14.5.2020

Musiikin ainetiimin etäkevät



Musiikin ainetiimin jäsenet ovat olleet tänä keväänä taas varsin aktiivisesti yhteyksissä, etenkin poikkeustilan alettua.

Helmikuussa kokoonnuimme vielä lähietäisyydellä Klassillisella lukiolla LOPSin merkeissä. Aimo Laitamo kertoi pedagogisen työryhmän tuotoksista ja pohdimme yhdessä mahdollisten uusien integroivien opintojaksojen sisältöjä musiikin näkökulmasta.

Maaliskuussa etätyön alettua aktivoiduimme Whatsapp-ryhmässämme varsin nopeasti ja jaoimme tuntemuksiamme sekä etäopetusvinkkejä. Kokoonnuimme muutaman kerran etäkokoukseen, ensin harjoitellen GoogleMeetin käyttöä ja sitten myöhemmin Zoomin käyttöä. Perustimme myös oman tiimin Teamsiin. Musiikinopetus ei todellakaan siirry vaivatta suoraan etäopetukseen vaan tilanne on vaatinut meiltä opettajilta opetuksemme totaalista uudelleen suunnittelua ja järjestämistä. Olemme luoneet opetusmateriaalimme täysin tyhjästä virtuaalisille alustoille ja se on vaatinut meiltä pitkiä iltoja, kärsivällisyyttä ja tiivistä yhteistyötä.

Musiikinopettajina koimme suurena pettymyksenä ja turhautumisena sen, ettei perinteisiä lakkiaisia tänä vuonna voida järjestää ja siten suunnitellut ja osin jo harjoitellutkin opiskelijoiden musiikkiesitykset eivät näin voi toteutua. Siksi mietimme yhdessä, miten voisimme toteuttaa musiikkiesityksiä myös virtuaalisii​n juhliimme. Videoitujen ja virtuaalisesti toteutettujen esitysten tekeminen vaatii aivan uudenlaista ajankäyttöä ja suunnittelua, joten lähdimme yhdessä tuumin toteuttamaan yhtä esitystä yhdessä.

Nyt valmistumassa onkin lukioiden musaopettajien (ja osin kuvataideopettajien) tuottama Gaudeamus Digitur!-yhteislauluvideo, jonka jokainen lukio voi liittää omien virtuaalijuhliensa osaksi. Vetovastuun ottivat Hatanpään (musiikin erityistehtävä) lukio Anu Rasimuksen johdolla sekä Tammerkosken (kuvataiteen erityistehtävä) lukio Liina Aaltosen sekä kuvataideopettaja Jaana Kortelaisen johdolla. Kokosimme ainetiimimme lukiolaisista n. 50 hengen kuoron, jonka laulajat lauloivat oman tuotoksensa kotoa käsin. Hatanpään lukion opiskelijat vastasivat ääniraidan editoinnista ja miksauksesta ja Tammerkosken lukion opiskelija videon editoinnista.

Lopullinen tuotos esitetään lukioiden omissa virtuaalijuhlissa lauantaina 30.5.2020 klo 10 sekä Tampereen kaupungin järjestämässä virtuaalisessa kevätjuhlassa samana päivänä klo 12.

Nyt olemme jo lukuvuoden loppuvaiheessa ja voimme todeta, että selvisimme poikkeustilasta ainakin jotenkuten, vaikka musiikinopetuksen ydinsisältö ei voikaan missään mielessä täydellisesti toteutua etäopetuksessa. Me musaopet olemme ainakin tehneet hartiavoimin töitä, jotta olemme saaneet kuitenkin toteutettua musiikinopetuksen sisältöjä ja yhteisiä musiikillisia elämyksiä opiskelijoidemme kanssa.

Kesälomamme on todellakin ansaittu myös tämän lukuvuoden päätteeksi!

​Ainetiimivastaava Liina Aaltonen (Tammerkosken lukio)

24.4.2020

Kieliprofiili, opintojaksojen integrointi ja korkeakouluyhteistyö puhuttivat ruotsinopettajia


Ruotsin ainetiimi kokoontui helmikuussa Kalevan lukiossa Tampereella ja mukana oli yli 20 osallistujaa Pirkanmaalta. Tapaamisessa kuultiin ja pohdittiin ajankohtaisia LOPS-asioita Sammon keskuslukion ruotsin lehtori Kirsi Sirénin johdolla.

Uuden LOPS:in tuomat isot muutokset vieraiden kielten oppimiseen ovat kielitietoisuuden herättäminen, kieliprofiilin laatiminen ensimmäisessä moduulissa ja eri kielten näkyvämmäksi tuominen. Kirsin esitellessä OPH:n luonnosta kieliprofiilista siihen saatu ristiriitainen informaatio OPH:n taholta herätti paljon keskustelua ja ihmetystä. Ainetiimiin osallistuneet ruotsin opettajat haluaisivatkin yksimielisesti saada OPH:lta selkeämpiä ohjeita kieliprofiilin luomiseen ja painottavat, että OPH:n olisi hyvä laatia opettajille sitä varten valmis pohja. Lisäksi opettajan tulisi kyetä aina perustelemaan opiskelijalle, miksi kieliprofiili tehdään ja millaista hyötyä opiskelija siitä saa.

Ruotsia integroiminen muihin aineisiin on taitotasosta johtuen haastavaa. Kaikki kannattivat ruotsin kahden ensimmäisen moduulin yhdistämistä 4 opintopisteen kokonaisuudeksi. Pienissä kouluissa voi myös onnistua ruotsin ja englannin ensimmäisten moduulien yhdistäminen. Tähän pakettiin voisi lisätä vielä mukaan äidinkielen, mutta suurissa kouluissa tämä voi aiheuttaa lukujärjestysteknisiä ongelmia. Sen sijaan ruotsin osalta kannatettiin ns. kevyttä integraatiota. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan kanssa voisi tehdä jotain pienempää yhteistyötä. Kulttuuriin liittyviä asioita voi usein yhdistää muihin oppiaineisiin.

Muutama osallistuja kertoi olevansa paraikaa mukana Svenska Kulturfondenin rahoittamassa DigiLust-pilottihankkeessa. Mielenkiintoisen hankkeen tavoitteena on lisätä lukioiden ja korkeakoulujen ruotsin opettajien yhteistyötä ja kehittää heidän digipedagogisia taitojaan eri alustojen ja sovellusten avulla. Tuleva LOPS velvoittaakin meidät tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jotta opiskelija saisi paremman jatkumon ruotsin kielessä siirtyessään toiselta asteelta jatko-opintoihin. Mukana koulutuksessa on 16 opettajaa Tampereelta ja Jyväskylästä yhteistyössä yliopistojen kanssa, jotka vetävät projektia. Lisää tietoa projektista SUKOLin Tempus-lehdessä 2/2020 sekä DigiLustin verkkosivuilta.

Korkeakouluyhteistyöstä keskusteltaessa ilmeni, että joissakin lukioissa tehdään jo yhteistyötä mm. siten, että pohjoismaisen filologian opiskelijat tulevat oppitunneille mukaan ja osallistuvat oppituntien pitämiseen ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Lukiosta voi toki sitten lähteä vastavierailuille tutustumaan yliopisto-opintoihin paikan päälle. Laajempaan yhteistyöhön kaivattaisiin kuitenkin jatkuvuutta ja selkeämpiä malleja, esim. eri kurssien varsinaisiin sisältöihin liittyen. Tämän ideointia jatkamme eteenpäin syksyllä.

Kristiina Henriksson ja Kaija Kohtala

15 ruotsinopettajaa seuraa koululuokassa esitystä.


17.4.2020

Fysiikan opettajat tapasivat verkossa

Fysiikan kevään ainetiimitapahtumassa 16.4.2020 palattiin fysiikan ylioppilaskokeen tehtäviin. Asiantuntijana kokeen filosofiaa, tehtäviä ja niiden tarkoitusta oli kommentoimassa sensori ja tehtävän laatija Ari Hämäläinen.

Keskustelu oli hyvää ja osallistujien kannalta mielekästä, koska osallistujilla oli myös mahdollisuus kysyä ja kommentoida kokeen tehtäviin liittyviä seikkoja.

Pasi Ahtola

Microsoftin Teams -videoneuvottelusovellus.
Koronan vuoksi kevään loput ainetiimien tapaamiset järjestetään etänä esimerkiksi kuvassa näkyvän Teams-sovelluksen avulla.

5.3.2020

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi toivoi toiminnallisuutta lukiolaisen korkeakoulukurkistuksiin


10 opettajaa istuu koululuokassa kolmessa ryhmässä keskustelemassa.

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi kokoontui 12.2.2020 Hatanpään lukiolla. Tapaamisessa kommentoitiin peda-ryhmän tekemiä ehdotuksia integroiduista opintojaksoista ja ideoitiin uusia oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja historiaan ja yhteiskuntaoppiin. 

Oppiaineiden yhteisiä rajapintoja löytyy yleensä eniten syventävistä kursseista tai sellaisista pakollisista opinnoista, joita opiskellaan tyypillisesti toisena lukiovuotena. Kuitenkin myös opintonsa aloittaneille löytyy mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opiskeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi historian ja maantieteen integroiminen sekä jo ensimmäisenä vuonna mahdollinen taloustiedon YH2 ja talousmatematiikan MAB6 yhteistyö.

Ihanteellinen ja suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuutena avaava opintojakso saataisiin opiskelemalla Suomen historian HI3 ja yhteiskuntaopin YH1 kurssit peräkkäin. Historian taustoittaisi aiempaa selkeämmin nyky-yhteiskunnan ilmiöitä.  

Korkeakouluyhteistyöhön toiminnallista opiskelua


Ainetiimissä ideoitiin myös mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön. Uusi keskeinen toive kohdistui toiminnallisuuteen. Perinteisen vierailuluennon tai kurkistuskurssin lisäksi erilaiset työpajat tai korkeakoulusta saatava ohjaus palvelisivat lukiolaisen taitojen ja tietojen syventämistä. Luennolla opitun soveltaminen käytännössä vaikkapa korkeakouluopiskelijoiden tutoroimana palvelisi lukiolaista paremmin kuin pelkkä yksittäinen luento.

Opiskelija saisi paremman kuvan tieteellisestä tiedonmuodostuksesta tutkimalla itse; osallistumalla esimerkiksi arkeologin kenttätyöhän tai yhteiskuntatieteilijän aineiston keruuseen. Tällaisia mahdollisuuksia voisi saada myös museoiden ja muiden instituutioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä.
Korkeakouluyhteistyön avulla lukiolainen saisi käsityksen siitä, millaisilla tieteenaloilla ja millaisissa ammateissa yhteiskunnallista osaamista tarvitaan. Tämä voisi motivoida opiskelua jo lukiossa.

Lyhyiden kielten (saksa, ranska, espanja) ainetiimipäivä 6.2.2020 Sammon keskuslukiolla

Lyhyiden kielten (sa, ra ja ea) ainetiimit kokoontuivat ainetiimi-iltapäivän aluksi yhdessä pohtimaan uutta lukion opetussuunnitelmaa Jonina Altschulerin johdolla, joka on kielten edustajana Tampereen kaupungin asettamassa pedagogisessa LOPS-työryhmässä. Yhteisen LOPS-osuuden jälkeen kukin ainetiimi piti vielä omat kokoontumisensa Samken tiloissa.

Yhteisessä LOPS-osuudessa Altschuler kertoi LOPS-työryhmän kuulumisia nostaen samalla esiin mm. uudessa opetussuunnitelmassa esiintyviä muutamia uusia käsitteitä vieraissa kielissä. Yksi näistä termeistä on kieliprofiili, jonka käyttöä ja toteutusta aletaan LOPS-työryhmissä suunnitella. Opiskelijan on tarkoitus täydentää omaa kieliprofiiliaan lukio-opintojen ajan. Myös mediaatio- / rakentava vuorovaikutus -käsitettä käytiin läpi (kurssi VKA2). Uutta on myös se, että opiskelija voi saada suullisen kielitaidon todistuksen missä tahansa lukio-opintojen vaiheessa.

Yhteisen osuuden aikana myös Samken apulaisrehtori Kati Rissanen kävi esittelemässä opintopisteiden ja moduulien vaikutusta kurssitarjottimen ja lukujärjestysten laatimiseen. Kolmen opintopisteen kokonaisuudet tuottavat siellä eniten haasteita. Samalla käytiin myös läpi Tampereen peruskoululaisten eli tulevien lukiolaisten kielivalintoja. Keskusteltiin myös tulevista jaksojärjestelmistä ja siitä, ovatko ne yhtenäiset sekä Tampereen että seutukuntien lukioissa.

Ainerajat ylittävän opetuksen suhteen nostettiin muutamia esimerkkejä esiin, ja myös korkeakouluyhteistyöstä käytiin keskustelua.

Saksan ainetiimin omassa osuudessa käytiin ensin läpi kuulumisia ja saksan opiskelija- ja kurssimääriä eri lukioissa. B3-kielen lukijoiden vähyys ensimmäisellä vuosikurssilla herätti keskustelua, toisaalta taas pitkän saksan lukijoita oli osassa lukioita ilahduttavan paljon. Muita aiheita olivat mm. LOPS saksan kielessä sekä tuleva korkeakouluyhteistyö ja sen ideointi. Kävimme myös keskustelua oppimateriaaleista, erityisesti A-saksassa, jossa kirjatilanne on kakkosvuoden kursseista alkaen melko haastava. Jaoimme myös materiaalivinkkejä ja -linkkejä ja informoimme toisiamme tulevista tapahtumista saksan kieltä koskien sekä suunnittelimme seuraavaa tapaamista tulevalle keväälle.

Espanjan ainetiimin oman osion vieraaksi oli kutsuttu väitöskirjatutkija Katja Kemppainen. Tapaamisen teemana oli motivaatio. Kemppainen esitteli erilaisia opiskelijan motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, ja kävimme läpi Zoltán Dörnyein ajatuksia motivoinnin strategioista. Pohdimme, miten nämä eri strategiat voisivat käytännössä näkyä espanjan opetuksessa.

Ranskan ainetiimin omassa osiossa keskusteltiin muun muassa oppimateriaaleista, yhdistyksen uudesta prelikokeesta, 7.-8.4. pidettävästä Delf-kokeesta sekä ensi lukuvuoden tapahtumista. Huolta herätti ranskan opiskelijoiden laskeva määrä ja vähäinen osallistuminen ranskan yo-kokeeseen.

20.2.2020

Äidinkielen opettajien ainetiimi 16.1.2020

Äidinkielen ainetiimi kokoontui Tampereen klassillisella lukiolla torstaina 16.1. klo 13-16. Tällä kertaa ainetiimi keskittyi uusiin lukion opetussuunnitelman perusteisiin sekä niiden pohjalta tehtyjen oppiaineita integroivien opintojaksojen pohtimiseen. Tärkeän keskustelun tarkoituksena oli tuoda nimenomaan äidinkielen oppiaineen näkökulmaa suunniteltuihin integraatiojaksoihin sekä ottaa ehdotuksiin kantaa niin haasteiden kuin mahdollisuuksienkin kannalta.

Aluksi klassillisen lukion englannin kielen lehtori Annukka Suonio kertoi lyhyesti kuulumisia Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan kuntien sekä yksityisten lukioiden yhteisvoimin työstämästä LOPS 2021 -prosessista erityisesti kieltenopetuksen sekä englannin ja äidinkielen yhteistyön näkökulmasta.

Alustuksen jälkeen kaupungin pedagogisessa työryhmässä mukana olevat äidinkielenopettajat esittelivät kolme ehdotusta eri oppiaineita integroiviksi opintojaksoiksi ja antoivat ainetiimille kolme integraatioehdotusta käsiteltäväksi. Kustakin ehdotuksesta keskusteltiin pöytäryhmissä. Keskusteluissa nousi esiin hyvin monipuolisia asioita, ja integroivissa jaksoissa nähtiin sekä kiinnostavia mahdollisuuksia että haasteita. Esimerkiksi englannin ja äidinkielen moduulien yhdistäminen nähtiin monella tavalla kiinnostavana ehdotuksena: koska englannin taitotaso on nykyään varsin hyvä ja englanti on hyvin vahvasti läsnä arjessa, sen yhdistäminen äidinkieleen olisi hedelmällistä esimerkiksi erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -taitojen käsittelyssä. Molemmissa oppiaineissa käydään monia samoja asioita läpi, ja aineiden käsittely rinnakkain tarjoaisi mahdollisuuksia kiinnostavaan kielitaidon reflektointiin ja vuorovaikutustilanteiden vertailuun eri kieliä käytettäessä.

Haasteina joissakin ehdotuksissa nähtiin taas esimerkiksi se, kuinka hyvin moduulien sisällöt sopivat yhteen ja palvelevat nykymalliin verrattuna tehokkaampaa oppimista. Äidinkieli sopii monen aineen kanssa yhteen, mutta yhtenä uhkakuvana on äidinkielen välineellistyminen muita sisältöjä tukevaksi aineeksi.

Näiden näkökulmien lisäksi pöytäryhmissä keskusteltiin paljon muustakin, ja pedagogisen työryhmän jäsenet saivat varmasti paljon tärkeitä huomioita jatkotyöstöön vietäväksi.


14 opettajaa istuu koululuokassa ja keskustelee.

















Kuva ja teksti: Antti Leikkanen

16.2.2020

Venäjän opettajien ainetiimi 12.2.2020

Venäjän ainetiimi kokoontui keskiviikkona 12. helmikuuta Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolla. Paikalle saapui erittäin kiitettävä määrä venäjän kielen opettajia, yhteensä 10 henkeä, ympäri Pirkanmaata mutta myös Tampereen yliopiston venäjän kielen laitokselta.

Kahdeksan venäjän opettajaa poseeraa hymyillen ryhmäkuvassa.


Ainetiimitapaamisen aluksi Mikrokosmos-yhtyeen artistit Ada Kurikka ja Miika-Pekka Pietilä lämmittivät yleisöä esittämällä kappaleen Летный дождь, jonka jälkeen siirryttiin päivän ensimmäiseen aiheeseen eli musiikkipedagogiikan käyttöön osana venäjän kielen opetusta. Adan ja Miikan esitys käsitteli sekä heidän omia kokemuksiaan musiikin käytöstä osana venäjän kielen opetusta, mutta myös laajemmin musiikkipedagogiikan substanssia ja siitä koottua kirjallista tutkimusta. Esityksessä pohdittiin ansiokkaasti kaunokirjallisuuden, rock-lyyrikan ja muiden autenttisten tekstien käyttöä osana kielikasvatusta, toisaalta musiikkiin liittyvää faniutta luokkaryhmää koossapitävänä voimavarana.

Adan ja Miikan esitys sisälsi myös kattavan läpileikkauksen perus- ja lukio-asteen opetussuunnittelmista ja niiden sisältämistä musiikkipedagogista elementeistä. Lopuksi pohdimme musiikin käyttöä osana venäjän kieliopin opetusta ja laadimme työpajatyöskentelyn kautta muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka jokainen ainetiimiin osallistunut opettaja voisi jatkossa hyötyä ja monipuolistaa kohdekielen opetustaan venäjänkielisen musiikin avustuksella. Adan ja Miikan esityksen materiaaleja voit pyytää lähettämällä sähköpostia osoitteeseen mikrokosmos.info@gmail.com

Musiikkipedagogisen seminaarin jälkeen ainetiimi siirtyi Pinni B:n Minerva-ruokalaan nauttimaan kahvitarjoilusta ja keskustelemaan uudesta lukion opetussuunnitelmasta. Keskustelua alusti Stefan Smirnovin laatima esitys, johon oli kerätty esimerkkejä yhteisistä substanssisisällöistä B2- ja B3-venäjän ja toisaalta maantiedon, äidinkielen, historian, evankelis-luterilaisen uskonnon, musiikin ja kuvataiteen eri kurssien välillä.

Alustuksen jälkeen jatkuneessa keskustelussa esille nousivat erityisesti seuraavat kysymykset ja teemat: oppiainerajat ylittävän yhteistyön käytännön toteutus lukiojaksojen työjärjestyksissä, opettajien palkanmaksuun liittyvät epäselvyydet oppiainerajat ylittävillä kursseilla ja opintokokonaisuuksissa, korkeakouluyhteistyön järjestämisvastuuseen liittyvät velvoitteet ja tavoitteet sekä viimeisimmäksi venäjän ainetiimin yhteinen näkemys siitä, että valinnaisten kielten tilanne on nykyisten todistusvalintahakujen myötä hankala opiskelijoiden painottaessa ainoastaan todistusvalinnan kannalta hyödyllisiksi koettuja oppiaineita - uusi LOPS ei tarjoa tähän tilanteeseen lievennystä eikä ratkaisuehdotuksia.

Teksti: Stefan Smirnov
Kuva: Stefan Smirnov

31.1.2020

Erityisopettajat koolla

Seutukunnallinen lukion erityisopettajien ainetiimi palaveroi 30.1.2020 Tampereella aikuislukiossa Sammon keskuslukiolla. Meitä oli paikalla 13 erityisopettajaa ja yksi opetusharjoittelija.

Kahvittelun jälkeen kuulimme LOPS-työryhmän Ritva Haakanan vetämän alustuksen ohjauksesta. Käytiin keskustelu ja sovittiin yhteensä viiden hengen ryhmä, joka kirjoittaa kevään aikana erityisopetuksesta vuoden 2021 LOPSiin.

Seuraava aihe oli 26.5. klo 13 Skypellä toteutuva NMI:n digilukiseula-koulutus, jonka pitää Jyväskylästä käsin Maria Paananen; yleisön toiveesta paikaksi sovittiin jälleen SAMKE. Olen pyytänyt Matleena Laakson meille tekniseksi tueksi. Kouluttajalle aloimme pohtia kysymyksiä jo nyt.

Vielä lopuksi juteltiin tamperelaisten erityisopettajien lupauksesta järjestää lukioiden erityisopettajien LEO-seminaari Tampereella vuonna 2022. Kaikki lupautuivat ideoimaan!

Erityisopetuksen ajankohtaisterveisin kirjasi

Marita Kontio

9.1.2020

Englannin ainetiimi 3.12.2019

Seitsemän opettajaa seuraa diaesitystä koululuokassa.

Englannin ainetiimi kokoontui 3.12. Hatanpään lukiolla. Aluksi lehtorimme Mari Vares kertoi meille kokemuksistaan ainerajat ylittävästä oppimisesta. Hän on opettanut tiimijaksoissa ensin äidinkielen ja sitten maantieteen kanssa. 

Vares korosti, että tiimijaksonkin aikana kukin oppiaine pyrkii säilyttämään oman identiteettinsä ja menetelmänsä. Oppiaineista etsitään yhtymäkohtia ja aineilla voi olla yhteisiä tehtäviä. Tunnit voidaan sijoittaa peräkkäin, jolloin yhteisen ilmiön opetus voi jatkua eri näkökulmasta. Toinen oppiaine kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa mutta liikkeelle ei tarvitse lähteä heti isosti.

Toinen alustajamme oli Annukka Suonio, joka toi kuulumisia LOPS2021 Pedagoginen kehittäminen -työryhmästä. Aluksi hän esitti säkein ja kuvin terveiset myös Tomi Anttilalta, Jorma Suoniolta, Ville Vuorisalmelta ja Jaana Niemiseltä. Puhuimme englannin moduulien laajuudesta, oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien muodostamisesta muiden lukioaineiden kanssa ja niiden arvostelusta. Annukka päätti vauhdikkaan esityksensä Kaija K:n sanoihin:
"Sä alat vihdoin viimein käsittää ettet sä tarvii lupaa keneltäkään
Oot liian kaunis häpeemään etkä voi yhtään mitään menettää
Joten anna mennä joten anna mennä."
Ennen kolmatta vierastamme tutustuimme vähän Hatanpään lukion rakennukseen ja kävimme opettajien huoneessa iltapäiväkahvilla. Sitten Riitta-Liisa Arpiainen, kauppatieteiden tohtori, kertoi väitöskirjatutkimuksestaan otsikolla: Tiimityötä, toimintaa ja tunteita – näkökulmia kokemuksellisesta toimintaoppimisesta Namibiassa. Hän aloitti kertomalla meille väitöskirjatutkimuksensa tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Tavoitteena oli kasvattaa vastuullisia, yritteliäitä ja tavoitteellisia opiskelijoita. Opiskelu oli opiskelijajohtoista, tärkeässä roolissa oli reflektointi ryhmässä. Myös vastoinkäymisistä opittiin mutta opiskelijoilla oli koko ajan tuki ja apu mukana. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijat kokivat itseluottamuksensa lisääntyneen. Minä-pystyvyys kanavoitui tiimipystyvyydeksi ja oppiminen suuntautui syväoppimiseksi. Opiskelijoiden hyvästä suoriutumisesta ja tyytyväisyydestä panokseensa todisti myös näkemämme video.

Kaiken kaikkiaan ainetiimitapaaminen oli antoisa ja ajatuksia herättävä.

Teksti: Tiina Anttila
Kuva: Sirpa Ruhanen

7.1.2020

Esoteerinen henkisyys Gallen-Kallelan, Halosen ja Simbergin taiteessa

Opettajat katsovat tuomiokirkon teosta haavoittuneesta enkelistä.

Kuvataide- ja uskonnonopettajat kokoontuivat yhteiseen ainetiimitilaisuuteen Klassilliselle lukiolle kuulakkaana joulukuun tiistaina 10.12.2019.

Odotettu luennoitsija, kirjailija ja tutkija FT Nina Kokkinen johdatti aluksi meidät 1800-luvun lopulle Kuopioon Minna Canthin, Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen luokse sekä spiritualismin, magnetismin ja selvänäköisyyden polulle. Nina Kokkinen valotti meille kiinnostavin esimerkein kultakauden suomalaistaiteilijoiden ja heidän teostensa yhteyksiä selvänäköisyyteen.

Selvänäköisyydestä (ransk. clairvoyance) tuli yksi 1900-luvun vaihteen kiehtovimmista puheenaiheista. Monet uskoivat, että kuudennen aistin ja sielun sisäisten silmien avulla saattoi havaita todellisuuden hienojakoisempia, tavanomaisesti näkymättömiksi jääviä tasoja.

​Viime vuonna ilmestyneessä palkitussa kirjassaan Totuudenetsijät Nina Kokkinen tutkii esoteerista henkisyyttä Gallen-Kallelan, Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Samalla hän aukaisee uudenlaisia näkökulmia erityisesti Simbergin taidekäsitykseen ja kuvasymboliikkaan.

Lukiolla pidetyn alkuluennon jälkeen siirryimme tietenkin Tampereen Tuomiokirkkoon Simbergin symboliikkaa ja kristillistä kuvastoa tutkimaan.

Kokkisen tulkinnat Haavoittuneesta enkelistä, saarnastuolin kuva-aiheista tai Simbergin suomalaismielisestä sielulintuajatuksesta, jonka mukaan osa ihmisestä lähtee lintuna pois, saivat meidät hämmennyksen valtaan, uteliaiksi ja ehkäpä kriittisiksikin. Uudenlainen näkökulma tuntui samanaikaisesti ilmiselvältä ja epäuskottavalta.

Koulutustilaisuus oli antoisa, hienotunnelmainen ja keskustelua herättävä. Yhteensä paikalla oli 25 opettajaa.

Silja Saarikko
Tammerkosken lukio