden miettiä, miten koulun etiikka, arvot ja opiskelijan asema jatkuvasti muuttuvassa kouluympäristössä tulisi huomioida. Millaisia arvoja ja normeja kouluissamme on, ja miten ne vaikuttavat ruotsin opettajan työhön?

Yksi koulun merkittävimmistä arvoista on opiskelijan hyvinvointi ja suuri osa normeista tähtääkin johdonmukaisesti siihen, että opiskelijat voisivat hyvin. Myös uusi LOPS nostaa voimakkaasti esiin opiskelijan jaksamisen, mikä on luonnollisesti hyvin oikeutettua. Mutta entä opettajan hyvinvointi? Jos opettaja voi hyvin, se heijastuu myös opiskelijan hyvinvointiin ja kerrannaisvaikutuksineen koko opiskeluympäristöön.

Ruotsin opettajalle uusi ops tarjoaa monia haasteita, mm. uusia tapoja suorittaa lukio-opinnot ja sekä mahdollisesti siihen liittyen aiemmista poikkeavat arviointiperusteet. Toisessa kotimaisessa kielessä käsitellään teemoja, joiden tavoitteena on laajentaa asiakokonaisuuksien hallintaa ja oppiaineet ylittävää työskentelyä. Myös opiskelijan osallisuus saa uutta painoarvoa. Pelkästään sana vuorovaikutus mainitaan lukion opetussuunnitelmassa yli neljäsataa kertaa!

Liikkuva koulu -projektin merkeissä ohjatun taukojumpan jälkeen toinen alustajamme, Maiju Ketko, puolestaan kuvaili, miten havaita erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kielissä. Hänen kokemustensa mukaan mm. erilaiset hahmotus- ja lukihäiriöt havaitaan usein ensimmäisenä juuri ruotsin kielen opiskelun yhteydessä.

Vaikeuksien päällekkäisyys, komorbiditeetti, tuo vieraissa kielissä kaikilla oppimisen osa-alueilla tarvetta yhä monipuolisempaan eriyttämiseen. Opiskelijan tuen tarve tulisi voida arvioida jo heti opintojen alussa, seurata sitä säännöllisesti sekä kirjata se HOPSiin. Oppimisen tueksi tulisi olla resursseja hyödyntää mm. kuvaa ja ääntä sekä kaikkia muita nykytekniikan suomia mahdollisuuksia. Molemmat alustukset herättivät paljon keskustelua ja kokemusten jakamista lukuisin konkreettisin esimerkein. Kiitos kaikille mukana olleille!

Kaija Kohtala
Kalevan lukio/toinen tiimivastaava

Musiikin ainetiimin tapaaminen 30.10. Tamlussa

Musiikin ainetiimi kokoontui lokakuisena iltapäivänä Tammerkosken lukiolla liikkuvissa merkeissä. Olimme kutsuneet kouluttajaksi TAMKin Musiikkiteatterilinjan tanssin- ja liikeilmaisunopettajan Mariikka Santaharjun meitä liikuttamaan.

Perehdyimme rytmin fyysiseen sisäistämiseen, harjoittelimme erilaisia keinoja joilla rentouden ja "bouncen" voisi kroppaan ja sitä kautta rytmiikkaan saada ja treenasimme Mariikan koreografiaa, jolla harjoitimme paitsi omaa liikeilmaisuamme, myös muistiamme ;)

Innostuimme niin, että puhua porisimme ja ideoimme jatkuvasti uuden Lopsin hengessä rytmiikkaopetuksen integroimista mm. kieltenopetukseen. Lopuksi totesimme, että saimme tämän kehittelemämme "Lops-musikaalin" myötä lähestulkoon jo suunniteltua tulevan opetussuunnitelman integrointiteoriat käytäntöön :)

Jatkamme tätä liikeilmaisuteemaa mahdollisesti jo keväällä, tammi-helmikuisen Lops-tapaamisen jälkeen.

Innokkaan, aktiivisen ja ilmaisuvoimaisen musiikin ainetiimin puolesta raportoi
Liina Aaltonen, ainetiimivastaava

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ainetiimissä eettisten kysymysten parissa

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat Tampereen teknilliseen lukioon 23.10.19 klo 12-16 ajankohtaisten kysymysten äärelle. Ainetiimin ensimmäisen osan piti yhdenvertaisuusasiantuntija, Rauhankasvatusneuvolan Hanna Niittymäki, joka esitteli ideoita koulujen yhdenvertaisuustyöhön. Lisäksi hän kannusti tarkastelemaan kouluissa esiintyviä syrjiviä rakenteita kuten puhetapojen, opetusmateriaalien ja ennakko-oletusten, tilojen vaikutusta siihen, että joku kokee, ettei kuulu porukkaan tai on vääränlainen. Saimme menetelmiä sekä epäkohtien tarkasteluun että niihin puuttumiseen. Hanna muistutti, että paperilla olevat yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät suoraan edistä käytännössä koulujen yhdenvertaista toimintakulttuuria, vaan paperit tulee saada käytönnön toiminnaksi.

Iltapäiväkahvien jälkeen ainetiimin vetäjä Heidi Meltovuo piti työpajan eettisen kestävän kehityksen opetuksen työkalusta aiheena ilmastonmuutoksen käsittely. Pedagogiikan viitekehyksenä on sekä LOPSin arvopohja, filosofian ja elämänkatsomuksen etiikan sisällöt että Agenda2030-ohjelman vaatimus 4.7, jonka mukaan kaikkien oppijoiden tulee saada koulussa kestävän kehityksen ja maailmankansalaisuuden edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot muiden arvoperusteisten koulutusmuotojen lisäksi. Työpajan materiaalit, tuntisuunnitelmat ja opettajan materiaali löytyvät Globaalipolun tästä linkistä.

Heidi Meltovuo, ainetiimin vetäjä

Ainetiimit mukaan LOPS-työhön

Ainetiimien vetäjät tapasivat 5.9.2019 Samkessa. Paikalla oli myös Jaana Nieminen, joka on Tampereen lukiokoulutuksen kehittämispäällikkö. Hän esitteli LOPS2021:n mukaista kehittämistoimintaa ja esitti ainetiimeille toiveen, että ne kokoontuvat tammi- tai helmikuussa lukiouudistukseen liittyen ja kutsuvat mukaan ainetiiminne pedaryhmän edustajan.

Alkuvuodesta ainetiimit voivat vielä oikeasti vaikuttaa tuleviin päätöksiin mm. integroituihin opintojaksoihin liittyen. Vaikka lukiouudistusta ainetiimeissä käsitellään nyt Tampereen seutukunnan lukioiden sekä yksityisten ja Norssin kehittämistyön näkökulmasta, myös muualla maakunnassa tehdään vastaavaa työtä.

Muuna ohjelmana käytiin Osakkeen koordinaattori Katariina Ratian ja ainetiimitoiminnan koordinaattori Matleena Laakson johdolla läpi ainetiimien vetäjien tehtäviä, joista kerrotaan kattavasti omalla sivullaan. Suunnittelimme myös ITK-esitystä ainetiimeistä, sillä meillä ei ole tiedossa, että vastaavaa toimintaan olisi muualla. Tutustuimme ainetiimitoiminnasta saatuu palautteeseen, mutta kerromme siitä lisää ITK-esityksessä, jos ehdotus menee läpi.

Lisäksi esillä oli yliopistoyhteistyö Satu Sepän vetämän projektin kautta. Lukiolaisille tullaan tarjoamaan avointa luento- ja keskustelutilaisuuksien sarjaa, jonka tavoitteena on avata journalismin, viestinnän ja median tutkimuksen näkökulmia ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

PS. Olisi hienoa, jos sinä pirkanmaalainen lukio-opettaja, joka tämän viestin luet, kertoisit seuraavassa opekokouksessanne tästä blogista ja vinkkaisit tapahtumakalenterista. Ainetiimien sähköpostilistat tavoittavat vain osan lukio-opettajista eikä tieto toiminnasta ole kaikkia saavuttanut.

Kuva: Katariina Ratia

Musiikin ainetiimin tapaaminen 17.4.2019

Musiikin ainetiimi tapasi Tammerkosken lukiolla 17.4.2019 yhteisten asioiden äärellä.

Tällä kertaa meillä ei ollut ulkopuolista kouluttajaa vaan keskustelimme yhteisistä ja ajankohtaisista aiheista vilkkaasti.

Tuleva LOPS puhutti meitä kovasti. Kalevan lukion musiikinopettaja Tuomas Forss on ollut mukana valtakunnallisessa LOPS-työryhmässä ja hän kertoi kuulumisia työryhmän toiminnasta. Pohdimme vielä yhdessä kommentteja musiikin opsista valtakunnallisen työryhmän tulevaan toukokuun tapaamiseen, jonne Tuomas on menossa.

Suunnittelimme myös ensi lukuvuoden ainetiimitapaamisia. Syksyn ainetiimipäivälle ehdotettiin ilmaisukoulutusta, johon kutsuisimme jonkun näyttämötaiteen ammattilaisen. Tämä tarkentuu elokuussa.

Hatanpään lukio on musiikin erityistehtävänsä puolesta saanut tarjouksen ilmaisesta koulutuksesta Tampereen lukioiden musiikinopettajille. Tämä järjestetään Hatanpään lukion tiloissa la 7.9.

Hatanpään lukion musiikinopettaja Anu Rasimus tiedottaa asiasta tarkemmin, kunhan aikataulu ja sisältö selviävät.

Sovimme myös, että ensi lukuvuonna musiikin ainetiimivastaavana jatkaa edelleen Tammerkosken lukion musiikinopettaja Liina Aaltonen.








Musiikin ainetiimin puolesta





Liina Aaltonen, Tammerkosken lukio