Tekoäly historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa

Historian ja yhteiskuntaopin lukio-opettajien ainetiimin tapaamisen yhtenä teemana oli tekoäly. Historian erityiskysymyksiä minulle avasi hyvin American Historical Associationin julkaisemat periaatteet tekoälyn käyttöön historian opetuksessa (PDF). Historian osalta korostuu se, ettei tekoäly useinkaan ymmärrä maailman monimutkaisuutta ja ristiriitaisuuksia. Tekoäly saattaa luoda illuusion, että menneisyydestä tiedetään kaikki, vaikka epävarmuus on historiallisen tutkimuksen olennainen piirre. 

Toisen haasteen tuo se, että tekoälyn ulottuvissa on vain pieni osa historiallisesta tiedosta. Opettajat olivat huomanneet tämän siitä, että yhteiskuntaopin esseet ovat tekoälyn ansiosta usein parempia kuin aiemmin, mutta historian osalta näin ei ole. Monille opiskelijoille on haastavaa tunnistaa ja muokata tekoälyn tuottamaa geneeristä ja mitään sanomatonta, mutta rakenteeltaan sujuvaa tekstiä.

Opin myös uuden sanan, "unessay" eli epäessee. Se viittaa luovuuteen, joka on opettajalle entistä tärkeämpää, kun ideoidaan tekoälyajan tehtäviä perinteisten esseiden sijaan. Näistä löydät esimerkkejä alle upotetusta diasarjasta.

ChatGPT:n avulla luotu kuva sukuni historiasta. Äidinisäni oli
maanmittari, joka lohkoi tiloja pohjois-Pirkanmaalla karjalaisten asuttamiseksi.

Lähteitä ja koulutuksen linkkejä

• Tekoälylukutaidon viitekehys julkaistaan kesällä ja suomennetaan, nyt luettavissa on luonnos. Yhteiskuntaopin kannalta kiinnostava voisi olla myös OKM:n hiljattain julkaistu kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys. 
• EU:n komissio on julkaissut neljä uutta opasta, jotka suomennetaan kesän aikana. Teemoina ovat disinformaatio, digitaalisten oppimateriaalien laatukriteerit, tekoälyn etiikka ja tietotekniikan opetus Euroopassa
• Faktabaarilla on paljon hyödyllistä aineistoa yhteiskuntaopin opetukseen. Kannattaa tilata sen uutiskirje ja tutustua oppaisiin (syksyllä julkaistaan opas tekoälylukutaidon opettamisesta).
• Yle 13.5.26: Applen tekoälyn kouluttajat paljastavat salatut säännöt: ”Sensuuria”.
• Tekoälyteatteri olisi oppitunnille oiva menetelmä. Em. linkistä löydät myös Ylen lähetykset ITK-konferenssista.
• Tekoäly haastaa myös arviointia, siitä muutama ajatus linkin takana.
• Mäkelin, Silvennoinen & Mäkitalo. Toim. 2025. 50 myyttiä tekoälystä ja datasta (CC BY-NC-ND).
• Nämä ja paljon muitakin vinkkejä löydät Tekoälyn linkkivinkkien Padletista. Alla on muutama nosto sieltäkin löytyvistä sovelluksista.
  
  

Tekoälysovelluksia

• Kansallisarkiston työkalulla voit tehdä tekstintunnistuksen englanninkielisiin asiakirjoihin 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lisäksi yhteishankkeessa on kehitetty venäjän kielen käsialamalli, käsin kirjoitettujen asiakirjojen muuntamiseksi koneluettavaan muotoon.

• Google Arts & Culture: Voit vierailla esim. Alvar Aalto -museossa, tutustua Ateneumin kokoelmiin tai klikata itsesi eri puolille maailmaa Talking tours -retkelle, missä on valittavina esim. arkeologia, maamerkit tai luontokohteet. Jokaisesta kohteesta on lyhyt ääniopastus, minkä lisäksi voit keskustella kohteesta tekoälyn avulla.

• Google NotebookLM lienee yksi suosituimpia tekoälysovelluksia opettajien keskuudessa. Sen avulla voi muuntaa esimerkiksi omat PowerPointit videoksi tai äänitiedostoksi, tehdä niistä kysymyksiä tai käsitekartan.

• Esimerkkejä ja ohjeita mm. Matleenan blogissa 8/2025 ja 10/2025. Videoita löydät myös YouTube-soittolistaltani. Nykyisin podcastit ja videot saa myös suomeksi.
• Harto Pönkä: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus

• Napkin on yksi suosikeistani. Sen avulla voi visualisoida omat tekstit, lue lisää ja katso esimerkkejä Napkin visualisoi tekstisi -kirjoituksesta.
• Sovelluksia opetuksen ideointiin ja materiaalien luonnosteluun
• Padlet Arcadella luot minuutissa pikkupelejä, jopa kirjautumatta.
• Uusi suomalainen Bruukki puuttuu vielä linkin listauksesta.

Matleena Laakso

Tekoaly-historian-ja-yhteiskuntaopin-opetuksessa-18-5-26 from Matleena Laakso

Uskonnonopettajien ainetiimin retkipäivä Turkuun

Uskonnonopettajien ainetiimi piti koko päivän kestävän koulutuksen ja suuntasi Turun mielenkiintoisiin kohteisiin. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Birgittalaissisarten luostari. Sisar Lena tutustutti meidät luostarin kauniiseen kirkkosaliin ja saimme myös kurkistaa rippituoliin. Sen jälkeen kuulimme muun muassa birgittalaissisarten historiasta, keskeisistä toimintaa ohjaavista ihanteista sekä Turun sisarten vieraskodin ja opiskelija-asuntolan toiminnasta.

Jatkoimme päivämme teemaan sopivasti apostolin kyydillä Betel-kirkolle, jonka kivijalassa toimii adventistien ylläpitämä kasvisravintola. Ruoka oli maukasta ja täyttävää, joten sen voimalla jaksoimme kävellä seuraavaan kohteeseemme Turun synagogaan. Siellä meidät vastaanotti aluksi turvamies, koska turvallisuussyistä synagogaa ympäröivät portit on pidettävä jatkuvasti lukittuina. Synagogaa ja Turun juutalaisyhteisöä meille esitteli Joel Hasan. Kaunis synagoga on rakennettu vuonna 1912. Hasan kertoi Turun juutalaisyhteisön elämästä nyt ja menneinä vuosikymmeninä. Hasanin mukaan Turun seudun noin sadan hengen juutalaisyhteisö on pääosin melko sekularisoitunutta, mutta synagogaa käytetään kuitenkin edelleen aktiivisesti.

Päivämme viimeinen kohde on Turun yliopisto. Siellä meidät vastaanottivat upeassa kokoushuoneessa dosentti ja uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen sekä uskontotieteen yliopistonlehtori Minna Opas. Kuulimme käynnissä olevista ja valmistuneista kiinnostavista tutkimushankkeista. Sekä Kamppinen että Opas ovat tutkineet alkuperäiskansojen elämää ja maailmankatsomusta etnografisen keinoin Perussa. Opimme muun muassa Yineiden kansan perspektiivisestä maailmankuvasta. Kamppinen ja Opas kertoivat myös Pyhiinvaellus liikkeessä -hankkeesta, jossa tutkitaan sekä keskiaikaista että nykyaikaista pyhiinvaellusta. Lopuksi kuulimme myös Merkitykselliset marginaalit –tutkimushankkeesta. Sen parissa selvitetään miten erilaiset uskonnolliset ja henkiset perinteet ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja miten ne muovaavat toisiaan. Jäämme odottamaan tutkimustuloksia näistä kiinnostavista hankkeista!

Ravitsemustietoa ja tutkimusnäkökulmia terveystiedon ainetiimissä

Tampereen seudun terveystiedonopettajat kokoontuivat Tammerkosken lukiolla tiistai-iltapäivänä 12.5. Iltapäivä käynnistyi Anna Ruokolahden (Tampereen yliopisto) etäluennolla vuoden 2024 ravitsemussuosituksista. Esityksessä tarkasteltiin, mitä ravitsemussuositukset ovat, mihin ne perustuvat ja kenelle ne on suunnattu. Lisäksi käytiin läpi, mitä uutta päivitetyissä suosituksissa on sekä millainen on nykytilanne ravitsemuksen näkökulmasta. Puheenvuorossa korostui myös ruokailon merkitys osana ravitsemussuosituksia.

 
Luennon jälkeen siirryimme Kahvila Pulinaan nauttimaan kahvista ja välipalasta rennon keskustelun merkeissä.

 
Iltapäivän toisessa osuudessa Anu Linnansaari (Tampereen yliopisto) esitteli terveystieteellisen tutkimuksen tekemistä Nordic Adolescents and the New Nicotine Market (NADNIC) -hankkeen kautta. Yhteispohjoismainen tutkimus keskittyy lasten ja nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn, erityisesti uusien tuotteiden, kuten sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien, osalta. Saimme samalla arvokkaita vinkkejä terveystieteellisen tutkimuksen opettamisesta.

 
Esityksen pohjalta käytiin Anun johdolla antoisaa keskustelua tutkimusaiheen opettamisesta osana TE2-moduulia. Tapaamisessa jaettiin myös konkreettisia ja toimivia käytänteitä siitä, miten opiskelijoita voidaan tukea tutkimuksellisen ajattelun kehittämisessä. Ainetiimin uusiksi vetäjiksi lupautuivat Saara Luukkonen ja Anja Moilanen.

Erityisopettajat: seminaareja, oivalluksia ja sopivasti säätöä

Erityisopettajien ainetiimin lukuvuosi 2025–2026 oli jälleen täynnä hyviä kohtaamisia, uusia ajatuksia ja muutama klassinen “tämä ei mennytkään ihan niin kuin piti” -hetki.  

Lokakuussa 10.10. kokoonnuimme Clasulle varjoseminaariin suurin odotuksin: tarkoituksena oli katsoa yhdessä Rovaniemellä viikkoa aikaisemmin pidettyä LUKE-LEO -seminaaria tallenteena. Mutta kuinkas kävikään? Tallennetta ei – ennakko tiedoista poiketen - Rovaniemellä tehtykään, joten suunnitelma muuttui lennosta. 

Erityisopettajien ollessa ongelmanratkaisun ammattilaisia, käänsimme tilanteen voitoksi. Vietimme varjoseminaarille varatun päivän työstämällä porukalla Wilman uusia tuen lomakkeita ja jakamalla kokemuksia oppisen tuen uudistuksesta. Näissä teemoissa riittikin keskusteltavaa useaksi tunniksi! Moni ainetiimimme jäsen on ainoana lukion erityisopettajana kunnassaan ja sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että meillä on tilaisuuksia pohtia ja pureskella asioita yhdessä rauhassa. 

Marraskuussa kielitietoisuus vei mukanaan. 5.11. yhdistimme voimamme ja espanjan, saksan ja erityisopettajien tiimit kokoontuivat Teklulle kielitietoisuuden äärelle. Kouluttajamme Raisa Harju-Autti sai yleisön mukaan, herätti ajatuksia ja jätti jäljen. Ei pelkkä “kuunnellaanpa nyt tämä” -tilaisuus, vaan oikea oivallusten iltapäivä. 

Huhtikuun 9. päivänä pääsimme “luokkaretkelle” Turkuun! Päivän ohjelmassa oli aamupäivällä yliopiston erityispedagogiikan laitoksen ajankohtaisia kuulumisia ja hankkeiden esittelyjä. Puolilta päivin kävimme lounaalla ravintola Koulussa, josta jatkoimme vielä iltapäiväksi Turun työväenopistolle. Arbiksella kuulimme hyviä käytännön toteutuksia mm. samanaikaisopetuksesta Turun Normaalikoululta ja tuoreimmista lukion erityisopetukseen liittyvistä hankkeista, joita Turussa on viime aikoina toteutettu. 

Päivä oli juuri sitä, mitä toivoimme: inspiroiva, ajatuksia avartava ja käytännön työhön kiinnittyvä. Kuin kirsikkana kakun päällä oli mahtavaa vertaistuellista ja kannustavaa keskustelua Varsinais-Suomen kollegoiden kanssa. Jälleen huomasimme, miten paljon voimme oppia toisiltamme – ja miten samoja kysymyksiä pyöritellään eri puolilla Suomea. 

Lämpimät kiitokset upealle ja kannustavalle tiimille kuluneesta lukuvuodesta! Olette supermahtavaa porukkaa ja osaavia ammattilaisia! Pidetään jatkossakin lippu korkealla ja hymy herkässä. Yhteistyössä on voimaa. 

Lämmintä ja rentouttavaa kesää toivotellen, 

Pauliina Mauno

Kuva: ELG21, pixabay.com, ELG21

Ruotsin ainetiimi koolla

Ruotsin ainetiimi kokoontui Samkessa 29.4. Tarja Rintakoski piti meille luennon aiheesta Vad uppfattas som godtagbar svenska i dag? Luento oli todella mielenkiintoinen ja interaktiivinen, osallistuimme ja kommentoimme innokkaasti. Oli erittäin kiinnostavaa kuulla monesta eri näkökulmasta, millaisia sanoja ja kielioppirakenteita hyväksytään ruotsin kielessä nykyään, aina tilanteesta ja näkökulmasta riippuen. Luennon jälkeen keskustelu jatkui vilkkaana ja tällä kertaa lähes yksinomaan på svenska. On aina ilo tavata seudun kollegoita!

Kirsi Sirén

Lastenkirjainstituutin vierailu

Äidinkielen ja S2-opetuksen ainetiimitapaaminen toteutui tänä keväänä tiistaina 28.4. Tapaamisemme alkoi vierailulla Lastenkirjainstituuttiin, jossa Anna Tiitinen kertoi meille heidän toiminnastaan sekä yhteistyöstään koulujen, opiskelijoiden sekä kirjallisuuden tutkijoiden kanssa. Erityisesti meitä äidinkielen opettajia kiinnostivat nuortenkirjauutuudet, joiden avulla saattaisimme saada opiskelijatkin innostumaan lukemisesta. Saimme myös kuulla, että Lastenkirjainstituutin ylläpitämän Lukemo-sivuston kautta on mahdollista sekä tutustua nuoria kiinnostaviin teoksiin aihealueittain että hyödyntää instituutin työntekijöiden laatimia tehtäviä teoksiin liittyen.

Kuvat Lastenkirjainstituutista: Pöydällä hyväksi havaittuja nuorten uutuuksia ja hyllyssä lisää uudempaa nuorten- ja lastenkirjallisuutta.

Vierailun jälkeen kävelimme keskustan läpi Tampereen klassilliselle lukiolle ja ohitimme matkalla Koskenrannan, joka oli jo täynnä vappuun valmistautuvia teekkareita. Tampereen klassillisella lukiolla eli Clasulla oli tarjolla kahvit, joiden jälkeen pääsimme kuulemaan Päivi Junttila-Csonkan asiantuntevaa ja ajatuksia herättävää luentoa lukemisesta ja kielitietoisuudesta sekä monikielisten opiskelijoiden kohtaamisesta. Lukemisesta ja sen tärkeydestä puhuttaessa heräsi myös ajatus kirjoittamisen tukemisesta ja voi olla, että ensi syksyn ainetiimitapaaminen tulee pureutumaan tähän aiheeseen.

Iltapäivän päätteeksi saimme vierailulle myös Tuija Leppäharjun, joka kertoi S2-opetuksen ajankohtaisia kuulumisia ja tiedotti tulevista muutoksista. Kuulimme myös tuoreet terveiset Suomesta lukiopaikkaa tavoittelevien opiskelijoiden kielitesteistä, joita oli pidetty samana aamuna Sammon keskuslukiolla.

Aurinkoista kevään jatkoa ja kesäloman odotusta kaikille! Syksyllä taas nähdään. Sitä ennen kaikki voivat liittyä uudelle, ainetiimin omalle Teams-kanavalle: General | Äidinkielen ja S2-opetuksen ainetiimi.

Terveisin Maija Lehtimäki

Kolmosten ryhmänohjaajien ainetiimin kevättapaaminen

Kevättapaaminen järjestettiin yhteisen aamupalan merkeissä. Keskustelimme ryhmänohjaajan rooliin kasvamisesta ja roolin muuttumisesta. Kokenut konkariopekin oppii itsestään uutta ja kehittyy opettajana oman ryhmänsä mukana.

Pohdittiin kiinnostavia ja hyödyllisiä teemoja ryhmänohjaajien tulevia tapaamisia varten. Keskusteltiin abien ryhmänohjaajien työtehtävistä kevätlukukauden aikana ja erilaisista vastuutehtävistä yo-juhlan järjestämisessä.

Tsemppiä kaikille kollegoille loppukevään rutistuksiin!

Terveisin Liisa Perälä tiiminvetäjä 

Keskustelua bioetiikasta, oikeudenmukaisuudesta ja deliberatiivisesta demokratiasta

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimi kokoontui Tampereen klassillisella lukiolla tiistaina 5. toukokuuta 2026. Luennoitsijaksi meille saapui tällä kertaa FT Heikki Saxén, joka toimii bioetiikan tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa sekä Bioetiikan instituutin puheenjohtajana. Hän esitelmänsä käsitteli bioetiikkaa ja sen keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyivät oikeudenmukaisuuden ja deliberatiivisen demokratian teemoihin.

Esitelmä koettiin erittäin mielenkiintoiseksi ja se herätti paljon keskustelua sekä etiikasta että laajemmista yhteiskunnallisista ja yhteiskuntafilosofisista teemoista. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin, miten bioetiikkaa on opetettu Tampereen klassillisessa lukiossa osana pakollista FI2-moduulia. Keskustelua heräsi myös filosofian ylioppilaskokeista ja tilaisuudessa päätettiin, että ainetiimissä pyritään aina ylioppilaskirjoitusten aikaan keräämään opettajilta filosofian yo-koetehtäviin liittyviä kysymyksiä, jotka sitten välitetään filosofian yo-pistekokoukseen.

Lopuksi todettiin, että syksyn ainetiimin ajankohtaan palataan jälleen elokuussa, kun koulut ovat jälleen alkaneet ja lukujärjestykset ovat kaikkien tiedossa.

Jarkko Vilkkilä

Musiikin ylioppilaskokeen pilotti

Aiheenamme oli tulevat musiikin ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilastutkintolautakunta on pyytänyt testaamaan musiikin yo-kokeen valmistavaa osuutta tämän hetkisillä ohjeilla ja tehtävillä ja teimme pilotoinnin niiden pohjalta. Pyynikin lukion musiikin lehtori Anu Rasimus oli saanut hankittua meille kokelaiksi kaksi musiikkilinjan abiturienttia ja heidän kanssaan pääsimme kokeilemaan käytännössä miten musiikin ylioppilaskirjoitusten valmistava osuus toimisi. Tämä oli erittäin antoisa ja avartava tapaaminen.

Musiikin ainetiimi kokoontui Pyynikin lukiolle kevään 2026 tapaamiseensa torstaina 16.4 klo 8-12 ja paikalla oli ennätysmäärä osallistujia, yli 20 lukioiden musiikin opettajaa Pirkanmaan alueelta.

Heräsi paljon kysymyksiä jotka raportoimme eteenpäin Ylioppilastutkintolautakunnalle sekä lukioiden musiikinopetuksen kehittämisryhmälle Lumokkeelle. Ainetiimiläiset tekivät paljon muistiinpanoja ja olen ainetiimivetäjänä jakanut kaikille ainetiimiläisille sähköpostitse koonnin muistiinpanoista kysymyksineen.

Tässä muutamia poimintoja joiden kautta huomaa, kuinka paljon on vielä avoimia kysymyksiä ratkaistavana ennen kuin ensimmäiset kokelaan syksyllä 2029 pääsevät kirjoittamaan musiikin osana ylioppilastutkintoaan.

Ainetiimiläisten muistiinpanoja koottuna WhatsApp-ryhmästämme:

• Kokelaalle: mieti tarkkaan mitä tarvitset kokeeseen! Kokelas huolehtii kaikki tarvittavat laput mukaan koetilanteeseen itse.
• Kaikki nuotit ja paperit ja muistiinpanot saa olla mukana!
• Muistuta, että treenaavat volan! Varmista, että opiskelijat ymmärtävät, että yo-kokelas pitää kuulua parhaiten, jos on säestäjiä mukana.
• Kokelaalle: muista huomioida kokeessa ajankäyttö.
• Osio A: jos et ole sooloon tyytyväinen, niin koko lappu pitää vetää uusiksi x 3.
• Osio B (oma sävellys tai sovitus): maksimikesto 3 min, joten pidä huoli ajankäytöstä.
• Tehtävät saa tehdä haluamassaan järjestyksessä.
• Pitää treenata kaiuttimen sijoittelua.
• Kertauskurssi musaan, kuten monissa muissakin kirjoitettavissa aineissa on?
• Voi kai vaihtaa lennosta soitinta?
• Valvoja kirjasi aikataulua äänityshuoneessa, sen kirjaaminen oli hankalaa (eri otot), tehtävät voi tehdä haluamassaan järjestyksessä.
• Soittaja tuo nuotit ja kaikki tarvittavat tarvikkeet mukanaan.
• Valmistautuminen soittohuoneessa (5 min) oli kokelaiden mielestä hyvä aika.
• Kokelas laittoi taustanauhan itse päälle.
• Jos tulee tekninen ongelma, siitä tulee lisäaikaa.
• Opettaja sääti äänityksen alussa kameran äänitystasoa -> vai pitääkö kokelaan tehdä se?
• Kamera täytyy olla, videotukihenkilöt koululla? Tekniset laitteet täytyy olla yhdenmukaiset kaikissa kouluissa.
• Arvioinnista ei vielä tietoa, esim. mistä saa 20 p, mistä 60 p?
• Äänen tasot (taustanauha), kuka sen nauhotuksessa säätää (opiskelija?), eri soittimilla erilaiset äänensäädöt.
• Mikin sijoittelu eri soittimilla, kuka sen tekee? Kokelas? Hän ei kuitenkaan kuule lopputulosta, vaan valitsee otot kuulematta niitä uudestaan -> jos siis vaikka kesken kaiken säätää ääniä, ja onkin sitten liian voimakkaalla tai liian hiljaisella?
• Pianistin käsiä ei näy, koska kamera on edessä (opiskelija pianon takana). Pitäiskö kädet näkyä, vs pasuunansoittaja, joka oli kameran edessä?
• Musiikinopettaja ei voi olla valvojana, vai voiko? Vai eikö saa olla edes samassa tilassa? Musiikinopettaja ei voi olla säestäjänä, eikö?
• Toisen kokelaan mielestä tässä ei ollut mahdollisuutta osoittaa kunnolla omaa osaamistaan, oli kapea-alainen tämä valmistava näyttö.
• Voisiko kokeen A-osiossa olla ylimääräinen osio, johon voisi itse tehdä sopivat soinnut?
• Lopputuloksessa pitäisi varmaan dynamiikalla ja soundeilla osoittaa myös musiikillista osaamistaan, äänityksen laatu nousee tärkeäksi.
• Saako opiskelija tehdä oman 15 min aikana tehdä muistiinpanoja esim eri otoista?
• Taustanauhan soittoon ei bluetoothia!
• Tulisiko musan yo-koe kynnysehdoksi Mukalle?
• Videokameran käyttäjän pitää tietää mitä tekee ja tekninen tuki oltava valmiudessa auttamaan, jotta kokelaan suoritus ei häiriinny liikaa mahdollisen teknisen ongelman vuoksi.
• Tulisiko ennakkotehtäväksi myös pitää portfoliota, jos digitaalisessa kokeessa pitää purkaa miten on säveltänyt ym?

Huomioita valmistautumistilasta

• 30 min.on hyvä aika valmistautumistilassa. Ei tunnu liian pitkältä. Kokelas voi olla myöhässä, ehtii rauhassa lämmitellä.
• On iso ero saako kokelas olla yksin valmistautumiskopissa 30 min vai ovatko kaikki kokelaat samassa isossa valmistaitumistilassa ja miten tehdään tasapuolisesti kaikille eri lukioissa kirjoittaville?
• Miksi valmistautumistilassa pitää olla valvoja? Mitä hän valvoo?
• Nyt valvojat kertoivat, miten äänitystilanne tehdään ja tämä oikeastikin ilmeisesti on tarkoitus. Valvojan täytyy tarkasti tietää, mitä hän ohjeistaa kokelaan tekemään äänityshuoneessa.

Huomioita kokelailta

• Olipa suppea/kapea näyttö.
• Voisiko kirjallisessa osiossa olla raportointi siitä, miten sävelsin?
• Pitäisi olla enemmän musadiplomin kaltainen, jotta saisi monipuolisemmin näytettyä osaamistaan.
• Tehtävä 1 voisi olla haastavampi.

Petra Koho

Ykkösten ja kakkosten ryhmänohjaajien kevättapaaminen

Ykkösten ja kakkosten ryhmänohjaajat kokoontuivat 22.4. Sammon keskuslukiolla. Liikunnanopettajien ainetiimi järjesti oman tapaamisensa samaan aikaan, ja pääsimmekin kurkistamaan liikunnan ylioppilaskokeen pilotointia. YTL:n edustaja joutui vastaamaan moniin tiukkoihin kysymyksiin, mikä oli meille ryhmyreillekin todella mielenkiintoista. Kaikkien opettajien pitää pystyä valvomaan myös taito- ja taideaineiden yo-kokeita, joten on hyvä tietää, mitä on suunnitteilla. 

Tämän jälkeen Tuija Leppäharju kertoi kehittämispäällikön työstään ja seudun lukioille tehdyistä kyselyistä ryhmänohjaajien näkökulmasta. Jonina ja Kirsi esittelivät kyselyiden tuloksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvastaavien roolissa. Samkessa teetettiin kyselyiden pohjalta lisäselvitys, jossa haluttiin tarkempia tietoja kiusaamis-, syrjintä- ja häirintäkyselyyn. Kävimme läpi tästä tehtyä raporttia ja pohdimme keinoja siihen, miten opiskelijat tulisivat herkemmin kertomaan koulun aikuisille mahdollisesti kokemistaan tai näkemistään epäkohdista.

Eniten keskustelua herätti ryhmänohjaajien työnkuva eri lukioissa. Eroja on valtavasti, vaikka korvaus on kaikille sama. Keskustelu kävi vilkkaana vielä klo 16. Päätimme jatkaa tästä aiheesta ensi lukuvuonna ja tehdä siitä selkeän koonnin.

Kirsi Siren