Käskysanat ja demokratiakasvatus FETO-ainetiimissä

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä Tampereen klassillisella lukiolla marraskuun 13. päivänä. Tarkastelimme aluksi Mika Perälän ja Eero Salmenkiven artikkelin ”Käskysanat ja ajattelun taidot filosofian ylioppilaskokeessa” (niin et näin 3/2020) pohjalta filosofista ajattelua vaativien tehtävien käskysanoista. Mietimme erityisesti, miten niitä voisi soveltaa filosofian opetuksessa sekä kirjallisissa että suullisissa oppimistehtävissä. 

Luennoitsijaksi saapui FT Eenariina Hämäläinen. Luennossaan hän tarkasteli, miten etiikan opetus liittyy demokratian itsesäilytykseen. Luento koettiin erittäin mielenkiintoiseksi ja se herättikin paljon hyvää keskustelua. 

Sovimme, että kevään ainetiimiin yritetään saada luennoitsijaksi asiantuntija tekoälyn etiikasta tai bioetiikasta, ja että kevään ainetiimi pyritään järjestämään viikolla 19.

Filosofian opettaminen kysymyksistä vastauksiin

Pirkanmaan filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimi järjestettiin Tampereen klassillisella lukiolla tiistaina 14.5.2024. Ainetiimiin teemana oli tällä kertaa filosofian opettamisen pedagogiikka ja arviointi.

Ainetiimissä vieraili filosofianopetuksen ja pedagogisen filosofian asiantuntija KT, FM Tuukka Tomperi, joka toimii tällä hetkellä Tampereen yliopistossa vanhempana tutkijana ja tutkimushankkeen johtajana.

Tomperin esityksen keskeisin ajatus koskien filosofianopetuksen oppituntityöskentelyä voidaan tiivistää seuraavasti: filosofiaa olisi järkevä opettaa oppitunneilla kysymyksistä vastauksiin. Perinteisessä pedagogiikassa ajatus on ollut päinvastainen. Oppitunneilla on perinteisesti edetty siten, että aluksi opettaja on esitellyt oppitunnin aiheen sisällöt, joista sitten tunnin lopuksi on esitetty pohdintakysymyksiä. Eli oppitunnin suunta on perinteisesti ollut vastauksista kysymyksiin. Suunta kysymyksistä vastauksiin tarkoittaa puolestaan sitä, että oppitunnin aluksi opettaja esittää jonkun mielenkiintoa herättävän virikkeen, kuten videon tai tekstikatkelman, josta hän esittää välittömästi muutaman pohdintakysymyksen, joita filosofian opiskelijat pohtivat ensin yksin, sitten pareittain tai pienryhmissä ja lopuksi koko ryhmän kesken. Ja vasta oppitunnin lopuksi käydään opettajan johdolla läpi, mihin filosofisiin sisältöihin oppitunnin aluksi esitetyt kysymykset liittyvät. Tomperin esitys herätti vilkasta keskustelua, ja se koettiin erittäin onnistuneeksi.

Tämän lisäksi ainetiimissä keskusteltiin filosofian ja elämänkatsomustiedon arviointiin liittyvistä kysymyksistä sekä suunniteltiin ainetiimin toimintaa seuraavaa lukuvuotta silmällä pitäen

Jarkko Vilkkilä

Metafysiikkaa ja metakognitiota

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä Tampereen klassillisella lukiolla tiistaina 14.11.2023. Aluksi tutustuimme yhdessä erilaisiin metakognitiivisiin malleihin, joiden tarkoituksena on auttaa sanoittamaan ja sitä kautta oppimaan ja opettamaan metakognitiivisia taitoja, eli ns. ajattelemisen ajattelua. 

Pohdimme metakognitiivisten mallien soveltamista YO-kirjoitustehtävien käskysanojen tulkitsemiseen, ajattelemisen ajattelun opettamiseen (sekä itsessään että osana filosofiaa) ja myös filosofian opetuksen sisältöihin. Totesimme, että ajattelemisen ajattelun tuominen osaksi filosofian opetusta korostaa filosofian kaksinaista luonnetta lukion oppiaineena: toisaalta filosofia voidaan nähdä dialogiseksi malliksi tai menetelmäksi, joka juontaa juurensa ns. sokraattisesta elenkhoksesta, ja toisaalta filosofiassa on myös sisältöjä, joita lukiolaisen olisi tarkoitus osata käytyään pakolliset filosofian opintojaksot. 

Tällä kertaa luennon meille piti yliopistonlehtori Jani Hakkarainen (TUNI) aiheesta ”Mitä metafysiikka on ja mitä se tutkii?" eli tässäkin oli vahvasti läsnä ns. meta-ajattelu, kun tarkastelimme metametafyysikan keskeisiä kysymyksiä yliopistonlehtori Hakkaraisen opastuksella. Luento koettiin mainioksi, ja se herätti paljon keskustelua, ja tästä syystä 45 minuutin luento venähti melkein 90 minuutin mittaiseksi.

Jarkko Vilkkilä

Toistettavuus tiedon tuottamisessa

Uskonnon, psykologian sekä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimit järjestivät yhteisen ainetiimin 20. huhtikuuta 2022. Ainetiimi järjestettiin Tampereen klassillisella lukiolla.

Vierailevana luennoitsijana tilaisuudessa oli psykologi, PsT, Ville Ilmarinen Helsingin yliopistosta. Ilmarinen luennoi otsikolla ”Toistettavuuskriisistä kohti luotettavuusreformia”. Luennolla käsiteltiin sitä, että vaikka toistettavuus on yksi tiedon tuottamisen keskeisiä tieteellisiä periaatteita, niin silti tämä ei välttämättä kuitenkaan ole käytännössä toteutunut psykologian kentällä kovinkaan hyvin ennen 2010-lukua. Osallistujat seurasivat luentoa mielenkiinnolla ja keskusteluakin heräsi aiheen tiimoilta.

Tilaisuuden lopuksi Tuulikki Harsia ja Anja Salo esittelivät Tampereen yliopiston Juniversityn toimintaa yhtenä mahdollisena yhteistyökumppanina lukioiden ja korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön. Aivan lopuksi tilaisuudessa keskusteltiin myös verkko-opetuksesta erityisesti Tampereen kaupungin lukioissa,

Yliluonnolliset ilmiöt psykologin ja sosiaalipsykologin silmin

Uskonnon, psykologian sekä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimit yhdistivät voimansa ja järjestivät yhteisen ainetiimin elokuussa. Aiheena olivat yliluonnolliset ilmiöt, joita tarkasteltiin psykologian ja sosiaalipsykologian näkökulmista. Luennoitsijoina vierailivat psykologian tohtori Jukka Häkkinen sekä sosiaalipsykologian tohtori Jeena Rancken.

Tohtori Häkkinen käsitteli luennollaan erityisesti sitä, miten erilaisia yliluonnolliseksi koettuja ja nimettyjä ilmiöitä voidaan selittää psykologian keinoin. Näin siis yliluonnollinen tavallaan palautetaan osaksi luonnollista, kunhan vain tiedämme, mikä on se luonnollinen (ja psykologinen) selitys, jonka kautta ymmärrämme, miksi joku ihminen kokee jonkun asian juuri yliluonnollisena.

Tohtori Rancken puolestaan selvitti yliluonnollisia ilmiöitä suhteessa ihmisten kertomuksiin erilaisista asioista, jotka ihmiset ovat kokeneet yliluonnollisena. Rancken keräsi aikanaan laajan materiaalin haastattelemalla ihmisiä heidän yliluonnollisista kokemuksistaan, joita jokainen kokija on sitten tulkinnut omalla tavallaan ja antanut niille erilaisia merkityksiä.

Nämä molemmat luennoitsijat olivat erittäin asiantuntevia, eikä jäänyt epäselväksi, että he ovat todella kiinnostuneita omista tutkimuskohteistaan. Luennot täydensivät mainiosti toisiaan, kun ne tarkastelivat samaa ilmiötä kuitenkin selkeästi eri näkökulmista. Yliluonnolliset ilmiöt ovat kiehtovia ja jännittäviä, ja näiden luentojen jälkeen myös tieteellisesti ymmärrettävämpiä.

Kiitokset vielä kerran kaikille osallistujille!

Jarkko Vilkkilä

Egosta ekoon - Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat luonto- ja eläinetiikan kysymysten äärellä

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat Teamsiin 22.4.21 klo 14.30 alkaen ympäristö- ja eläinfilosofisten kysymysten äärelle. Ainetiimissä luennoi Turun yliopiston ympäristö- ja eläinetiikan dosentti Elisa Aaltola.

Saimme tietoa muun muassa eläinteollisuuden historiallisista juurista, ihmisten vallankäytöstä luontoa kohtaan, ympäristöfilosofian synnystä, eläinten mielellisyydestä, luonnon ja eläinten moraalisesta statuksesta, syväekologiasta ja Tom Reganin eläinfilosofiasta.

Luento sai erinomaisen palautteen ja lopuksi keskustelimme yhdessä muun muassa empatiasta sekä eläinten oikeuksien ja ympäristöetiikan suhteesta.

 
Blogipostauksen kirjoitti Heidi Meltovuo, filosofian ja elämänkatsomustiedon ainetiimin vetäjä

Humanistis-yhteiskunnallisten aineiden opettajille koulutusta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä

Uuden opetussuunnitelman hengessä oppiainerajat ylitettiin ja uskonnon, psykologian, filosofian, elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin opettajat järjestivät yhteisen ainetiimitapaamisen 22.10.2020. Etätoteutuksena koulutusta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä tarjosivat tutkijat Daniel Sallamaa, Saija Benjamin ja Katja Vallinkoski Helsingin yliopistosta. 

Daniel Sallamaa kävi läpi väkivaltaisen ekstremismin käsitteistöä, ilmenemismuotoja, ideologioita sekä näyttäytymistä 2000-luvun Suomessa. Väkivaltaisen ekstremismin Sallamaa määritteli toimintamalliksi, jossa aatteella perusteellaan väkivallan käyttöä. Sen ilmenemismuotoja ovat terrorismi, poliittiset murhat, sabotaasit, mielenosoitusväkivalta sekä vigilantismi (toimintaa, jossa kansalaiset ottavat lain omiin käsiinsä, esimerkkeinä Ku Klux Klan ja katupartiointia harjoittanut Soldiers of Odin).

Väkivaltaisen ekstremismin ideologioista Sallamaa esitteli salafi-jihadismia, kansallisosialismia, vastajihadismia sekä (vasemmisto)anarkismia. Ekstremistien ideologiat eivät aina ole selkeästi jäsenneltyjä; Suomessa kannatusta saaneiden äärioikeistolaisten liikkeiden yhdistäviä piirteitä ovat kuitenkin voimakas rasismi, juutalaisviha ja valkoisen ylivallan korostus. Koulusurmaajien motiiveja tutkittaessa on usein törmätty kostonhaluun, yli-ihmisyys -ajatteluun ja aiempien surmaajien palvontaan.

Väkivaltainen ekstremismi ei ole arkipäivää Suomessa, mutta Sallamaan mukaan Suomi ei ole täysin rauhan tyyssijakaan. Turussa vuonna 2017 Isisin nimissä tapahtuneen puukotusiskun lisäksi Sallamaa piti vastaanottokeskusten tuhopolttoyrityksiä vuonna 2015 terroristisina tekoina. Myös Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat voidaan tulkita poliittisluonteisiksi tekijöiden muiden ihmisten yläpuolelle asettuvan yli-ihmisyyttä korostavan maailmankatsomuksen vuoksi.

Radikalismista Sallamaa totesi, että se ei välttämättä ole väkivaltaista. Esimerkiksi naisten äänioikeutta ajavat suffragetit olivat oman aikansa radikaaleja esittäessään valtavirasta poikkeavia yhteiskunnallisia näkemyksiä.

Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, joka johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin. Sallamaa painotti, että yleistettävissä olevaa radikalisoitumisen mallia on vaikea luoda: yksilötason vaikuttimien lisäksi radikalisoitumisprosessilla on yleisyhteiskunnallisia taustatekijöitä.

Osallistujien kysymysten pohjalta keskusteltiin äärioikeistolaisesta musiikista, järjestäytyneestä rikollisuudesta, antifasistisista liikkeistä ja Suomen historiassa tapahtuneista terrori-iskuista.

Saija Benjamin ja Katja Vallinkoski luennoivat aiheesta Ekstremistinen orientaatio ja resilienssin vahvistaminen. He esittelivät kehittämäänsä opetustoimen REDI-mallia, joka sisältyy sisäministeriön Kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmaan. REDI-mallin idea on ohjata oppilaitoksissa tehtävää työtä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kontekstissa. (Ks. esim. HY:n bloggaus tai artikkeli OPH:n julkaisussa Resilienssiä rakentamassa - demokratiakasvatuksen tueksi).

Luennolla selvitettiin, millaisia elementtejä liittyy tyypilliseen “ekstremistiseen orientaatioon” eli ajatusmaailmaan. Niitä ovat esimerkiksi me ja he -ajattelu, oman sisäryhmän "puhtauden" vaaliminen, vihamielisyys ulkoryhmän jäseniä kohtaan sekä kognitiiviset vinoumat ja salaliittoteoriat. Ekstremistiseen orientaatioon liittyviä tyypillisiä tunteita ovat epävarmuus, pelko, viha ja itsesääli.

Kahden tapausesimerkin kautta osallistujat saivat pohtia ekstremistisen orientaation riskitekijöitä ja toisaalta suojaavia tekijöitä. Loppupäätelmä oli, että radikalisoituminen ei ole riski- ja suojaavien tekijöiden summa. Myöskään tutkimuksissa ei ole pystytty laatimaan sellaista piirteiden tai ominaisuuksien listaa, joka luotettavasti ennakoisi yksilön tai yhteisön riskiä tai todennäköisyyttä omaksua väkivaltaisen ideologian aatteet ja toimia niiden mukaan. Väkivaltaisen radikalisoitumisen kehityskulut ovat yksilökohtaista ja usean moniulotteisen tekijän summa.

Luentonsa lopuksi tutkijat esittelivät, mitä resilienssi tarkoittaa ekstremismin yhteydessä. Resilienssiä tukevia voimavaroja ovat hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet, itsesäätelytaidot ja myös koulun tuki. Koulussa on mahdollisuus lisätä tietoja ja harjoittaa taitoja, jotka vahvistavat joustavaa, avointa ajatusmaailmaa. Tutkijat painottivat ajattelutaitojen kehittämistä. Keskiössä ei niinkään ole syytä olla "mitä" ajatellaan, vaan "miten" ajatellaan ja "miksi".

Mielenkiintoisten luentojen päätteeksi osallistujat saivat vielä pitkän listan lisämateriaalia tutustuttavaksi.

Heli Mäkelä

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ainetiimissä eettisten kysymysten parissa

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat Tampereen teknilliseen lukioon 23.10.19 klo 12-16 ajankohtaisten kysymysten äärelle. Ainetiimin ensimmäisen osan piti yhdenvertaisuusasiantuntija, Rauhankasvatusneuvolan Hanna Niittymäki, joka esitteli ideoita koulujen yhdenvertaisuustyöhön. Lisäksi hän kannusti tarkastelemaan kouluissa esiintyviä syrjiviä rakenteita kuten puhetapojen, opetusmateriaalien ja ennakko-oletusten, tilojen vaikutusta siihen, että joku kokee, ettei kuulu porukkaan tai on vääränlainen. Saimme menetelmiä sekä epäkohtien tarkasteluun että niihin puuttumiseen. Hanna muistutti, että paperilla olevat yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät suoraan edistä käytännössä koulujen yhdenvertaista toimintakulttuuria, vaan paperit tulee saada käytönnön toiminnaksi.

Iltapäiväkahvien jälkeen ainetiimin vetäjä Heidi Meltovuo piti työpajan eettisen kestävän kehityksen opetuksen työkalusta aiheena ilmastonmuutoksen käsittely. Pedagogiikan viitekehyksenä on sekä LOPSin arvopohja, filosofian ja elämänkatsomuksen etiikan sisällöt että Agenda2030-ohjelman vaatimus 4.7, jonka mukaan kaikkien oppijoiden tulee saada koulussa kestävän kehityksen ja maailmankansalaisuuden edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot muiden arvoperusteisten koulutusmuotojen lisäksi. Työpajan materiaalit, tuntisuunnitelmat ja opettajan materiaali löytyvät Globaalipolun tästä linkistä.

Heidi Meltovuo, ainetiimin vetäjä

Toiminnallisia menetelmiä Sotungista

Psykologian, filosofian ja elämänkatsomustiedon yhdistetty ainetiimi tapasi Nokian lukiolla 16.4.19 klo 12.00-16.00. Ainetiimin asiantuntijavierailijoina toimivat Sotungin lukion opettajat Markus Masalin ja Teija Havana. He kouluttivat mielenkiintoisin toiminnallisin menetelmin suullisista kokeista ja prosessiarvioinnista, joita he ovat itse kehittäneet arviointi- ja opetusmenetelminä noin kymmenen vuotta.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen – mutta, jos pyörä on rikki, se kannattaa korjata. Tämä ohje pätee hyvin myös opetusmenetelmiin sekä arviointiin.

Ainetiimissä pääsimme kokeilemaan muun muassa Super speed dating -menetelmää, Alias-sanaselitystä, suullisia kokeita ja esseen käsittelykappaleen rakentamista viiden sormen mallilla. Näiden kautta tutustuimme menetelmien taustalla oleviin oppimiskäsityksiin kuten minäpystyvyyden tukemiseen, lähikehityksen vyöhykkeellä työskentelyyn ja itsensä toteuttamiseen. Aiheen olleiden opiskelumenetelmien taustaideoina ovat opiskelijoiden aktivointi ja sitouttaminen. Kurssin ei siis ole tarkoitus olla opettajan, vaan opiskelijan prosessi. Lisäksi toimintatavat tukevat monipuolisesti opetussuunnitelman tavoitteita.

Teemat innoittivat aktiiviseen keskusteluun ja asiantuntijavierailijat pääsivät vastaamaan moniin kysymyksiin. Iltapäivä oli varmasti kaikille osallistujille uusia ideoita ja ajatuksia synnyttävä!

Heidi Meltovuo
Filosofian, uskonnon ja psykologian lehtori
Lukioiden globaalikasvatuksen yhteysopettaja
Tampereen teknillinen lukio

Filosofian ja elämänkatsomustiedon ainetiimitapaaminen

Filosofian ja elämänkatsomustiedon ainetiimitapaamisessa 9.10.18 Tampereen teknillisellä lukiolla kuunneltiin Tampereen yliopiston tutkijan Petri Räsäsen alustus aiheesta Taloudellinen ajattelu ja sen suhde poliittiseen päätöksentekoon - Kuinka taloudellinen ajattelu vaikuttaa tulkintoihimme poliittisista vapauden, oikeudenmukaisuuden ja demokratian ihanteista. Aihe oli valittu siten, että se tukee sekä uuden OPSin yhteiskuntafilosofian että elämänkatsomustiedon kurssien teemaa "ajankohtaiset yhteiskuntafilosofiset kysymykset". Alustuksesta syntyi mielenkiintoinen keskustelu ja päädyimme toteamaan, että poliittisissa päätöksissä on aina kyse sekä taloudellisista että elämismaailmaan liittyvistä tekijöistä ja arvoista.

Vierailijaluennon jälkeen siirryimme iltapäiväkahveille. Kahvien lomassa keskustelimme jatkuvasta arvioinnista, uudistuvasta opetussuunnitelmasta, teemaopintokursseista ja uudesta lukiolaista. Monipuolinen arviointi koettiin tärkeäksi, mutta työlääksi. Reaaliopettajan opetusvelvollisuus koettiin olevan suuri, eikä se resurssina vastaa uuden opetussuunnitelman asettamia tavoitteita. Monipuolisen, jatkuvan arvioinnin kriteerit tulevat opetussuunnitelman yleisestä osasta. Keskustelussa tuli esille toive, että tämä huomioitaisiin tasapuolisemmassa opetusvelvollisuudessa eri oppiaineiden välillä. Ainetiimin vetäjä oli tehnyt keskustelun pohjaksi opetussuunnitelmasta arviointiportaat-esityksen, jossa näkyvät OPSin yleisen osan tasot ja niissä mainitut arvioinnin ja palautteen määritelmät ja normitukset. Lisäksi esityksestä löytyy ideoita monipuoliseen arviointiin reaaliaineissa.

Heidi Meltovuo, filosofian ja elämänkatsomustiedon ainetiimin vetäjä

PS. Klikkaa diojen alakulmasta, niin näet ne koko näytön kokoisina.