Musiikin ylioppilaskokeen pilotti

Aiheenamme oli tulevat musiikin ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilastutkintolautakunta on pyytänyt testaamaan musiikin yo-kokeen valmistavaa osuutta tämän hetkisillä ohjeilla ja tehtävillä ja teimme pilotoinnin niiden pohjalta. Pyynikin lukion musiikin lehtori Anu Rasimus oli saanut hankittua meille kokelaiksi kaksi musiikkilinjan abiturienttia ja heidän kanssaan pääsimme kokeilemaan käytännössä miten musiikin ylioppilaskirjoitusten valmistava osuus toimisi. Tämä oli erittäin antoisa ja avartava tapaaminen.

Musiikin ainetiimi kokoontui Pyynikin lukiolle kevään 2026 tapaamiseensa torstaina 16.4 klo 8-12 ja paikalla oli ennätysmäärä osallistujia, yli 20 lukioiden musiikin opettajaa Pirkanmaan alueelta.

Heräsi paljon kysymyksiä jotka raportoimme eteenpäin Ylioppilastutkintolautakunnalle sekä lukioiden musiikinopetuksen kehittämisryhmälle Lumokkeelle. Ainetiimiläiset tekivät paljon muistiinpanoja ja olen ainetiimivetäjänä jakanut kaikille ainetiimiläisille sähköpostitse koonnin muistiinpanoista kysymyksineen.

Tässä muutamia poimintoja joiden kautta huomaa, kuinka paljon on vielä avoimia kysymyksiä ratkaistavana ennen kuin ensimmäiset kokelaan syksyllä 2029 pääsevät kirjoittamaan musiikin osana ylioppilastutkintoaan.

Ainetiimiläisten muistiinpanoja koottuna WhatsApp-ryhmästämme:

• Kokelaalle: mieti tarkkaan mitä tarvitset kokeeseen! Kokelas huolehtii kaikki tarvittavat laput mukaan koetilanteeseen itse.
• Kaikki nuotit ja paperit ja muistiinpanot saa olla mukana!
• Muistuta, että treenaavat volan! Varmista, että opiskelijat ymmärtävät, että yo-kokelas pitää kuulua parhaiten, jos on säestäjiä mukana.
• Kokelaalle: muista huomioida kokeessa ajankäyttö.
• Osio A: jos et ole sooloon tyytyväinen, niin koko lappu pitää vetää uusiksi x 3.
• Osio B (oma sävellys tai sovitus): maksimikesto 3 min, joten pidä huoli ajankäytöstä.
• Tehtävät saa tehdä haluamassaan järjestyksessä.
• Pitää treenata kaiuttimen sijoittelua.
• Kertauskurssi musaan, kuten monissa muissakin kirjoitettavissa aineissa on?
• Voi kai vaihtaa lennosta soitinta?
• Valvoja kirjasi aikataulua äänityshuoneessa, sen kirjaaminen oli hankalaa (eri otot), tehtävät voi tehdä haluamassaan järjestyksessä.
• Soittaja tuo nuotit ja kaikki tarvittavat tarvikkeet mukanaan.
• Valmistautuminen soittohuoneessa (5 min) oli kokelaiden mielestä hyvä aika.
• Kokelas laittoi taustanauhan itse päälle.
• Jos tulee tekninen ongelma, siitä tulee lisäaikaa.
• Opettaja sääti äänityksen alussa kameran äänitystasoa -> vai pitääkö kokelaan tehdä se?
• Kamera täytyy olla, videotukihenkilöt koululla? Tekniset laitteet täytyy olla yhdenmukaiset kaikissa kouluissa.
• Arvioinnista ei vielä tietoa, esim. mistä saa 20 p, mistä 60 p?
• Äänen tasot (taustanauha), kuka sen nauhotuksessa säätää (opiskelija?), eri soittimilla erilaiset äänensäädöt.
• Mikin sijoittelu eri soittimilla, kuka sen tekee? Kokelas? Hän ei kuitenkaan kuule lopputulosta, vaan valitsee otot kuulematta niitä uudestaan -> jos siis vaikka kesken kaiken säätää ääniä, ja onkin sitten liian voimakkaalla tai liian hiljaisella?
• Pianistin käsiä ei näy, koska kamera on edessä (opiskelija pianon takana). Pitäiskö kädet näkyä, vs pasuunansoittaja, joka oli kameran edessä?
• Musiikinopettaja ei voi olla valvojana, vai voiko? Vai eikö saa olla edes samassa tilassa? Musiikinopettaja ei voi olla säestäjänä, eikö?
• Toisen kokelaan mielestä tässä ei ollut mahdollisuutta osoittaa kunnolla omaa osaamistaan, oli kapea-alainen tämä valmistava näyttö.
• Voisiko kokeen A-osiossa olla ylimääräinen osio, johon voisi itse tehdä sopivat soinnut?
• Lopputuloksessa pitäisi varmaan dynamiikalla ja soundeilla osoittaa myös musiikillista osaamistaan, äänityksen laatu nousee tärkeäksi.
• Saako opiskelija tehdä oman 15 min aikana tehdä muistiinpanoja esim eri otoista?
• Taustanauhan soittoon ei bluetoothia!
• Tulisiko musan yo-koe kynnysehdoksi Mukalle?
• Videokameran käyttäjän pitää tietää mitä tekee ja tekninen tuki oltava valmiudessa auttamaan, jotta kokelaan suoritus ei häiriinny liikaa mahdollisen teknisen ongelman vuoksi.
• Tulisiko ennakkotehtäväksi myös pitää portfoliota, jos digitaalisessa kokeessa pitää purkaa miten on säveltänyt ym?

Huomioita valmistautumistilasta

• 30 min.on hyvä aika valmistautumistilassa. Ei tunnu liian pitkältä. Kokelas voi olla myöhässä, ehtii rauhassa lämmitellä.
• On iso ero saako kokelas olla yksin valmistautumiskopissa 30 min vai ovatko kaikki kokelaat samassa isossa valmistaitumistilassa ja miten tehdään tasapuolisesti kaikille eri lukioissa kirjoittaville?
• Miksi valmistautumistilassa pitää olla valvoja? Mitä hän valvoo?
• Nyt valvojat kertoivat, miten äänitystilanne tehdään ja tämä oikeastikin ilmeisesti on tarkoitus. Valvojan täytyy tarkasti tietää, mitä hän ohjeistaa kokelaan tekemään äänityshuoneessa.

Huomioita kokelailta

• Olipa suppea/kapea näyttö.
• Voisiko kirjallisessa osiossa olla raportointi siitä, miten sävelsin?
• Pitäisi olla enemmän musadiplomin kaltainen, jotta saisi monipuolisemmin näytettyä osaamistaan.
• Tehtävä 1 voisi olla haastavampi.

Petra Koho

Ykkösten ja kakkosten ryhmänohjaajien kevättapaaminen

Ykkösten ja kakkosten ryhmänohjaajat kokoontuivat 22.4. Sammon keskuslukiolla. Liikunnanopettajien ainetiimi järjesti oman tapaamisensa samaan aikaan, ja pääsimmekin kurkistamaan liikunnan ylioppilaskokeen pilotointia. YTL:n edustaja joutui vastaamaan moniin tiukkoihin kysymyksiin, mikä oli meille ryhmyreillekin todella mielenkiintoista. Kaikkien opettajien pitää pystyä valvomaan myös taito- ja taideaineiden yo-kokeita, joten on hyvä tietää, mitä on suunnitteilla. 

Tämän jälkeen Tuija Leppäharju kertoi kehittämispäällikön työstään ja seudun lukioille tehdyistä kyselyistä ryhmänohjaajien näkökulmasta. Jonina ja Kirsi esittelivät kyselyiden tuloksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvastaavien roolissa. Samkessa teetettiin kyselyiden pohjalta lisäselvitys, jossa haluttiin tarkempia tietoja kiusaamis-, syrjintä- ja häirintäkyselyyn. Kävimme läpi tästä tehtyä raporttia ja pohdimme keinoja siihen, miten opiskelijat tulisivat herkemmin kertomaan koulun aikuisille mahdollisesti kokemistaan tai näkemistään epäkohdista.

Eniten keskustelua herätti ryhmänohjaajien työnkuva eri lukioissa. Eroja on valtavasti, vaikka korvaus on kaikille sama. Keskustelu kävi vilkkaana vielä klo 16. Päätimme jatkaa tästä aiheesta ensi lukuvuonna ja tehdä siitä selkeän koonnin.

Kirsi Siren

Pidetään yhdessä kielten lippua korkealla

Valinnaisten kielten ainetiimiin Tampereen teknillisellä lukiolla 15.4. osallistui yhteensä 18 saksan, ranskan, espanjan ja venäjän opettajaa. Tapaamisen pääesiintyjänä oli etäyhteyksillä virkatulkki Säde Viitanen Euroopan parlamentista. Säde, joka on tulkannut Euroopan parlamentissa yhteensä 6 kielestä suomen kieleen jo lähes 30 vuotta, kertoi työstään Euroopan parlamentista, EU:n 24 virallisen kielen monikielisyyspolitiikasta ja tulkin työn tulevaisuuden näkymistä. Tekoälyä suuremmalta uhalta vaikuttaa tällä hetkellä suomalaisnuorten kaventuva kielitaito. Säde valoi uskoa kansalliseen kieli- ja koulutuspolitiikkaan väsyneisiin valinnaisten kielten opettajiin. Yhdessä voimme pitää kielten lippua korkealla.

Kuva: Endzeiter, pixabay.com

 
Kieliryhmillä oli myös omat tapaamisensa, joissa keskusteltiin kunkin kielen omista ajankohtaisista asioista. Ranskan opettajien vieraana kävi lisäksi Tampereen Ranska-Suomi -seuran eli Cerclen jäseniä kutsumassa opettajia mukaan toimintaan ja ideoimaan yhdessä yhteistyömahdollisuuksia koulujen ja Cerclen välillä.

 
Teksti: Kati Luhtajärvi

Liikunnan ylioppilaskokeen valmistavan vaiheen pilotointia

Liikunnan ainetiimi kokoontui Sammon keskuslukiolla keskiviikkona 22.4.2026. Iltapäivän teemana oli tutustua liikunnan ylioppilaskokeen tämän hetkeen tilanteeseen liikuntatehtävien osalta. Ensimmäiset taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet järjestetään syksyllä 2029.

Meitä saapui liikunnan ainetiimin kokoontumiseen runsaasti noin 25 liikunnanopettajaa ympäri Pirkanmaata. Kokoontumisessa oli mukana myös YTL:n edustajat Thomas Vikberg ja Minka Lindroos. Tilaisuudessa oli mukana myös Sammon keskuslukion rehtoreita, opoja ja ryhmänohjaajien ainetiimikin kävi poikkeamassa tapahtumamme alussa.

Tilaisuus alkoi yhteisellä kokoontumisella Sammon keskuslukion liikuntasalissa. Keskustelu ja pohdinta liikunnan ylioppilaskokeen käytännön järjestelyistä alkoi heti aktiivisena. Alkuosuuden jälkeen kävimme läpi liikunnan ylioppilaskokeen liikuntaosion esimerkkitehtävät käytännössä mahdollisimman todenmukaisessa ympäristössä. Valmistavan vaiheen liikuntatehtävät suorittivat Sammon keskuslukion kymmenen opiskelijaa, jotka olivat vapaaehtoisena mukana. Kuten tulevassa ylioppilaskokeessakin, kuvasimme pilotoinnissa opiskelijoiden suoritukset. Vertailun vuoksi kuvaus toteutettiin työtietokoneen kameralla sekä videokameroilla, jotka Sammon keskuslukion viestintälinjan opiskelijat meille järjestivät ja olivat mukana kuvaamassa.

 
Liikuntaosion jälkeen nautimme ruokalassa kahvit ja suolaisen välipalan ja siirryimme luokkaan loppukoontia varten. Pidimme kokouksen liikunnanopettajien, YTL:n edustajien ja Samken rehtorin kanssa, jossa kävimme läpi pilotoinnissa esiintyneitä ajatuksia ja kehitysehdotuksia. Emme arvioineet pilotointiin osallistuvien opiskelijoiden liikuntataitoja vaan tarkastelimme liikuntatehtäviä koejärjestelyiden ja liikuntatilan näkökulmasta.

 
Iltapäivä oli erittäin onnistunut. Me liikunnanopettajat pääsimme antamaan palautetta YTL:n suuntaan meidän asiantuntijuuden näkökulmasta ja YTL sai paljon varteenotettavia kehitysehdotuksia ja ajatuksia liikunnan ylioppilaskoetta varten meiltä liikunnanopettajilta.

Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille!

Kiittäen,
Susanna Savijoki
Liikunnan ja terveystiedon opettaja, Liikunnan ainetiimin vetäjä kevät 2026

Matematiikan, fysiikan ja kemian ainetiimipäivä

Matemaattisten aineiden ainetiimipäivää vietettiin 20.4 Tampereen Teknillisellä lukiolla. Ainetiimiin oli kokoontunut 40 matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaa kahdestatoista eri lukiosta sekä Tredun kaksoistutkinnosta. Iltapäivä alkoi Abitti2:een tutustumalla ja kirjaamalla havaintoja eri ohjelmien toimivuudesta ja käytettävyydestä Padlettiin. 

Osallistujat saivatkin koottua hyviä huomioita ohjelmien ominaisuuksista. Kommentteja saatiin TI-Nspiren, Collaboran, Abicuksen, Ketcherin, Vernier Graphical Analysiksen ja Klecksin toimivuudesta. Suurin osa ohjelmista todettiin jo ihan kiitettävästi toimiviksi, mutta osan ohjelmista erityisesti TI-Nspiren toiminnoissa on vielä kehitettävää.

Kahvitauon jälkeen ainetiimi kävi vapaamuotoista keskustelua matematiikan, fysiikan ja kemian ylioppilaskokeista. Kemian ylioppilaskoetta pidettiin tänäkin vuonna onnistuneena ja hyvin lukion opetussuunnitelmaa mukailevana. Fysiikan ja matematiikan kokeessa nähtiin yleisesti parannettavaa, jotta se erottelisi erityisesti heikkoja ja keskitason oppilaita paremmin toisistaan. Lisäksi keskusteltiin Abitti2 järjestelmien käytöstä lukioissa. Erityistä ongelmaa on tällä hetkellä vielä koejärjestelmien kapasiteettien suhteen. Koulun verkot eivät tunnu kestävän riittävästi kuormitusta. 

Matikkapajojen ja tukiopetuksen käytäntöjä vertailtiin eri lukioissa. Monessa lukiossa tukiopetusta toteutetaan erilaisina keskitettyinä matikkapajoina. Ehdittiinpä tapaamisessa keskustella vielä hetki myös tekoälyn vaikutuksesta lunttaamiseen sekä käytössä olevista oppikirjoista. Cern-projektin nykytilaa mietittiin vielä ihan lopuksi fysiikan opettajien kesken.

Mervi Stenvall

Englanninopettajien ainetiimi: tutkimusta, kokemuksia ja kansainvälisiä näkökulmia

Pirkanmaan lukioiden englanninopettajat kokoontuivat Sammon keskuslukiolla keväiseen ainetiimi-iltapäivään, joka tarjosi monipuolisen katsauksen englannin opetuksen ajankohtaisiin teemoihin. Iltapäivä kokosi yhteen opettajia keskustelemaan, jakamaan kokemuksia ja tutustumaan uusiin näkökulmiin niin yliopisto-opetuksesta kuin kansainvälisestä koulumaailmasta.

Tilaisuus alkoi klo 12.00 rennon keskustelun merkeissä. Ensimmäisestä asiantuntijapuheenvuorosta klo 12.30–13.30 vastasi Christine Horton Tampereen yliopiston kielikeskukselta. Esityksessään Supporting Learners in University English: Pedagogies, Practices, and Real Examples hän avasi yliopistoenglannin opetuksen käytäntöjä sekä esitteli konkreettisia esimerkkejä opiskelijoiden tukemisesta. Puheenvuoro tarjosi osallistujille hyödyllisiä näkökulmia akateemiseen kirjoittamiseen sekä siihen, miten kieltenopetusta voidaan kehittää eri koulutusasteiden rajapinnoilla.

Klo 13.30–14.00 vietettiin kahvitaukoa ja käytiin vilkasta keskustelua esityksen herättämistä ajatuksista. Kahvittelun lomassa opettajat vaihtoivat kokemuksia arjen opetustyöstä ja verkostoituivat kollegoiden kanssa.

Iltapäivän toisessa osiossa klo 14.00–15.30 kuultiin Annukka Suonion puheenvuoro Toivoa ja todellisuuksia – Benin englanninopettajan silmin. Suonio, joka toimii englannin ja ruotsin opettajana Tampereen klassillisessa lukiossa, kertoi kokemuksiaan elämästä ja opetustyöstä Beninissä. Puheenvuoro tarjosi kiinnostavia näkökulmia ja inspiroivaa ajatusten vaihtoa opettajan arjesta ja koulutuksen erilaisista todellisuuksista.

Päivä päättyi klo 16.00 hyvissä ja innostuneissa tunnelmissa. Ainetiimitapaaminen tarjosi osallistujille mahdollisuuden syventää ammatillista osaamista, jakaa ideoita ja vahvistaa Pirkanmaan englanninopettajien verkostoa.

Christine Hortonin materiaalit

• Supporting Learners in University English: Pedagogies, Practices, and Real Examples
• Examples

Ainetiimien vuosi 2025

Vuosi vaihtui pakkaskelissä.
Kuva on Näsijärven rannalta.

Pirkanmaan lukioiden ainetiimien toiminta jatkui varsin tutuilla urilla. Tapaamisia oli kaikkiaan 34, joista 15 keväällä ja 19 syksyllä. Mukana on useita monen ainetiimin yhteistä tapaamista. Tapaamiset järjestettiin pääosin ainetiimin vetäjän omassa lukiossa, mutta myös mm. kesäyliopistolla, TAMKissa, yliopistolla, Ahlmanilla, Tampere-talossa, kahvilassa, Vapriikin museokeskuksessa ja Nootti-museossa. Vähän kauempanakin käytiin: biologian ja maantiedon opettajat kävivät Hyytiälän metsäasemalla Korkeakoskella ja ruotsinopettajat Helsingissä Svenska Teaternissa.

Tässä ainetiimien blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta ja lukijoita oli vuoden aikana 15 800. Luetuimmat kuluneena vuonna julkaistut kirjoitukset on listattu alle. Lukukertojen suhteen moni blogisivu meni näiden ohi, kärjessä ymmärrettävästi tapahtumakalenteri ja yhteystiedot. 

1. Ainetiimien vuosi 2024
2. Englannin ainetiimi tekoälyn parissa
3. Erityisopettajat lukiolain ja samanaikaisopettajuuden äärellä
4. Kuvataiteen  ainetiimin lukuvuosi 2024-2025
5. Fysiikan, kemian ja matematiikan ainetiimien yhteinen iltapäivä Tampereen teknillisellä lukiolla

Álla on listattu ainetiimien vetäjät vuoden 2025 lopussa, mukana on tieto myös aiemmin kyseisenä vuonna tehtävää hoitaneista. Osakkeen palvelupäällikkönä jatkoi Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina Matleena Laakso. Lisäksi Osakkeen koordinaattori Pihla Ruusukallio oli ainetiimien vetäjien apuna mm. palkanmaksun kysymyksissä. 

Suomi, ruotsi ja vieraat kielet

• ÄI + S2 Maija Lehtimäki, Tampereen klassillinen lukio, 28.3. asti Mari Rokala ja Anu Yltävä, Teklu.
• RU Kirsi Sirén, Sammon keskuslukio, keväällä Nina Forsblom, Tammerkosken lukio.
• EN Hilpi Luukkonen ja Heidi Rajaniemi, Sammon keskuslukio.
• SA Kati Luhtajärvi-Nikkanen, Tampereen teknillinen lukio, keväällä Annemari Vainionpää, Tampereen lyseon lukio.
• RA Sari Mehtonen, Kalevan lukio, keväälllä Maarit Kostamo, Tampereen yhteiskoulun lukio)
• VE Outi Suominen, TYK. 
• EAB (espanja) Anna-Stiina Siitarinen, Teklu, keväällä Saara Tähtelä, Tampereen klassillinen lukio.
  
  

Reaaliaineet ja matematiikka 

• BI + GE Tulina Karhu, Tampereen teknillinen lukio. 
• FI + ET Jarkko Vilkkilä, Tampereen klassillinen lukio.
• HI + YH Tuire Kuusiaho ja Veli-Matti Ullgren, Tampereen teknillinen lukio, keväällä Miina Juutila ja Eija Niskanen, TAU:n normaalikoulun lukio.
• FY+KE Minna Ylilammi, Jenna Mononen, Mervi Stenvall ja Martti Bergström Teklu. Keväällä FY Juha Järvinen, TAU:n normaalikoulun lukio ja Heli Mäkelä, Pirkkalan lukio sekä KE Tuula Kylmälä, TAU:n normaalikoulun lukio.
  
• MAA + MAB Antti Saarinen, Tampereen teknillinen lukio, keväällä Tero Taubert, Tampereen lyseon lukio., 
• PS Katri Hanki, Tamlu ja Elisa Vehmanen, Clasukeväällä Karoliina Suoniemi, Hatanpään lukio.
• TE Heidi Siutla, Tammerkosken lukio.
• UE Mari Rauhala, Tampereen klassillinen lukio.
  
  

Taito- ja taideaineet sekä opinto-ohjaus ja erityisopetus

• KU Jannina Lahti, Sammon keskuslukio 
• LI Jarmo Pakkala, Kalevan lukio 
• MU Petra Koho, Pirkkalan yhteislukio 
• OPOT Tiia Viljakainen, Nokian lukiok, eväällä Sami Pihlavirta, Ylöjärven lukio
• EOT Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio
  
  

Ryhmänohjaajat ja/tai ryhmätasovastaavat

• YKKÖSET: Kirsi Siren, Sammon keskuslukio (keväällä ei ketään)
• KAKKOSET: Jonina Altschuler, Sammon keskuslukio, keväällä Annika Lalja, ent. Alapiha, Hatanpään lukio ja Liisa Perälä, Lempäälän lukio.
• KOLMOSTEN ryhmänohjaajat: Liisa Perälä, Lempäälän lukio. Keväällä kolmos-nelosten osalta Elisa Vehmanen, Tampereen klassillinen lukio.
• NELOSTEN ryhmänohjaajat: Ei omaa vetäjää. Voivat osallistua muiden ryhmien tapaamisiin.
  
  

Teksti ja kuva: Matlleena Laakso

Terveystiedon ainetiimissa aiheena hyvinvoinnin vaikutukset aivoihin ja oppimiseen

Terveystiedon ainetiimi kokoontui 8.12. Tammerkosken lukiolla. Tapaamisessa toteutettiin Sumeneeko ajatus – Toiminnallisempi opetus freesaa! -työpaja 1: Hyvinvoinnin vaikutukset aivoihin ja oppimiseen. Työpaja järjestettiin yhteistyössä Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa, ja kouluttajana toimi HLU:n kouluttajanakin toimiva työkyvyn, liikunnan ja terveystiedon opettaja Maarit Marttila.

Ainetiimin tapaamiseen osallistui yhteensä kahdeksan terveystiedon opettajaa, kouluttaja mukaan lukien. Työpajaan tarjottiin osallistumismahdollisuus myös kaikille Tammerkosken lukion opettajille, ja mukaan osallistuikin yksi aiheesta kiinnostunut opettaja.

 
Toiminnallisten harjoitteiden lisäksi työpajassa kuultiin hyvinvoinnin ja oppimisen välisestä yhteydestä sekä siitä, millaisissa olosuhteissa opimme parhaiten. Lisäksi käsiteltiin liikunnan merkitystä oppimisen edistäjänä sekä unen vaikutuksia hyvinvointiin ja oppimiseen.

Venäjän opettajat Nootissa

Venäjän ainetiimitapaaminen järjestettiin tiistaina 10.12.2025 Tampereen yhteiskoulun lukiolla. Mukaan ennätti viisi venäjän opettajaa eri kouluista.

Aluksi vaihdettiin kuulumisia ja keskusteltiin venäjän opiskelun tilanteesta eri kouluissa Tampereen seudulla sekä Suomessa ylipäätään. Jaoimme ajatuksia ja suunnittelimme alustavasti mahdollisuutta koota Tampereen seudun venäjän opiskelijoita yhteen jonkin kiinnostavan teeman ja toiminnan tiimoilta muutaman kerran vuodessa. Tämän idean toteuttamista suunnitellaan venäjän opettajien WA-ryhmässä sekä kevään ainetiimitapaamisessa.

Ainetiimitapaamisen vierailijana oli kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Johanna Hulkko, joka johdatteli osallistujia muistelemaan intohimon ja kiinnostuksen syttymistä venäjän kieltä kohtaan. Johanna Hulkko ja TYKin venäjän opettaja Outi Suominen kertoivat yhdessä toteuttamastaan Luovan kirjoittamisen ja venäjän kielen opintokokonaisuudesta ja jakoivat materiaalia.

Stefan Smirnov Tampereen Normaalikoulusta kertoi seminaarimatkastaan Armeniaan sekä omasta väitöskirjatyöstään. Stefan kertoi myös venäjän pitkän oppimäärän oppimateriaalin vaiheesta. Työryhmä on tehnyt tätä materiaalia Cultura-säätiön hallinnoiman valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston sekä LUKKI-hankkeen (Lukion kieltenopetuksen valtakunnallinen kehittämishanke) tuella ja sitä voi käyttää rajoitetusti jo nyt. Lisätietoa saa Stefan Smirnovilta.

Lopuksi vierailtiin Nootti-museossa, jossa museolehtori Hanna Yli-hinkkala esitteli museota juuri venäjän opetuksen näkökulmasta ja toi esille erilaisia tapoja hyödyntää uudistuneen museon näyttelyitä kielen opetuksessa.

Tapaaminen oli antoisa ja oli hienoa päästä tapaamaan kollegoita ja vaihtaa ajatuksia. Seuraava tapaaminen keväällä 2026, mahdollisesti yhdessä muiden kielten ainetiimien kanssa.

Teksti: Outi Suominen

Kirjoitustyöpajat ja tekoälyn liikennevalot

Äidinkielen ja S2-opetuksen ainetiimitapaaminen järjestettiin tänä syksynä 4.11.2025 Tampereen Ahlmanilla ravintola Annassa. Saimme kutsun Ahlmanille kuulemaan heidän kirjoitustyöpajoistaan, joihin esimerkiksi me aineenopettajat voisimme osallistua. Ravintola Annassa meille tarjoiltiin myös maukas aamiainen ja saimme viettää koko ainetiimitapaamisemme Ahlmanin tiloissa.

Syksyn aiheena meillä oli tekoäly opetuksessa sekä tekoälyn liikennevaloihin tutustuminen. Ks. Tekoälyn käyttö Tredussa ja Tampereen kaupungin lukioissa

Vierailijaksi ja keskustelumme tueksi saimme filosofi ja kasvatustieteilijä Reijo Kupiaisen Tampereen korkeakouluyhteisöstä. Lisäksi tapaamisessa sivuttiin uudistuvia tuen asioita ja luotiin katsaus kevään tapaamiseen, jossa aiheena ovat lukeminen ja arviointi.

Vaikka itse sairastuin enkä päässyt tapaamiseen, kuulin osallistujilta, että keskustelu soljui, mielenkiintoisia puheenvuoroja kuultiin ja aamupala maistui. Keväällä 2026 tapaamme jälleen!

Ainetiimivastaava Maija Lehtimäki

Arenen kehittämä liikennavalomalli on laajasti käytössä eri kouluasteilla.
Kuvan liikennevalot ovat Osaava Tredun sivulta.