15.4.2024

Tekoäly kieltenopetuksessa

Seitsemän oppijaa ja pieni robotti. Kaikki katsovat hymyillen kohti kameraa.
Kuva on luotu Copilotilla ja kehotteena oli "Ich möchte ein
Bild machen mit sieben Studenten zusammen in die
Schule. Die Studenten sind glücklich and lehren
um zu Artifizielle Intelligence zu benützen". 
Ranskan, saksan, espanjan ja venäjän ainetiimien yhteisessä tapaamisessa perehtytään tekoälyyn valinnaisten kielen opetuksessa. Sen jälkeen ohjelma jatkuu kielikohtaisilla ohjelmilla. 

Padlet-työskentely  

  • Lähetyspyyntölinkki on Padletin uusi ominaisuus. Klikkaa linkkiä ja vastaa kysymykseen: Miten olet käyttänyt tai haluat oppia käyttämään tekoälyä?
    • Jos et osallistu työpajaan, vaan luet vain tämän kirjoituksen, voit avata Padletin tästä linkistä. Padlet on edelleen avoinna ja voit kokeilla esim. kuvan luomista tekoälyn avulla tai äänestyksen tekemistä.
  • Matleenan ohjeita verkon sovelluksista, esim. Padlet.

Lue lisää tekoälystä opetuksessa



Matleena Laakso
Ainetiimin vieraileva kouluttaja & ainetiimien koordinaattori

26.3.2024

Psykologian ja uskonnon ainetiimi: Sokraattinen seminaari

Maaliskuun 6. päivä uskonnon ja psykologian ainetiimi kokoontui Tampereen Klassillisessa lukiossa kuulemaaan Sokraattisesta seminaarista opetusmenetelmänä. Tästä innostavasta menetelmästä meille kertoi kouluttaja Saara Varmola erittäin kiinnostavalla ja selkeällä tavalla.

Sokraattinen seminaari on dialoginen keskustelu- ja opetusmenetelmä, jossa keskustelu ja mielipiteiden vaihto tapahtuu turvallisesti, ohjatusti ja jäsennellysti. Menetelmä opettaa toisten kuulijoiden kuulemista, oman mielipiteen ilmaisua sekä auttaa kriittisen ajattelun kehittymisessä.

Iltapäivän alustuksen jälkeen pääsimme myös itse kokeilemaan menetelmää. Aiheenamme oli tässä seminaarharjoituksessa ilmastonmuutos ja aluksi katsoimme pohjatekstiksi videon ilmastonmuutoksen ja taiteen suhteesta. Pohjateksti voi menetelmässä olla mikä vaan artikkelista podcastiin. Sen on tarkoituksenmukaista herättää ajatuksia, kysymyksiä ja olla sopivan tiivis ja nopeasti haltuunotettava. Seuraavaksi keskustelimme pohjatekstistä annettujen kysymysten avulla parimme kanssa. Pohdimme sitä, mitä tunteita ja ajatuksia se meissä herätti ja mitä näkökulmia itse haluaisimme nostaa esiin. Sen jälkeen toinen parista siirtyi yhteiseen keskustelukehään ja toinen jäi seuraamaan keskustelua aktiivisesti sivusta.

Ison piirin keskustelu liikkuu seminaarin ohjaajan apukysymyksillä, mutta ainakin meidän keskustelumme se lähti myös pian itsekseen liikkeelle. Ohjaajan roolina onkin kysymyksin ohjata keskustelua siten, että se etenee, syvenee ja laajenee. Tärkeää on, että jokainen halutessaan saa puheenvuoron ja jokaista myös kuunnellaan. Sivusta keskustelua seuraavat ovat myös aktiivisessa roolissa: he keräsivät muistiinpanoihinsa huomioita keskustelusta ja esittivät lopuksi yhteenvdeon siitä, mitä keskustelussa sanottiin, jolloin ikään kuin kuulimme keskustelun vielä toisen kerran syventäen samalla sen ydintä.

Lopuksi pohdimme yhdessä opettajien kanssa niitä näkökulmia, pohjatekstejä ja aihekokonaisuuksia, joihin sokraattinen seminaari sopisi omissa oppiaineissamme. Seminaarin ydin tuntui oikein sopivalle juuri reaaliaineisiin, joissa oman ajattelun kasvu, mielipiteiden vaihto ja dialoginen kohtaaminen on tärkeää. Tuntui sille, että sokraattinen seminaari onkin erityisesti oppiaineidemme taitojen, ei ehkä suoranaisesti niinkään tiedollisen aineksen opettamiseen sopiva menetelmä. Mietimme myös sitä, voisiko menetelmä sopia arviointityökaluksi tai kokonaisen kurssin opiskelumetodiksi. Ideoita syntyi paljon eri aihealueisiin liittyen ja yhteinen tunnelma oli, että tätä voisi luokassa kokeilla itse kukin. Saimme jälleen paljon uusia ajatuksia ja ideoita ja vanha totuus siitä, että yhdessä jakaen ja keskustellen asiat syvenivät toteutui.

Kirjurina Karoliina Suoniemi

10.1.2024

Pakolaisuudesta, Vapriikista, DNA-viivakoodauksesta lajimäärityksessä

Biologian ja maantieteen opettajat kokoontuivat oppimaan kolmesta erilaisesta teemasta: pakolaisuudesta, Vapriikista oppimisen tukena ja DNA:n viivakoodauksesta. Asiantuntijoina meillä oli Anne-Mari Hussein Suomen Pakolaisavusta ja Vapriikin luonnontieteellisen museon tutkija Riikka Elo.

Pakolaisuus

Suomen Pakolaisavun asiantuntija opetti mm. pakolaisuuden nykytilanteesta: Suomeen on saapunut yli 60 000 ukrainalaista tilapäisen suojelun hakijaa sodan alkamisen jälkeen. Asukaslukuumme nähden Suomeen on tullut ukrainalaisia aika paljon. Huomattavasti enemmän valtion asukaslukuun suhteutettuna heitä on kuitenkin mennyt esimerkiksi Tsekkiin, Puolaan ja Viroon.

Turvapaikkahakemusten määrä on Suomessa hyvin maltillinen, noin 5000 vuodessa. Muistissamme on huippuvuosi 2015, jolloin Suomesta haki turvapaikkaa yli 30 000 ihmistä.

Opetuksessamme meidän pitäisi opettaa faktatietoja ja oikaista vääriä väittämiä, mutta vieläkin oleellisempaa asennemuutoksen aikaansaamiseksi olisi empatian herättäminen. Empatian tunne auttaa meitä ymmärtämään muita ja myötäelämään.

Miten voimme kehittää omia ja opiskelijoiden empatiakykyä? Miten voisimme arkisessa työssämme luokassa mahdollistaa sellaista yhteistyötä ja kohtaamista, jossa tapaamme muualta tulleita, pohdimme ihmisten samankaltaisuutta mutta myös eroavaisuuksia kunnioittavasti ja arvostavasti? Meidän olisi syytä ymmärtää, että pakolaiseksi voi joutua kuka tahansa ja jos ihmisen joutuu pakolaiseksi, se ei kuitenkaan ole hänen identiteettinsä tai pysyvä tila elämässä. 


Vapriikki oppimisen tukena


Vapriikkiin pääsevät tamperelaiset oppilas- ja opiskelijaryhmät ilmaiseksi ympäri vuoden ja muualtakin Pirkanmaalta elokuusta huhtikuuhun.

Vapriikki on alueellinen vastuumuseo Pirkanmaalla, ja se tarjoaa monipuolisia ympäristökasvatuspalveluita kouluille ilmaiseksi. Yksi hieno esimerkki on kivimuseon lainalaatikot, joiden avulla voi tutustua mm. fossiileihin ja Suomen jääkauteen.


Riikan väitöstyö, johon liittyy DNA-viivakoodaus


Vapriikin Riikka Elo teki väitöstutkimuksensa sammalpunkkien esiintymisestä erilaisissa ympäristöissä ja niiden esiintymisalueiden muutoksista metsähakkuiden takia. Riikka määritti tutkimuksessaan yli 50 000 sammalpunkkia mikroskoopilla. Helpompi lajimääritystapa on DNA-viivakoodaus, jossa lyhyen DNA-osan avulla voidaan tunnistaa laji, jos lajin DNA löytyy taustakirjastosta. Lajit voidaan tunnistaa vaikka pienestä osasta yksilöä, kuten siemenestä, toukasta tai jätöksestä.

DNA-viivakoodin avulla tapahtuva tunnistus on nopeaa, halpaa ja varmaa ja se mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että jokainen voi tunnistaa minkä tahansa eliön. DNA-kirjaston tekeminen on vielä pahasti kesken: esim. Suomen niveljalkaislajeista on viivakoodattu "vain" 43 %.

5.1.2024

Ruotsin ainetiimin tapaaminen 12.12.2023

Ruotsin ainetiimi kokoontui ti 12.12. Hatanpää lukiolla. Tapaamisen aluksi vieraita ilahdutti Hatanpään lukion Lucia-kulkueen esitys, joka herkisti mielet joulun odotukseen.

Noin 15 nuorta laulaa valkoisissa Lucia-asusteissa.


Ohjelman pääsisällön muoOhjelman pääsisällön muodosti Tampereen yliopiston opettajien, Karita Katon ja Anna Tunkkarin esitys: Korkeakoulututkintoon kuuluvan ruotsin opintojakson vaatimustasosta ja arvioinnista.

Katso puheenvuoron materiaalit (PDF): Korkeakoulututkintoon kuuluvan ruotsin opintojakson vaatimustasosta ja arvioinnista

Esitys oli erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Saimme ajankohtaista tietoa yliopiston vaatimuksista ja voimme viedä opiskelijoille viestiä eteenpäin: ”tarvitset ruotsia myös lukion jälkeen jatko-opinnoissasi”. Syntyi vilkasta keskustelua ja vetäjille esitettiinkin toive videosta, jota näyttää ruotsin oppitunneilla motivaattorina. Karita ja Anna suhtautuivat ehdotukseen positiivisesti ja lupasivat palata asiaan myöhemmin.

Esityksen jälkeen nautimme pientä suolaista ja makeaa välipalaa, glögin, teen ja kahvin kera.

Päivän päätteeksi keskustelimme tekoälyn tuomista haasteista ja mahdollisuuksista ruotsin opetuksen näkökulmasta. Sirpa Ruhanen paljasti tilaisuuden alussa lausumansa ruotsinkielisen runon olleen chatGPT:n avulla luotu. Jaoimme omia kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä, sekä pohdimme mm. kirjoitelmien tekemisen mielekkyyttä avoimessa ympäristössä. Lopuksi tiimin vetäjät toivoivat saavansa ehdotuksia kevään tapaamisen aiheiksi – jäämme odottamaan ehdotuksia!

Kirjurina Susanna Simberg

3.1.2024

Ainetiimien vuosi 2023

Tässäpä jälleen koontia ainetiimien vuodesta 2023. Yksittäisistä tapaamisista kerrotaan muissa blogipostauksissa.

Ainetiimeillä oli 37 tapaamista

  • Ainoa etätapaaminen oli ainetiimien vetäjien tapaaminen. Yksi tai muutama taisi lisäksi olla tarjolla hybridisti.
  • Kuusi usean ainetiimin yhteistä tapaamista. Yksi tapaaminen yhdessä hanketoimijan kanssa.
  • Tapaamispaikkoina koulujen ohella kahvila, ravintola, Tampereen yliopisto ja TAMK, museoiden kokoelmakeskus sekä opintomatka Lahteen.

Uutena ryhmänohjaajien tapaamiset

Uutena tiimitoimintana syksyllä 2023 aloitti Pirkanmaan lukioiden ryhmäohjaajien tasovastaavien tai vastuuopettajien tiimitoiminta (ykkösten, kakkosten ja kolmos-nelosten). Tavoitteena on saada vertaistukea ja uusia hyviä käytänteitä ryhmänohjaukseen ja ryhmäyttämiseen ja sitä kautta vahvistaa kannustavan oppimisympäristön syntymistä ja nuorten hyvinvointia kouluissa. 

Ainetiimien blogi

Tässä blogissa vierailuita oli vuoden aikana yli 10 000, kun niitä edellisvuonna oli reilut 6000. Tekoäly on ollut viime vuoden keskeinen teema monilla yhteiskunnan ja koulumaailman areenoilla. Näin ollen ei liene yllätys, että huhtikuinen tekoälykirjoitus äidinkielen opettajien tiimistä oli vuoden luetuin kirjoitus, mutta aihetta käsiteltiin useissa muissakin kirjoituksissa. 

Toiseksi luetuin kirjoitus kertoi vanhojen tansseista - tai jos katsotaan vain tämän vuoden uusia kirjoituksia, toiseksi luetuin kertoi erityisopettajien ja TAMKin sekä yliopiston edustajien tapaamisesta. Kolmantena luetuimpien listalla oli Muovautuvuuden pedagogiikka ja tekoälylinjausten tarve. Näiden kaikkien teemojen ohi nousee tämän blogin tärkein sivu, tapahtumakalenteri, joka jälleen pikkuhiljaa täyttyy.

Ainetiimien vetäjät


Ainetiimeistä vastasi Osakkeen palvelupäällikkö Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina toimi Matleena Laakso. Katariina vastasi talouspuolesta, Matleena tästä blogista, ilmoittautumistiedoista ja ainetiimien vetäjien ohjauksesta.

Ainetiimien vetäjät keväällä 2023 näet Ainetiimit 2022 -bloggauksesta. Alla tämän hetken vetäjät (muutama muutos tullut vuodenvaihteessa). 

BI + GE Saara Luukkonen, Kalevan lukio (kevään tapaaminen biologiasta, syksyn maantieteeseestä)
HI + YH Jarkko Halkonen, Tampereen yhteiskoulun lukio
PS Karoliina Suoniemi, Hatanpään lukio
UE Mari Rauhala, Tampereen klassillinen lukio
FI + ET Jarkko Vilkkilä, Tampereen klassillinen lukio
TE Heidi Siutla, Tammerkosken lukio 
LI Outi Huovinen, Tampereen yhteiskoulun lukio
KU Sirkka-Liisa Heinsuo, Tampereen lyseon lukio
MU Liina Aaltonen, Tammerkosken lukio
EOT Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio
OPOT Sami Pihlavirta, Ylöjärven lukio
ÄI + S2 Maija Lehtimäki (5.12.2023 asti), Tampereen klassillinen lukio & Jutta Kyösti (7.12.23- kevät-24), Tampereen klassillinen lukio
EN Liisa Teiri ja Ursula Attila, Nokian lukio (syksy-23) & Hanna Nyman-Hyppänen ja Kim Rantala, Tampereen lyseon lukio (kevät -24)
RU Sirpa Ruhanen ja Susanna Simberg, Hatanpään lukio
SA Tanja Tuuna-Kyllönen, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
VE Stefan Smirnov, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
RA Maarit Kostamo, Tampereen yhteiskoulun lukio
EAB (espanja) Saara Tähtelä, Tampereen klassillinen lukio
MAA + MAB Ville Koljonen, Tampereen klasillinen lukio
FY Juha Järvinen, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio ja Heli Mäkelä, Pirkkalan lukio
KE Tuula Kylmälä, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
Ykkösten ryhmänohjaajat (2023): Annika Alapiha, Hatanpään lukio ja Liisa Perälä, Lempäälän lukioKakkosten ryhmänohjaajat (2022): Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio
Kolmos-nelosten ryhmänohjaajat: Eila Nieminen, Pirkkalan lukio

21.12.2023

Kakkosten tasovastaavat koolla jo toista kertaa tänä syksynä

Lukion toisen vuoden opiskelijoiden ryhmien tasovastaavat kokoontuivat marraskuiseen iltapäivän ainetiimiin Kalevan lukiolle 8.11.2023. Ainetiimin tapaamisen tavoitteena oli päästä tutustumaan eri lukioiden kakkosten tasovastaaviin ja perehtyä kunkin lukion ryhmänohjaukseen ja kurkistaa kokemuksiin hieman pintaa syvemmältä.

Tapaamisen aluksi vaihdoimme lyhyesti kuulumisia ja teimme pienen tutustumiskierroksen, jonka jälkeen siirryimme päivän teemaan. Kukin opettaja pääsi vuorollaan kertomaan oman lukionsa ryhmänohjauksesta, sen käytännöistä ja eri teemoista sekä tietenkin vastaamaan uteliaiden kollegoidensa visaisiin kysymyksiin. Käytäntöjä ja sisältöjä oli hyvin laidasta laitaan, ja ahkerina kirjasimme itsellemme tärkeimpiä oivalluksia muistiinpanoihimme omaan kotikouluun mukaan vietäviksi ja sovellettaviksi.

Materiaalinen jako ja vertaisten kokemuksista kuuleminen koettiin hyvin antoisana ja keskustelu soljui vilkkaana. Iltapäivälle varattu kolmetuntinen käytettiin tehokkaasti viimeistä minuuttia myöten. Seuraavan tapaamisen aihe ja ajankohta jätettiin vielä leijumaan ilmaan ja sovimme, että palaamme niihin viimeistään ensi syksynä sähköpostiviestittelynä.

Kiitos kaikille osallistujille ja oikein mukavaa loppuvuotta ja ansaittua joululomaa!

Pauliina Mauno

Erityisopettajien ainetiimin kokoontuminen 21.11.2023

Pirkanmaan lukioiden erityisopettajat kokoontuivat koko tiistaipäiväksi Tammerkosken lukiolle koulutuksen ja yhteisen keskustelun merkeissä.

Aloitimme tapaamisen lyhyellä tutustumiskierroksella, jonka jälkeen siirryimme päivän teemaan. Tämän kertaisen koulutuksen aiheena oli Nuorten itsesäätelytaidot ja oppiminen, ja etäkoulutuksen meille piti neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Sira Määttä Jyväskylästä.

Määttä piti meille kaksi 45 minuutin koulutusrupeamaa, jonka jälkeen oli aikaa keskustelulle. Puheliaiden erityisopettajien parissa keskustelu kävi vilkkaana ja monipolvisena. Kuulimme erilaisia kokemuksia, saimme vastauksia kysymyksiimme ja nautimme vertaistuesta.

Koulutuksen ja siihen liittyvän keskustelun päätteeksi vaihdoimme puheenaiheen ensi kevään tapaamisen suunnitteluun. Yhdessä päätimme, että lähdemme suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä koulutus- ja tutustumismatkaa Turkuun. Varför Paris, vi har ju Åbo!

Kiitos kaikille osallistujille ja oikein mukavaa loppuvuotta ja ansaittua joululomaa!

Pauliina Mauno

Psykologian, uskonnon ja terveystiedon ainetiimi 11.12.2023

Psykologian, uskonnon ja terveystiedon ainetiimi pidettiin Tampereen yliopistolla 11.12.2023. Kuulimme ensin dosentti Jussi Okkosen luennon digitaalisesta lukutaidosta arjen apuna. Sen jälkeen toisen asteen yhteistyötä yliopistolla koordinoiva Tuulikki Harsia avasi erilaisia lukion opettajille tarjolla olevia yliopistoyhteistyömahdollisuuksia.

Jussi Okkonen kertoi monipuolisesti ja tutkimusperustaisesti digitaalisen lukutaidon merkityksestä ja digiympäristöjen vaikutuksen laajenemisesta. Digitaalinen lukutaito on käsite, joka sisältää esimerkiksi yleisen teknologisen ja datalukutaidon, turvallisuustietoisuuden, kyvyn tuottaa sisältöä ja ratkaista ongelmia, taidon osallistua ja kommunikoida digitaalisesti sekä kyvyn hakea tietoa. Okkosen mukaan digitaalista lukutaitoa voidaan jopa pitää kansalaishyveenä. Se mahdollistaa täysivaltaisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. 

Okkonen toi esiin, että koronapandemian myötä on noussut esiin uudenlainen kuva koulusta, ikään kuin ”koulu palveluna”. Tässä konseptissa korostuu opiskelijoiden itsenäinen kyky toimia digitaalisissa ympäristöissä. Siihen on kuitenkin perheissä hyvin erilaiset valmiudet. Osassa perheitä ei välttämättä ole välineitä tai taitoa käyttää digitaalisia ympäristöjä. Etäkoulu vaati vanhemmilta suurta tukea opintojen suorittamiseen, mutta vanhempien kyky ja halukkuus siihen vaihtelivat paljon. 

Digitaalisten ympäristöjen merkitys eri elämänaloilla korostuu yhä enemmän, esimerkiksi monet palvelut ovat saatavilla nykyisin lähinnä digitaalisesti. Myös koulu on tavallaan muuttunut ”prosessiksi”, joka ei ole enää riippuvainen fyysisestä paikasta, ja johon voi liittyä eri tavoin. Toisaalta nämä muutokset helpottavat arkea ja luovat uusia mahdollisuuksia, toisaalta ne aiheuttavat paljon stressiä ja vaativat itsesäätelyn taitoa. Digitaaliseen lukutaitoon kuuluukin myös kyky säädellä ja rajoittaa digitaalisten ympäristöjen käyttöä, ymmärrys algoritmien ja muiden digitaalisia ympäristöjä säätelevien mekanismien toiminnasta, kyky suhtautua sisältöihin kriittisesti, kuplautumisen vaaran huomioiminen, sekä tietoturvallisuuden huomioon ottaminen.

Tuulikki Harsia puolestaan avasi Tampereen yliopiston toisen asteen yhteistyön malleja. Hän kertoi esimerkiksi Tiedekahvilasta, jonne opettaja voi viedä ryhmiään paikan päälle tai kahvilan tallenteita voi käyttää tunnilla. Harsia esitteli myös lomakkeen, jolla opettaja voi tilata tunneilleen sekä opiskelijalähettiläitä että asiantuntijavieraita. Yliopisto ylläpitää lisäksi Lainaamo -palvelua, josta voi lainata oppitunneille erilaista välineistöä.

Mari Rauhala

20.12.2023

Metafysiikkaa ja metakognitiota

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä Tampereen klassillisella lukiolla tiistaina 14.11.2023. Aluksi tutustuimme yhdessä erilaisiin metakognitiivisiin malleihin, joiden tarkoituksena on auttaa sanoittamaan ja sitä kautta oppimaan ja opettamaan metakognitiivisia taitoja, eli ns. ajattelemisen ajattelua. 

Pohdimme metakognitiivisten mallien soveltamista YO-kirjoitustehtävien käskysanojen tulkitsemiseen, ajattelemisen ajattelun opettamiseen (sekä itsessään että osana filosofiaa) ja myös filosofian opetuksen sisältöihin. Totesimme, että ajattelemisen ajattelun tuominen osaksi filosofian opetusta korostaa filosofian kaksinaista luonnetta lukion oppiaineena: toisaalta filosofia voidaan nähdä dialogiseksi malliksi tai menetelmäksi, joka juontaa juurensa ns. sokraattisesta elenkhoksesta, ja toisaalta filosofiassa on myös sisältöjä, joita lukiolaisen olisi tarkoitus osata käytyään pakolliset filosofian opintojaksot. 

Tällä kertaa luennon meille piti yliopistonlehtori Jani Hakkarainen (TUNI) aiheesta ”Mitä metafysiikka on ja mitä se tutkii?" eli tässäkin oli vahvasti läsnä ns. meta-ajattelu, kun tarkastelimme metametafyysikan keskeisiä kysymyksiä yliopistonlehtori Hakkaraisen opastuksella. Luento koettiin mainioksi, ja se herätti paljon keskustelua, ja tästä syystä 45 minuutin luento venähti melkein 90 minuutin mittaiseksi.

Jarkko Vilkkilä

18.12.2023

Ainetiimitapaaminen: espanja, ranska, saksa, venäjä

Nainen mustassa takissa ja kasvot peittävässä maskissa.
Luennoitsija Laila Escartín-
Sorjonen kuoleman maskissa 

Ma 11.12.2023 espanjan, ranskan, saksan ja venäjän ainetiimit kokoontuivat Tampereen klassilliselle lukiolle yhteiseen tapaamiseen.

Ohjelmassa oli ensin Laila Escartín-Sorjosen luento aiheesta: “Motivaatio, tarinallisuus, erilaisuus”. Luento alkoi dramaattisesti Escartín-Sorjosen saavuttua lavalle kuoleman maski yllään ja kerrottuaan kuulijakunnalle, että hän itse pitää aina kuoleman ja narrin mielessään opettaessaan, koska kielenopetus ei ole kuolemanvakavaa ja on hyvä osata nauraa itselleen sekä omaksua rooleja.

 

Luennoitsija käsitteli raikkaalla otteella virheiden rakastamista, ponnistamisen riemua ja tarpeeksi haastavia tehtäviä sekä kertoi väliin omia kokemuksia opettajankoulutuksesta ja Espanjan ja Suomen koulujen eroista. 

Noin 20 opettajaa luokkahuoneessa.
Kuva: Saara Tähtelä (muut kuvat: Maarit Kostamo) 

Kaksi viherkasvia ikkunalla ja teksti "Festiva lente".
Lisäksi mukana oli temperamenttierojen läpikäymistä ja erilaisia tapoja käsitellä kirjallisuutta kieltenopiskelijoiden kanssa. Luennon loppupuolella puhuttiin myös luovasta Cadavre exquis -tehtävästä, jossa opiskelijat piirtävät yhden osan vartalosta paperille näkemättä muuta osaa ja esittelevät lopuksi toiselleen sanallisesti muodostuneen “upean ruumiin”.

Luennon jälkeen oli lukiokierroksen vuoro, jossa clasulaiset opiskelijat esittelivät klassillisen lukion vanhaa puolta ja Rongan siipeä vieraileville opettajille.

Sen jälkeen oli kielikohtaisten tapaamisten vuoro.


Tilava aula, joulukuusi ja muotokuvamaalauksia seinällä.

Moderni aulatila ja ihmisiä kävelemässä.

Opiskelijoiden värikkäitä säilytyslokeroita.

Yleiskuva aulasta, värikäs ja moderni.


ESPANJA


Espanjan työpajasta vastasi Saara Tähtelä. Espanjassa keskustelua oli monesta: yo-kokeiden tasosta ja arvioinnista, sähköisistä vs paperisista oppimateriaaleista, integroiduista opintojaksoista, läksyjen tekemisestä ja siitä paljonko niitä tulisi antaa, sekä korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksista espanjan kielen osalta. Myös netistä löytyvistä oppimiseen sopivista materiaaleista jaettiin vinkkejä.

RANSKA


Ranskan työpajasta vastasi Maarit Kostamo. Ranskan ainetiimitapaamisessa esiteltiin ensin Ranskan instituutin kuulumiset sekä erityisesti kesällä 2024 Virossa tapahtuva BELC-koulutus, joka kiinnosti monia osallistujia. Sitten käsiteltiin kieliopin opettamista ryhmissä ja jaettiin omia vinkkejä mm. seuraavista sivustoista:

Lopuksi vaihdettiin vielä opettajien yhteystietoja lukion kielten esittelyä varten ylä- ja alakouluissa.

Kahdeksan opettajaa istuu luokkahuoneen pulpeteissa.
Ranskan ainetiimin työpajan osallistujat. Kuvan otti: Maarit Kostamo, ranskan ainetiimin vetäjä


SAKSA


Saksan työpajasta vastasi Tanja Tuuna-Kyllönen. Saksan pajassa keskusteltiin kaupungin suunnitelmista lyhyiden kielten suhteen. Lisäksi keskusteltiin natiivien hankkimisesta vierailijoiksi oppitunneille sekä mahdollisista vierailukohteista (joissa saisi saksankielistä palvelua) kaupungilla.

VENÄJÄ


Venäjän työpajasta vastasi Stefan Smirnov. Venäjän ainetiimissa puhuttiin uudesta "След русского языка в Тампере" eli "Venäläinen Tampere" pelistä, joka toimii Seppo.io-alustalla. Lisäksi meillä oli kattava esitys ja keskustelu korkeakouluyhteistyöstä yliopiston venäjän kielen oppiaineen kanssa. Lisäksi Aleksandr Zelenin, Olga Nenonen ja minä kerroimme uusien A-venäjän opetusmateriaalien projektin uusimmat kuulumiset. Muuten oli yleistä keskustelua venäjän kielen opetuksen tilanteesta Suomessa ja Pirkanmaalla ja suunniteltiin sekä kerättiin toiveita uuteen alkavaan Govori 2 -hankkeeseen, joka on tarkoitus toteuttaa ensi syksynä 2024 Cultura-säätiön rahoituksella.


Maarit Kostamo, TYK ja Saara Tähtelä, Clasu