Venäjän kielen ainetiimitapaaminen 15.5.2023 Tampereen yliopistolla

Tapaamisessa oli paikalla yhteensä kuusi venäjän kielen opettajaa. Ensin keskustelimme käynnissä olevasta A-venäjän uudesta sähköisestä oppikirjaprojektista. Stefan Smirnov esitteli valittuja paloja valmiina olevasta opetusmateriaalista ja keräsi läsnä olevilta opettajilta aiheeseen liittyen rakentavaa palautetta. Kaikki opettajat pääsivät esittämään omia toiveitaan tulevaan A-venäjän opetusmateriaaliin liittyen.

Johanna Mäntylä ja Reetta Toivettula esittelivät Oulun kaupungin rahoituksella ja Suomi-Venäjä-seuran koordinaatiolla kesällä 2022 tuottamaansa virtuaalimatka halki Euroopan -nettipeliä ja erityisesti sen venäjän kieleen tutustuttavaa osuutta nimeltä Kadonneen munan arvoitus. Paikalle kokoontuneet venäjän kielen opettajat pääsivät itsekin pelaamaan nettipeliä ja keskustelemaan sen annista ja käyttömahdollisuuksista. Linkki nettipelin kotisivulle jaettiin myös poissaolleille venäjän kielen opettajille.

Lopuksi paikalle kokoontuneet venäjän kielen opettajat keskustelivat teen ja kahvin ääressä venäjän ja muiden valinnaisten kielen nykyisistä opiskelijamääristä sekä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kielivalintoihin. Keskustelussa sivuttiin myös syitä, jotka vaikuttavat yliopisto-opiskelijoiden laskevaan kiinnostukseen aineenopettajanopintoja kohtaan. Myös kansainväliset suhteet ja Ukrainan sekä Venäjän tilanne herätti keskustelua. Todettiin, että Suomessa on edelleen kansallisella tasolla laaja kysyntä venäjän kielelle palvelu-, sosiaali- ja terveysalalla sekä maanpuolustuksessa ja ulkopolitiikassa. Venäjänkielisten lukumäärä on Suomessa historiallisen korkealla tasolla (yli 100 000). Myös Suomessa asuville ukrainalaisille suunnatusta avusta suuri osa annetaan käytännöllisistä syistä venäjän kielellä.

Stefan Smirnov

Ruotsin ainetiimin tapaamiset 23.11.2022 sekä 10.5.2023 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa

Lukuvuoden teemana oli jo aikaisempana vuotena toivottu suullisen kielitaidon arviointi.

Syksyn tapaamisessa osallistujia oli runsaasti, ja oli mukava nähdä kollegoita niin monesta eri lukiosta ympäri Pirkanmaata. Perinteisillä kahveilla oli ajankohtaisesti tarjolla joulutunnelmaan sopivia tähtitorttuja sekä leipäbuffet yliopiston Minerva-ravintolassa. Kahvien jälkeen seurasi harjoittelukoulun tilojen kierros, joka antoi osallistujille mahdollisuuden tutustua koulun tiloihin ja oppilaiden arkeen. Kierroksen jälkeen jatkettiin Atalpassa keskustelua opetusharjoittelun tilanteesta, joka herätti paljon kiinnostusta osallistujien keskuudessa.

Pääohjelmana oli Jyväskylän norssin Olli-Pekka Salon luento suullisen kielitaidon arvioinnista. Luento oli hyvin ajankohtainen ja herätti paljon keskustelua.

Tämän lisäksi Norssin opettaja Ilona Halttunen esitteli jo toista vuotta käynnissä olevaa ystävyyskoulutoimintaa Helsinge gymnasiumin kanssa. Ystävyyskoulutoimintaa järjestetään koulukohtaisella opintojaksolla RUB111.

Keväällä jatkettiin suullisen teeman parissa ja osallistujien toiveen mukaisesti arviointikäytänteisiin. Tapaamisen runko rakentui näiden käytänteiden ympärille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja käytänteitä suullisesta arvioinnista, kun Klassillisen lukion opettaja Anita Ahonen esitteli omia arviointimenetelmiään ja antoi vinkkejä kurssien suullisten arviointien toteuttamiseen ja arviointiin.

Ääntämisen arviointiin liittyen Norssin lukion Ilona Halttunen puolestaan kertoi omista kokemuksistaan Microsoft Teamsin uuden lukemisen edistyminen -tehtävätyypistä, jota hän on soveltanut myös vieraiden- ja toisen kotimaisen kielen ääntämisharjoittelun ja sujuvuuden tukena.

Tilaisuudessa keskusteltiin paljon pinnalla olevasta ajankohtaisesta OPH:n uudesta suullisten opintojaksojen arvioinnista herätti paljon keskustelua. Juuli Misukka kertoi, miten suullisen kurssin arviointi on Sammon lukiossa toteutettu uuden ohjeistuksen mukaisesti.

Tapaaminen sisälsi myös toivotun koosteen lukuvuoden tunnelmista ja tulevista muutoksista. Keskustelun lomassa nautittiin mm. Marin konditorian munkkeja.

Seuraavan vuoden ainetiimin järjestysvastuu jäi vielä avoimeksi, ainetiimin vapaaehtoisuuden mahdollisesti muuttuessa.

Ilona Halttunen ja Tanja Tuuna-Kyllönen    

 

Englannin ainetiimin aiheena yo-kirjoitelman uusi arviointitaulukko

Englannin ainetiimi-iltapäivä tiistaina 25.4.2023 alkoi tutustumisella Nokian lukion ja Tredun Nokian toimipisteen uuteen Silta–kampukseen. Oppaana toimi kampuksen vahtimestari Jukka Huutonen. Ennen päivän pääaiheeseen siirtymistä tervetulosanat kävi lausumassa apulaisrehtorimme Jouni Aapajärvi.

Pitkän englannin kirjoitelman uudet arviointiohjeet olivat päivän pääaihe. Asiantuntijaksi saimme paikalle Katja Mäntylän, ylioppilastutkintolautakunnan englannin jaoksen puheenjohtajan. Katja Mäntylä johdatteli meidät aiheeseen vilkkaan keskustelun säestämänä. Jonkin ajan kuluttua pääsimme pohtimaan etukäteen materiaalina jaettujen kirjoitelmien pisteytystä ensi syksynä A-englannin ylioppilaskokeessa voimaan tulevan arviointitaulukon pohjalta. Myös kokemuksia taulukon ja uusien pisterajojen käyttöönotosta englannin kursseilla kuluneena keväänä vaihdettiin innokkaasti.

Keskustelua käytiin uuden arviointikriteeristön tarpeesta ja kriteeristön sanamuodoista sekä pisteytyksen muodostamisesta. Katja Mäntylä toi esiin muutoksen lähtökohtana olleen tarpeen opiskelijoiden kirjoitelmien oikeudenmukaisen arvioinnin helpottamisesta. Mäntylä totesi, että edelleen korostuu ajatus viestinnän tärkeydestä, mutta muuten kriteeristön käyttöä on pyritty selventämään jakamalla taulukko useampaan osa-alueeseen. Hän kertoi, että kriteeristöä testattiin ja muokattiin kahden vuoden ajan ennen sen julkaisemista. Puheenaiheeksi iltapäivällä nousi myös kirjoitelman uuden arviointikriteeristön mahdollinen vaikutus A–englannin yo-kokeen pisterajojen määräytymiseen syksystä 2023 alkaen.

Kuva on tehty tekoälyn avulla sivustolla
https://www.craiyon.com

Syksyn 2023 ainetiimitapaamisessa pääsemme toivottavasti kuulemaan opastusta positiivisen pedagogiikan maailmaan asiantuntijana kollegani, Nokian lukion englannin lehtori Liisa Teiri, joka on myös positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen kouluttaja.

Kesää odotellessa toivotan kaikille iloa toukokuun loppurutistukseen!

Ursula Attila

Espanjan ainetiimin teemana flamenco

Espanjan ainetiimi kokoontui Kangasalan lukiolla perehtymään flamencon saloihin. Flamencolaulaja Anna Murtola sekä flamencokitaristi Joonas Widenius pitivät aluksi konsertin lukiolaisille, jota myös meidät ainetiimiläiset oli kutsuttu kuuntelemaan. 

Konsertin jälkeen keskustelimme vapaamuotoisesti vieraidemme taustoista ja flamencon maailmaan päätymisestä. Tämän jälkeen meille pidetiin oma flamenco-workshop, jossa Anna Murtola opetti meille yhden lyhyen laulun (letra) sekä siihen liittyvän intron (salida). Lisäksi harjoittelimme taputuksia ja jalkojen kopautuksia ja liikkeitä Joonaksen säestäessä. Joonas Widenius kertoi meille flamencon historiasta ja opimme myös kyseiseen musiikkityyliin liittyvää sanastoa.

Heidi Järvinen

Äidinkielen opettajien ainetiimitapaaminen 27.4.2023

Pirkanmaan maakunnallinen äidinkielen opettajien ainetiimitapaaminen järjestettiin torstaina 27.4. Tampereen klassillisella lukiolla. Kevättapaamisessa päästiin tutustumaan Clasun aulan pop up –kirjastoon, jonka Metson kirjaston työntekijät Hanna Nousiainen ja Hanna Huovinen olivat pystyttäneet lukion opiskelijoita varten. Opiskelijat saattoivat sekä lainata mielekästä luettavaa että hankkia kirjastokortin itselleen. Myöhemmin keskustelimme Hanna Nousiaisen kanssa lisää Metson ja lukioiden välisistä yhteistyömahdollisuuksista.

Vierailevana luennoitsijana saimme kuulla myös Matleena Laaksoa, joka kertoi meille Tekoälyn mahdollisuuksista äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Esitelmässä käytiin läpi erityisesti ChatGPT:tä, joka opettajien lukuisista pyynnöistä huolimatta ei suostunut paljastamaan parhaita tapoja luntata ylioppilaskokeessa. Matleenan hyödylliset ja mielenkiintoiset materiaalit ainetiimipäivältä löytyvät edellisestä bloggauksesta: Tekoäly äidinkielen ainetiimissä.

Päivän lopuksi pääsimme vielä keskustelemaan Mari Saavalaisen kanssa PÄO:n toiminnasta ja ylipäätään erilaisista liitoista, joihin opettajana voi ja kannattaa kuulua. Yhdessä tekeminen ja esimerkiksi erilaisten kulttuurimuotojen harrastaminen koettiin tärkeänä ja myös PÄO:n parhaana antina.

Seuraavan syksyn, 2023, ainetiimitapaamisessa on toivottavasti paljon opettajia mukana. Siihen asti hyvää loppukevättä ja kesälomaa kaikille!

Maija Lehtimäki

Tekoäly äidinkielen ainetiimissä

Craiyonilla voi luoda kuvia tekoälyn
avulla ilman kirjautumista.

Yleensä huseeraan tässä blogissa ainetiimien koordinaattorin roolissa, mutta nyt sain vierailla äidinkielen opettajien ainetiimissä kertomassa ja keskustelemassa tekoälystä ja etenkin suurista kielimalleista kuten ChatGPT:stä. Alla on esitykseni diat ja sitä ennen listauksena muutama keskeinen linkki tekoälystä ja opetuksesta. Iltapäivää jatkettiin tutustumalla Klassillisessa lukiossa vierailevaan pääkirjasto Metson pop-up-kirjastoon.

• Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmä (viestejä voi lukea ilman kirjautumista).
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet, jota jatkuvasti täydennän. Sieltä löydät hyperlinkkejä mm. sovellusten listauksiin, tekoälyoppaisiin ja myös muutamiin kokeiluihini ja bloggauksiin.
• Opetusalan webinaarilistaus. Kevään tekoälywebinaareja ja -tallenteita löytyy ainakin kohdista EduIdeas, Sulava, Tukiälytorstai ja ITK-webinaarit.
• Tylytätkö tekoälyä – vai oletko sille kiltti? Risto Linturin mukaan kohtelias saa Chat GPT:stä parempia tuloksia. Ylen uutinen 26.4.23, kirj. Mäntylä. (Linkki lisätty 29.4., kun sisältö liittyi tapaamisessa käytyyn keskusteluun.)
  
  

Matleena Laakso
Matleenan blogi

Erityisopettajien ja TAMKin sekä yliopiston edustajien tapaaminen 5.4.2023

Erityisopettajien ainetiimi kokoontui TAMKin Parvi-kokoustilassa keskiviikkona 5.4.2023. Tapaamisen aiheena oli korkeakouluyhteistyön syventäminen ja tuen palvelut yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Tapasimme TUNin koulutusasiantuntija Elisa Sinikallion Tampereen yliopiston opettajien ja ohjauksen palveluista sekä TAMKin erityisopettaja Maiju Ketkon.

Aloitimme tapaamisen jälleen lyhyellä esittäytymisellä. Esittäytymisen jälkeen Elisa ja Maiju kertoivat, minkälaista tukea opiskelijoille on korkeakouluissa tarjolla ja miten opiskelijoita voi ohjeistaa hakemaan yksilöllisiä tukitoimia jo pääsykokeista lähtien. Ainakin allekirjoittaneelle tuli hieman yllätyksenä, miten joustavia korkeakoulussa voidaan tarvittaessa olla yksilöllisissä järjestelyissä. Yleisimpiä käytössä olevia yksilöllisiä järjestelyitä ovat mm. lisäaika tenttiin ja tehtävien palautukseen, yksilölliset järjestelyt esitelmien pitoon, pidennetty laina-aika yliopiston kirjaston kirjoille sekä tentin korvaaminen esseellä. Yliopistolla yksilöllisin järjestelyihin vaaditaan aina asiantuntijalausunto, mutta ammattikorkeakoulussa lausuntoja ei vaadita, vaan erityisopettaja arvioi tilanteen aina opiskelijakohtaisesti.

Sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa toivottiin, että lukion erityisopettajat antaisivat lukiossa tukea saaneille opiskelijoille mukaan ns. tuen lomakkeen, josta näkyisi tiivistetysti, minkälaista tukea nuori on saanut lukio-opinnoissaan ja mistä on ollut hänelle hyötyä. Lupasimme vastata tähän toiveeseen jo tämän kevään abien osalta.

Lukion erityisopettajien ja korkeakoulujen tukipalveluiden edustajien tapaamisista on päätetty tehdä joka keväisiä ja sovimmekin jo alustavasti, että ensi vuonna pyydämme mukaan henkilökuntaa myös hakijapalveluista, jotta saamme vastauksia myös hakuvaiheeseen liittyviin täsmä kysymyksiin.

Pauliina Mauno

Musiikinopettajat säveltämisen pedagogiikan äärellä 9.3.2023

10 innokasta musaopea kokoontui torstaiaamupäiväksi pohtimaan säveltämisen pedagogiikkaa Tammerkosken lukion musaluokkaan. 

Nykyisissä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa oppilaan ja opiskelijan luovaa tuottamista ja säveltämistä korostetaan yhä enemmän, joten ainetiimimme kesken olemme siitä paljon yhdessä keskustelleet ja jakaneet ajatuksia, ja tällaista työpajaa olivat jo monet musaopet toivoneet järjestettäväksi. Kouluttajaksi olimme saaneet säveltäjän, sävellyksen ja sävellyspedagogiikan opettajan Minna Leinosen. 

Minnan opastuksella pohdimme aluksi mielikuvia nykymusiikista, nykysäveltäjistä, ja siitä mitä tänään sävelletty musiikki voi olla ja miten eri tavoilla sitä voidaan kirjata graafisesti muistiin. Teimme erilaisia säveltämiseen johdattelevia harjoituksia, jotka hyvin soveltuvat käytettäväksi lukion opiskelijoille ja lopuksi teimme pareittain kyselytekniikalla myös omia sävellyksiä. Näitä tuotoksiamme ihailimme sitten yhdessä ja lähdimme suunnittelemaan jo seuraavaa sävellyksen pedagogiikkaan liittyvää työpajaa mahdollisesti ensi kevään 2024 Tampere Biennalen yhteyteen. Minnan vinkeillä lukioluokissa saattaa nyt yhä enemmän raikua erilaiset opiskelijoiden omat, luovat tuotokset!

Musaopettajien kirjurina ainetiimivastaava Liina Aaltonen, Tamlu

Muovautuvuuden pedagogiikka ja tekoälylinjausten tarve

Uskonnon ja psykologian opettajien ainetiimit kouluttautuivat yhdessä Tampereen klassillisella lukiolla 16.2. Kouluttajana toimi Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Hänen aiheenaan oli muovautuvuuden pedagogiikka.

Rissanen kertoi sekä pysyvyyden että muovautuvuuden ajattelutavoista, ja niiden vaikutuksesta oppimiseen. Usein ihmisillä on taipumus joko pysyvyyden tai muovautuvuuden ajattelutapaan. Pysyvyyden ajattelumallissa on tyypillistä pyrkiä suoriutumaan annetuista haasteista tai tehtävistä mahdollisimman virheettömästi samoja opittuja strategioita toistaen ja haasteita vältellen. Tällöin muiden menestyminen tuntuu uhalta ja luovuuteen heittäytyminen vaikealta. Muovautuvuuden ajattelutavassa on puolestaan tyypillistä innostua uusista haasteista ja nauttia uuden oppimisesta. Muovautuvuuden ajattelutapaan liittyvät myös sinnikkyys ja ponnisteluhalu sekä inspiroituminen muiden menestyksestä. Jos opiskelija on kovin taipuvainen pysyvyyden ajattelutapaan, se voi johtaa ponnistelujen välttelemiseen ja näin alisuoriutumiseen ja huonoihin oppimistuloksiin.

Rissanen kertoi, että muovautuvuuden ajattelutapaa voidaan tukea. Tärkeää on, että opiskelijat ymmärtävät aivojen joustavuuden ja muovautuvuuden. Pysyvyyden ajattelutavasta voi siis kehittyä kohti muovautuvampaa ajattelutapaa. Opettajan näkökulmasta opiskelijoita voidaan auttaa esimerkiksi kiinnittämällä enemmän huomiota prosessiin kuin lopputulokseen. Prosessiin kohdistuva palaute vahvistaa muovautuvaa ajattelutapaa. Keskeistä on myös ymmärtää, että virheet ovat tärkeä osa oppimista. Muovautuvuuden ajattelutavassa aivot ryhtyvät työskentelemään ratkaistaakseen ongelman, eikä opiskelija ensisijaisesti ajattele lopputulosta, vaan ongelman kautta tapahtuvaa oppimista. Opettajan kannattaa siis kertoa opiskelijoille muovautuvuusajattelun ilmiöstä ja tuoda esiin virheiden ja epäonnistumisen roolia oppimisprosessissa.

Luennon lisäksi ainetiimissä käytiin vilkasta keskustelua tekoälyn tuomista haasteita opetukseen ja arviointiin. Läsnä olleet opettajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsisimme tukea ja koulutusta sekä avointa keskustelua tekoälystä, sen mahdollisuuksista, opetuskäytöstä sekä tekoälyn etiikasta. Ainetiimissä heräsi myös toive siitä, että koko kaupungin opetustoimen tasolla tehtäisiin yhteneväisiä linjauksia tekoälyyn liittyen.

Mari Rauhala

Geopolitiikkapainotteinen GE/HI ainetiimi 25.1.2023

Vuoden 2023 ensimmäisessä ainetiimikokoontumisessa pohdiskeltiin maantieteen opetuksen limittymistä historiaan sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Työpäivän päätteeksi kokoonnuimme Kalevan lukiolla kuulemaan maantieteen GE1 ja historian HI1 kurssien integraatiosta saatuja kokemuksia. Clasun ja Hatanpään maantieteen ja historian opettajat esittelivät kokemuksiaan toimivista ratkaisuista opintojaksojen nivomisessa yhteen. Opettajat olivat kokeilleet upean innovatiivisia ja monipuolisia ideoita opintojaksojen suunnittelussa. Keskustelua heräsi suunnitteluun käytetyistä resursseista ja hankaliksi koetuista ideoista. Opintojaksojen integroinnin sisältöjen puolesta todettiin olevan hyvinkin helppoa.

Esimerkkejä toteutustavoista

Herkullisen kahvihetken jälkeen suuntasimme tien toiselle puolella Tammerkosken lukion auditorioon kuulemaan Veli-Pekka Tynkkystä. Tynkkynen on geopolitiikan asiantuntija ja työskentelee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professorina. Luento käsitteli Venäjän energiapolitiikan historiallisia ja maantieteellisiä syitä sekä seurauksia lähialueille, erityisesti Euroopalle. Maantieteellisesti mielenkiintoisinta mielestäni oli historialliset ja maantieteelliset faktat, jotka selittävät sen, miten on mahdollista, että pieni hallitseva ryhmä pystyy aloittamaan täysimittaisen sodan. Venäjä on ja on aina ollut resurssi-imperialistinen valtio, jossa hyödynnetään periferiasta saatavia raaka-aineita ja niiden tuottoja pyritään hallitsemaan. Aiemmin raaka-aineet olivat esimerkiksi turkiksia, mutta nykyään Etelä-Suomen kokoiselta alueelta saatavat fossiiliset polttoaineet mahdollistavat valtavat tulovirrat. Tällöin yhteiskunnan kehittäminen esimerkiksi yritysten menestymisen näkökulmasta ei ole kovin tärkeää hallitsijoille, koska pääasiallinen rahanlähde ei ole verotus, vaan raaka-aineiden myynti.

Anu Nowak