Englannin ainetiimi 3.12.2019

Englannin ainetiimi kokoontui 3.12. Hatanpään lukiolla. Aluksi lehtorimme Mari Vares kertoi meille kokemuksistaan ainerajat ylittävästä oppimisesta. Hän on opettanut tiimijaksoissa ensin äidinkielen ja sitten maantieteen kanssa. 

Vares korosti, että tiimijaksonkin aikana kukin oppiaine pyrkii säilyttämään oman identiteettinsä ja menetelmänsä. Oppiaineista etsitään yhtymäkohtia ja aineilla voi olla yhteisiä tehtäviä. Tunnit voidaan sijoittaa peräkkäin, jolloin yhteisen ilmiön opetus voi jatkua eri näkökulmasta. Toinen oppiaine kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa mutta liikkeelle ei tarvitse lähteä heti isosti.

Toinen alustajamme oli Annukka Suonio, joka toi kuulumisia LOPS2021 Pedagoginen kehittäminen -työryhmästä. Aluksi hän esitti säkein ja kuvin terveiset myös Tomi Anttilalta, Jorma Suoniolta, Ville Vuorisalmelta ja Jaana Niemiseltä. Puhuimme englannin moduulien laajuudesta, oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien muodostamisesta muiden lukioaineiden kanssa ja niiden arvostelusta. Annukka päätti vauhdikkaan esityksensä Kaija K:n sanoihin:

"Sä alat vihdoin viimein käsittää ettet sä tarvii lupaa keneltäkään
Oot liian kaunis häpeemään etkä voi yhtään mitään menettää
Joten anna mennä joten anna mennä."

Ennen kolmatta vierastamme tutustuimme vähän Hatanpään lukion rakennukseen ja kävimme opettajien huoneessa iltapäiväkahvilla. Sitten Riitta-Liisa Arpiainen, kauppatieteiden tohtori, kertoi väitöskirjatutkimuksestaan otsikolla: Tiimityötä, toimintaa ja tunteita – näkökulmia kokemuksellisesta toimintaoppimisesta Namibiassa. Hän aloitti kertomalla meille väitöskirjatutkimuksensa tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Tavoitteena oli kasvattaa vastuullisia, yritteliäitä ja tavoitteellisia opiskelijoita. Opiskelu oli opiskelijajohtoista, tärkeässä roolissa oli reflektointi ryhmässä. Myös vastoinkäymisistä opittiin mutta opiskelijoilla oli koko ajan tuki ja apu mukana. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kokivat itseluottamuksensa lisääntyneen. Minä-pystyvyys kanavoitui tiimipystyvyydeksi ja oppiminen suuntautui syväoppimiseksi. Opiskelijoiden hyvästä suoriutumisesta ja tyytyväisyydestä panokseensa todisti myös näkemämme video.

Kaiken kaikkiaan ainetiimitapaaminen oli antoisa ja ajatuksia herättävä.

Teksti: Tiina Anttila
Kuva: Sirpa Ruhanen

Esoteerinen henkisyys Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin taiteessa

Kuvataide- ja uskonnonopettajat kokoontuivat yhteiseen ainetiimitilaisuuteen Klassilliselle lukiolle kuulakkaana joulukuun tiistaina 10.12.2019.

Odotettu luennoitsija, kirjailija ja tutkija FT Nina Kokkinen johdatti aluksi meidät 1800-luvun lopulle Kuopioon Minna Canthin, Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen luokse sekä spiritualismin, magnetismin ja selväköisyyden polulle. Nina Kokkinen valotti meille kiinostavin esimerkein kultakauden suomalaistaiteilijoiden ja heidän teostensa yhteyksiä selvänäköisyyteen.

Selvänäköisyydestä (ransk. clairvoyance) tuli yksi 1900-luvun vaihteen kiehtovimmista puheenaiheista. Monet uskoivat, että kuudennen aistin ja sielun sisäisten silmien avulla saattoi havaita todellisuuden hienojakoisempia, tavanomaisesti näkymättömiksi jääviä tasoja.

​Viime vuonna ilmestyneessä palkitussa kirjassaan Totuudenetsijät Nina Kokkinen tutkii esoteerista henkisyyttä Gallen-Kallelan, Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Samalla hän aukaisee uudenlaisia näkökulmia erityisesti Simbergin taidekäsitykseen ja kuvasymboliikkaan.

Lukiolla pidetyn alkuluennon jälkeen siirryimme tietenkin Tampereen Tuomiokirkkoon Simbergin symboliikkaa ja kristillistä kuvastoa tutkimaan.

Kokkisen tulkinnat Haavoittuneesta enkelistä, saarnastuolin kuva-aiheista tai Simbergin suomalaismielisestä sielulintuajatuksesta, jonka mukaan osa ihmisestä lähtee lintuna pois, saivat meidät hämmennyksen valtaan, uteliaiksi ja ehkäpä kriittisiksikin. Uudenlainen näkökulma tuntui samanaikaisesti ilmiselvältä ja epäuskottavalta.

Koulutustilaisuus oli antoisa, hienotunnelmainen ja keskustelua herättävä. Yhteensä paikalla oli 25 opettajaa.

Silja Saarikko
Tammerkosken lukio

Espanjan ainetiimi 11.12.2019

Espanjan ainetiimin vieraana 11.12. oli väitöskirjatutkija ja oppikirjailija Katja Kemppainen. Hän kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa arvioinnista.

Olemme kokoontuneet viime keväänä ja alkusyksystä arviointiteeman tiimoilta. Keväällä lähestyimme asiaa teorian kannalta, alkusyksystä keskustelimme erilaisista ideoista arvioinnin toteuttamiseen, ja nyt joulukuussa kävimme läpi kokemuksia oman arvioinntityön kehittämisestä. Tapaamisessa pohdittiin myös käsitystämme kielestä viestinnän välineenä ja sitä, voisiko arviointia kehittää sellaiseen suuntaan, että se korostaisi nimenomaan viestinnällistä osaamista. Pohdimme myös opiskelijan vastuuta sellaisten oppiaineen sisältöjen suhteen, joita ei kontrolloida perinteisellä kokeella. Kemppainen esitteli laatimansa oppikirjan arviointimateriaalin käyttöä omassa opetuksessaan.

Keskustelimme myös espanjan ja yleisemmin valinnaisten kielten opiskelusta ja opiskelijamääristä. Tuntuu tärkeältä päästä jakamaan ajatuksia oman aineen opettajien kesken ja kuulla erilaisia näkemyksiä espanjan opetukseen liittyen.

Arviointiin liittyy myös opiskelijoiden motivaatio, ja tarkoitus on ensi keväänä tarkastella espanjan opiskelua motivaation näkökulmasta.

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi sisältöjen ja taitojen äärellä

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien syksyn 2019 ainetiimi kokoontui 7.11.2019 Hatanpään lukiolla. Ohjelmassa oli sekä sisältöjen että taitojen syventämistä. Historian ja yhteiskuntaopin opettajan työssä opetettavat sisällöt ovat edelleen tärkeitä, koska ne luovat kontekstin vaikkapa aineistotehtäville, joilla tyypillisesti harjoitetaan taitoja. Tapaamisen aihe liittyi näin LOPS 2021 teemoihin.

Professori Vesa Vares Turun yliopistosta piti luennon ajankohtaisesta historian ja valtiollisen kehityksen teemasta, Suomen hallitusmuodon historiasta. Hallitusmuodon historiassa ei ole kyse vain vuoden 1918 kuningaskysymyksestä vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta. Vuoden 1919 hallitusmuoto osoittautui aikaa ja olosuhteita kestäväksi, koska se syntyi kompromissina erilaisten mielipiteiden kesken.

Tutkija ja opettajainkouluttaja Mikko Puustinen Helsingin yliopistosta piti työpajan historian taidoista ja tekstitaitojen arvioinnista. Aihe on ajankohtainen, koska uusi LOPS 2021 korostaa entisestään taitoja. Sisällön rooli kuitenkin säilyy, koska ilman kontekstin ja lähteen laatijan tuntemista opiskelijalle ei kehity historialle ominaisia tekstitaitoja.

Toinen keskeinen kysymys Puustisen työpajassa oli arviointi: Miten arvioimme historian taitoja ja vaikkapa ylioppilaskirjoituksissa käytettäviä aineistotehtäviä? Miten ohjaamme opiskelijoita? Katse olisi käännettävä kontekstointitaitojen vahvistamiseen ja lähteen tarkoituksen tunnistamiseen. Lähteen sisällön tunnistaminen ei riitä historian tekstitaidoksi.

Keskustelua herätti myös opintojaksojen muodostaminen muiden oppiaineiden kanssa. Tiimijaksoissa kannattaa muistaa, että historia ei tuota vain sisältöä vaan tarjoaa myös menetelmän. Monia näkemyksiä herättävä teema jatkuu kevään ainetiimissä helmikuussa 2020.

Vesa Vares avasi Suomen hallitusmuodon historiaa.

Mikko Puustinen piti työpajan tekstitaitojen merkityksestä ja arvioinnista.

Ruotsin ainetiimitapaaminen 14.11.2019 Kalevan lukiossa

Ensimmäinen alustajamme Meri-Tuulia Arkko toi uuteen LOPSiin viitaten kuulijoille mahdollisuuden miettiä, miten koulun etiikka, arvot ja opiskelijan asema jatkuvasti muuttuvassa kouluympäristössä tulisi huomioida. Millaisia arvoja ja normeja kouluissamme on, ja miten ne vaikuttavat ruotsin opettajan työhön?

Yksi koulun merkittävimmistä arvoista on opiskelijan hyvinvointi ja suuri osa normeista tähtääkin johdonmukaisesti siihen, että opiskelijat voisivat hyvin. Myös uusi LOPS nostaa voimakkaasti esiin opiskelijan jaksamisen, mikä on luonnollisesti hyvin oikeutettua. Mutta entä opettajan hyvinvointi? Jos opettaja voi hyvin, se heijastuu myös opiskelijan hyvinvointiin ja kerrannaisvaikutuksineen koko opiskeluympäristöön.

Ruotsin opettajalle uusi ops tarjoaa monia haasteita, mm. uusia tapoja suorittaa lukio-opinnot ja sekä mahdollisesti siihen liittyen aiemmista poikkeavat arviointiperusteet. Toisessa kotimaisessa kielessä käsitellään teemoja, joiden tavoitteena on laajentaa asiakokonaisuuksien hallintaa ja oppiaineet ylittävää työskentelyä. Myös opiskelijan osallisuus saa uutta painoarvoa. Pelkästään sana vuorovaikutus mainitaan lukion opetussuunnitelmassa yli neljäsataa kertaa!

Liikkuva koulu -projektin merkeissä ohjatun taukojumpan jälkeen toinen alustajamme, Maiju Ketko, puolestaan kuvaili, miten havaita erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kielissä. Hänen kokemustensa mukaan mm. erilaiset hahmotus- ja lukihäiriöt havaitaan usein ensimmäisenä juuri ruotsin kielen opiskelun yhteydessä.

Vaikeuksien päällekkäisyys, komorbiditeetti, tuo vieraissa kielissä kaikilla oppimisen osa-alueilla tarvetta yhä monipuolisempaan eriyttämiseen. Opiskelijan tuen tarve tulisi voida arvioida jo heti opintojen alussa, seurata sitä säännöllisesti sekä kirjata se HOPSiin. Oppimisen tueksi tulisi olla resursseja hyödyntää mm. kuvaa ja ääntä sekä kaikkia muita nykytekniikan suomia mahdollisuuksia. Molemmat alustukset herättivät paljon keskustelua ja kokemusten jakamista lukuisin konkreettisin esimerkein. Kiitos kaikille mukana olleille!

Kaija Kohtala
Kalevan lukio/toinen tiimivastaava

Geotieteiden opiskelusta ja kilpailusta

Biologian ja maantieteen ainepiiri kokoontui marraskuisena maanantaina kuulemaan Helsingin yliopiston Minja Seitsamo-Ryynästä. Minja kertoi geotieteiden opinnoista Helsingin yliopistossa. Kyseessä oli myös mainostustilaisuus opinto-ohjelmalle, koska opinto-ohjaajat eivät välttämättä osaa alaa ehdottaa luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille. Geologiaa voi opiskella myös Oulun yliopistossa. Helsingin yliopistossa tarjolla on neljä erilaista koulutussuuntaa, kuten kuvasta näkyy. Kuulemma moni päätyy alaa opiskelemaan dinosauruskiinnostuksen myötä, mutta päätyy kuitenkin kaivosteollisuuden puolelle.

Kuva on kopio Helsingin yliopiston verkkosivulta 

Lisäksi Minja esitteli jo muutaman vuoden Suomessakin järjestettyä Geotieteiden olympialaisia. Suomen kilpailujoukkue oli viime vuoden kisoissa Etelä-Koreassa pärjännyt todella loistavasti erittäin kovien kilpailumaiden joukossa. Korkealaatuinen suomalainen opetus ihan selvästi antaa hyvät mahdollisuudet pärjätä vähemmälläkin koulussa saatavalla geotieteiden opetuksella aasialaisten huippumaiden joukossa.

Minja kertoi joidenkin maiden joukkueiden vuosikausia kestävästä valmistautumisesta ja tuhansien eurojen kesäkursseista Geotieteiden olympialaisia varten. Suomalaiset olivat kaikki henkilökohtaisen pronssimitalin ja yksi joukkuekultamitalinkin!! Osa supervalmistautuneista kilpailijoista joutui lähtemään kotiin ilman ainuttakaan mitalia. Ensi vuonna kansainvälinen kilpailu järjestetään Siperiassa. Valintakoe järjestetään netissä, eli koulun osallistuminen on aivan superhelppoa, pitää vain mainostaa kilpailua opiskelijoille.

Viimeiseksi saimme kuulla Minjan omasta tutkimuksesta Olkiluodon paleopohjavedestä ja sen tutkimisesta ja hieman loppusijoitusluolista. Tässä kohtaa meinasi jo oma asiantuntemus loppua kesken, mutta opin, että meteorologinen vesi tarkoittaa sadetta ja että loppusijoitusluola on melko rajallisen kokoinen. Kiitos paljon kaikille osallistuneille!!

Anu Nowak

Venäjän ainetiimi formatiivisen arvioinnin äärellä

Tapaaminen alkoi rauhallisesti venäläisen teen tarjoilun merkeissä, samalla tutustuimme normaalikoulun lukion viime lukuvuonna uusittuihin opetustiloihin. Venäjän ainetiimin vieraana oli väitöskirjatutkija ja oppikirjailija Katja Kemppainen. Hän kirjoittaa ja kerää parhaillaan aineistoa väitöskirjaansa kieliaineiden arvioinnista. Käsittelimme ja keskustelimme erityisesti jatkuvasta arvioinnista, vertailimme käytössämme olevia arviointitekniikoita, syvensimme tuntemustamme käsitteissä feedback ja feedforward. Katja Kemppaisen esitys oli kattava ja se herätti runsaasti keskustelua niin pienryhmissä kuin laajemman ryhmän kesken. Venäjän aineryhmä voi suositella Kemppaista esiintyjäksi ja alustajaksi myös muiden kieliaineiden tiimitapaamisiin.

Ainetiimitapaamisen lopuksi keskustelimme ensi kevään ainetiimitapaamisen ajankohdasta ja tapaamisen sisällöstä sekä uudesta opetussuunnitelmasta ja sen edellyttämistä oppiaineita yhdistävistä aihekokonaisuuksista. Sovimme, että kutsumme Ada Kurikan ja Miika-Pekka Pietilän alustamaan ainetiimitapaamiseen aiheesta musiikin käyttö venäjän kielen opetuksessa. Tapaamisen ajankohdaksi sovimme viikon 7 helmikuussa 2020.

Jaoimme myös muutamia viime kerran jälkeen opetuksessamme esiin tulleita vinkkejä kuten revita.cs.helsinki.fi-sivuston, jolla pystyy luomaan helposti ja tehokkaasti omia luetun ymmärtämisen tehtäviä.

Stefan Smirnov
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio

Ranskan ainetiimin tapaaminen 28.10.2019

Tapaaminen käynnistyi kahvittelulla, kuulumisten vaihdolla ja ajankohtaisista aiheista jutellen Tampereen lyseon lukiolla. Seuraavat aiheet nousivat esille:

• DELF-kokeet järjestetään tuttuun tapaan ensi huhtikuun alussa Tampereen suomalais-ranskalaisella koululla, ja siihen voivat osallistua myös lukiolaiset. Lisätietoja saa Anne Vacherilta (anne.vacher@tampere.fi) tai Riikka Pekkariselta (riikka.pekkarinen@tampere.fi). Viime keväänä kokeeseen osallistuneiden todistukset ovat haettavissa suomalais-ranskalaisesta koulusta Anne Vacherilta. Kannattaa sopia aika etukäteen Annen kanssa, hän ei ole koko ajan paikalla. 
• Victor Hugon romaaniin perustuva musikaali Notre Damen kellonsoittaja menee parhaillaan Tampereen teatterissa. Selvitetään mahdollisuutta saada kimppalippuja opiskelijoille alennettuun hintaan.
• Kansainvälinen teatteriseurue esittää Molièren näytelmän Le Bourgeois gentilhomme Hällä-teatterissa 2.3., lisätietoja: https://www.theatreallovertheworld.com, fpariseadge@gmail.com.
• Seuraava ainetiimin tapaaminen on tammi-helmikuussa liittyen uuteen lukion opetussuunnitelmaan. 

Näistä ja muista asioista tiedotetaan ranskan ainetiimin sähköpostilistalla. Jos haluat mukaan listalle, laita viestiä Riikka Pekkariselle (riikka.pekkarinen@tampere.fi).

Kahvittelun ja kuulumisten jälkeen meille piti työpajan opettaja, oppikirjailija ja väitöskirjatutkija Katja Kemppainen formatiivisesta arvioinnista, jonka tarkoituksena on lyhyesti sanottuna antaa oppijalle ja opettajalle tietoa oppijan edistymisestä koko oppimisprosessin ajan ja auttaa oppijaa kehittämään taitojaan saadun palautteen avulla jatkuvasti. Aihe osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että aika melkein loppui kesken, mutta ehkä jatkamme tästä vielä joskus myöhemmin. Ranskan ainetiimin postituslistalla olevat saavat koulutusmateriaalin käyttöönsä.

Kiitos Katjalle ja muille mukana olleille!

Tapaamisesta raportoi tiimin tämän vuotinen vetäjä Riikka Pekkarinen Tampereen lyseon lukiosta.

Musiikin ainetiimin tapaaminen 30.10. Tamlussa

Musiikin ainetiimi kokoontui lokakuisena iltapäivänä Tammerkosken lukiolla liikkuvissa merkeissä. Olimme kutsuneet kouluttajaksi TAMKin Musiikkiteatterilinjan tanssin- ja liikeilmaisunopettajan Mariikka Santaharjun meitä liikuttamaan.

Perehdyimme rytmin fyysiseen sisäistämiseen, harjoittelimme erilaisia keinoja joilla rentouden ja "bouncen" voisi kroppaan ja sitä kautta rytmiikkaan saada ja treenasimme Mariikan koreografiaa, jolla harjoitimme paitsi omaa liikeilmaisuamme, myös muistiamme ;)

Innostuimme niin, että puhua porisimme ja ideoimme jatkuvasti uuden Lopsin hengessä rytmiikkaopetuksen integroimista mm. kieltenopetukseen. Lopuksi totesimme, että saimme tämän kehittelemämme "Lops-musikaalin" myötä lähestulkoon jo suunniteltua tulevan opetussuunnitelman integrointiteoriat käytäntöön :)

Jatkamme tätä liikeilmaisuteemaa mahdollisesti jo keväällä, tammi-helmikuisen Lops-tapaamisen jälkeen.

Innokkaan, aktiivisen ja ilmaisuvoimaisen musiikin ainetiimin puolesta raportoi
Liina Aaltonen, ainetiimivastaava

Erityisopettajat koolla Tredussa

Lukion erityisopettajien seutukunnallinen ainetiimi kohtasi Tredussa 24.10.2019. Aluksi saimme nauttia meitä emännöineen Salme Lehtolan organisoimasta opastetusta kierroksesta Santalahdentien päivitetyissä tiloissa. Kierron jälkeen kahvittelimme, kuten oheinen kuva, jossa meistä pari puuttuu, näyttää.

Iltapävä Tredussa kului nopeasti ja mukavasti. Koska joukossamme oli taas uusia jäseniä, tapaaminen pohjautui esittelykierrokseen, jonka lomassa viittasimme meitä koskettaviin ajankohtaisiin aiheisiin. Puhetta herättivät seuraavat teemat:

• Tuleva LOPS, jossa erityisopettajatkin mainitaan.
• Lähestyvä LEO-päivä Joensuussa
• Vuosityöaika ja eo-resurssit
• YTL:n uudet määräykset jne. 

Terv. joukkion tiva
Marita Kontio