Liikunnan ainetiimi aiheena Vanhat tanssit

Ainetiimin aiheena oli kartoittaa Tampereen seudun lukioiden Vanhojen päivän tansseja ja muuta päivään kuuluvia perinteitä ja tapoja.

Paikalla meitä oli kahdeksan eri lukion liikunnan opettajaa. Ainetiimin keskustelua johti Tampereen yhteiskoulun lukion eli tuttavallisemmin Tykin tanssin opettaja Liina Siimes, joka suunnittelee tästä aiheesta omiin opintoihinsa liittyvää tutkimustyötä.

Paikalla olivat Tampereen teknillisen lukion ope Katri, Kikka Reaali lyseolta, Heidi Tammerkosken lukiolta, Tuula Sammon Keskuslukiolta, Pirkkalan lukiosta Piia, Mirva Hatanpään lukiolta ja Merja Kalevan lukiolta sekä Tykin liikunnan ope Outi, joka myös kirjoitti tämän jutun.

Liinan kysymysten perusteella kartoitettiin kuinka paljon kussakin lukiossa on tanssijoita, mikä on tanssijoiden kesken viejien ja seuraajien osuus: onko lukio ns. tyttövoittoinen vai poikavoittoinen ja kuinka viejien ja seuraajien epätasapaino on kussakin koulussa ratkaistu. Joissakin kouluissa tanssiparin roolit eivät ole sukupuoleen sidottuja, osassa on. Tämä riippuu usein koulun ilmapiiristä mutta enemmän jopa siitä, että jos tyttöjä ja poikia on lähes sama määrä, pojat luontaisesti ovat viejinä ja tytöt seuraajina tanssittaessa paritansseja. Mutta jos lukio on lähes tyttövoittoinen, viejinä on totuttu näkemään tyttöjä eikä roolien vaihtaminen ole epätavallista.

Liinan kysymykset:

Mitä liikunnanopettajat kaipaisivat Vanhojen tanssien opettamisen tueksi? Onko tarvetta kansantanssipohjaiselle materiaalipaketille? Mitä ne haasteet opettamisessa ovat? Mistä te löydätte materiaalia? (Koulutukset; Kati Ridanpää, YouTube, musat Spotify) Oheismateriaalin tarve; vientiharjoituksia, tanssiasento, tanssien tekniikkaharjoituksia, tanssietiketti; tanssilavakulttuuri, tanssien tunnelma. Mitä Vanhat tanssit -tunneilla itseasiassa opetellaan?


Tässä hyvin vapaamuotoinen koonti keskustelussa esiin tulleista tiedoista:

• Katri TekLu: 40 paria, poikavoittoinen lukio, cicapo, poloneesi, rokkotanssi, tango. Vuosi tanssien opettamista Katrilla takana.
• Kikka Rellu, 170-190 eli 90 paria, tyttövoittoinen, saa tuoda koulun ulkopuolisia viejiä, Kikka on opettanut tansseja vuodesta 2004 lähtien eli pitkä kokemus: monipuolisesti tansseja; kaikkea kokeiltu, chachachaa & Petrin piirivalssi, Ridanpään versio, lukiolla on päiväesitys & palloiluhallilla iso iltaesitys.
• Heidi Tammerkoski, 200 tanssijaa noin 100 paria, tulee ulkopuoleltakin tanssijoita; poikia eli viejiä tuodaan.
• Tuula, SamKe, vain omat kakkoset osallistuvat Vanhojen tanssien kursseille eli ei saa tuoda koulun ulkopuolisia tanssipareja, sillä tavoitteena on ryhmäyttää kakkoset, kurssille tullaan myös ilman paria, tunneilla noin 80 opiskelijaa, pojat tanssivat usein kahden tytön kanssa viejinä. Esitys päivällä koulun aulassa, jossa puolet tanssijoista vuorollaan esittämässä: 10 tanssia, 5/ryhmä. Päivällä kaksi esitystä. Perinteisiä tansseja sekä Tuulan tekemiä sommitelmia.
• Tyk Outi ja Liina 380 tanssijaa, 2 päiväesitystä: Koulun salit kahdessa eri rakennuksessa, Koskikeskuksen Keskusareenalla esitys iltapäivällä, Iltaesitys palloiluhallilla. Molemmat ovat tanssittaneet Vanhoja noin 20 vuotta. Tanssit koostuvat perinteisistä juhlatansseista sekä suomalaiseen kansantanssiin sekä paritansseihin pohjautuvista tansseista: Poloneesi, cicapo, Virginia reel tms. Petrin piirivalssi, menuetti ja katrilli (Liinan sommitelmat).
• Piia 3 vuotta kokemusta 35-40 paria, tyttö-poikapareja, kaksoistutkinto. Uusia ideoita kaipaa. Cicapo & opiskelijoiden suosikkeja on.
• Mirva, Hatanpää, 100 tanssijaa, 50 paria. Puolet-puolet perinteisesti tyttö-poika, ykkösiä & abeja. 10 tanssia, joista viisi vaihtuu vuosittain, Petrin piirivalssi, Katrilli (menninkäinen Tommin koreo), tango, Menuetti; Pärlemor, Kouluesitys aamulla, yläkouluille esitys päivällä, iltaesitys Koulun isossa salissa.
• Merja, KaLu. Pitkä kokemus! 38 kertaa. 200 eli 100 paria. Ykkösiä ja abeja tanssii. Ulkopuolisia saa tuoda, ehkä noin 40. Tyttö-poikaparit. Aamupäivällä koululla, iltaesitys Tesoman palloiluhallilla iso iltaesitys. Vastaavat tanssit kuin Tykillä, 10-12 tanssia. 3 vaihtuu vuosittain. Virginia reel / Firemans dance, valssista joku variaatio (Tuija Immonen).

Alkoholiongelmasta keskusteltiin. Ongelma havaittu, joissakin kouluissa jopa päivällä.

Eläytyminen esityksessä on haaste! Roolit; heittäytymisen tueksi. Tarina auttaa roolin takana. Mielikuvat. Rohkaisu; moka on lahja. Vertaisen auttaminen. Kurssin aikana toisilleen esittäminen: miniesityksiä.

Vanhat tanssit on TÄRKEÄ perinne lukiossa. Varsinkin pojille.

KaLussa, Hatanpäällä ja Tamlussa on livebändi.

Toiveita:

• Materiaalipakettiin jaottelu
• Muita mietteitä… voiko olla eri päivänä eri lukioilla tanssit?

Ruotsinopettajien etäainetiimipäivä ke 8.12.21

Alkusyksyn näyttäessä jo paremmalta koronan suhteen elättelimme Pirkkalan yhteislukiossa toiveita päästä tapaamaan jälleen kasvotusten pitkän tauon jälkeen. Vaan toisin kävi, sillä tapaamista edeltävällä viikolla saimme tiedon, että loppuvuoden tapaamiset tuleekin järjestää etänä. No, sillä oli sitten mentävä.

Onneksi luennoitsijavieraamme Tampereen yliopiston lehtori Zea Kingelin-Orrenmaalle ei tuottanut vaikeuksia siirtää luentoa etämoodiin ja hän pitikin pyynnöstämme puheenvuoron yliopistojen ja toisen asteen yhteistyömahdollisuuksista, joka on aiheena sisällytetty myös uuteen lukion opetussuunnitelmaan. Yliopistollekin aihe on varsin uusi, joten kiinnostuksen kohteeksi nousikin juuri ne käytännön toteutukset, miten voisimme kytkeä ruotsin ja pohjoismaisten kielten opiskelua lukion ruotsinopintoihin.

Kingelin-Orrenmaan näkemyksen mukaan yliopisto-opintoja pitäisi saada lukiolaisille tutummaksi, ja tämä voisi onnistua esimerkiksi erilaisten vierailujen, projektien, teemapäivien, tapahtumien tai verkkokurssien muodossa. Syvemmistä yhteistyökursseista ja korkeakoulujen avoimista kursseista hyötyvät ne opiskelijat, jotka tietävät jo omat kiinnostuksen kohteensa.

Saimme myös kuulla kuvauksia siitä, mitkä yliopiston kurssit voisivat soveltua sisältönsä puolesta kytkettäväksi lukio-opintoihin ja se herättikin kiinnostunutta keskustelua osallistujissa. Lisäksi tulevaisuuden toiveena olisi tietysti se, että löydettäisiin sellainen toimintatapa ja rakenne/rakenteet, joita voisi puolin ja toisin noudattaa ilman, että oltaisiin riippuvaisia järjestävistä henkilöistä ja joka takaisi jatkumoa asialle.

Luennon jälkeen keskustelimme vielä tovin uuden lopsin mukaisista toteutustavoista eri kouluissa. Osallistujat kertoivat mm. siitä, miten kolme ensimmäistä moduulia on sijoiteltu lukion ykkösten opintojaksotarjottimille tai miten kieliprofiilia on toteutettu. Jokaisella koululla vaikuttaa olevan omanlaisensa tavat toteuttaa em. asioita, koska tällä hetkellä niihin ei ole valtakunnallisia ohjeistuksia sen tarkemmin. Oli mielenkiintoista ja herättelevääkin kuulla muiden tavoista ja niiden toimivuudesta. Toivottavasti ensi kerralla ehtisimme vaihtaa kuulumisia myös uusista opintomateriaaleista, joihin emme tällä kokoontumiskerralla ehtineet lainkaan!

Kevättä ja lähitapaamista odotellen,

Terhi Virtanen
Ruotsin ja englannin lehtori
Pirkkalan yhteislukio

Espanjan opettajien ainetiimipäivä 8.12.2021

Espanjan opettajien ainetiimissä oli vieraana Mi mundo -sarjan sekä Ventana 4 ja Yo-kertaus espanja -kirjojen natiivitekijä Javier Lázaro Ramos. Tapaaminen oli sovittu pidettäväksi Teamsin välityksellä jo ennen päivittynyttä ohjeistusta, koska Javier asuu Helsingissä.

Javier kertoi, millä tavalla hän lähtee kirjoittamaan oppikirjojen tekstejä ja audiokäsikirjoituksia. Omasta suomen kielen opiskelustaan hän on oppinut, että tekstien tulee olla kiinnostavia ja motivoivia, ja varsinainen opetettava kieliaines opitaan siinä ikään kuin sivussa. Javier tekee paljon taustatyötä tekstejä varten lukemalla uutisia ja katsomalla erilaisia videoita ja yhdistelemällä niistä eri elementtejä. Mikään teksti ei tule kerralla valmiiksi, vaan hän pitää parin päivän tauon ensimmäisen version jälkeen ja katsoo tekstiä tämän jälkeen uusin silmin. Joskus tekstiä täytyy muokata paljonkin tai jopa kirjoittaa uudestaan, kun taas toisilla kerroilla pienempi muokkaus riittää.

Luettavaksi ja kuunneltavaksi tarkoitettujen tekstien kirjoittaminen on erilaista, koska kuunteluissa täytyy ottaa huomioon, että opiskelija ei voi välttämättä kuunnella audiota omaa tahtiaan samoin kuin voi lukea omaa tahtia. Audiotekstissä pitää myös huomioida se, että kuuntelijalle jää riittävästi aikaa tiedon prosessointiin. Myös eri aksentit täytyy ottaa huomioon.

Eri espanjan kielen varianteista Javier kertoi, että koska hän on kotoisin Madridista, hän on epämukavuusalueellaan muita maita ja Espanjan eri sisäisiäkin alueita koskevissa tilanteissa. Siksi hän joutuu tekemään erityisen paljon taustatyötä näiden kohdalla ja pyytämään apua muun muassa tuttaviltaan. Javier kokee haastavaksi myös Suomen ja Espanjan kulttuurierot tekstejä kirjoittaessaan. Muun muassa huumori ja eri tilanteisiin reagoiminen vaihtelevat kulttuurista toiseen ja tämä vaikeuttaa vieraaseen kulttuuriin kirjoittamista.

Javierin esityksen jälkeen osallistujat keskustelivat muun muassa ei lukioiden B2- ja B3-oppimäärien kurssitarjonnasta. Kävi ilmi, että osassa Tampereen kaupungin lukioissa tarjotaan vain B3-oppimäärään 8 kurssia, kun taas toisissa koulussa tarjotaan tämän lisäksi B2-oppimäärää 8 kurssia, vaikkakin opiskelijat saattavat opiskella samassa ryhmässä B3-kielen lukijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että B2-kielen kursseja 7-8 tarjotaan B3-oppimäärän lukioille koulukohtaisina kursseina 9-10, ja B3-oppimäärään saadaan tällöin erilliset kertauskurssit.

Heidi Järvinen
Englannin ja espanjan lehtori
Tampereen lyseon lukio

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ainetiimipäivä 18.11.2021

Iltapäivämme teemana tällä kertaa oli kaunokirjallisuuden lukeminen ja kirjoittaminen. Iltapäivän aluksi Clasun opiskelijoiden lukupiiristä meille kertoivat piirin vetäjät Alina Lehtimäki ja Viena Malmi ja Clasun opiskelijoiden luovan kirjoittamisen piiristä eli Kirvalosta piirin vetäjät Niini Järvinen ja Mariam Gaballa. 

Mariam Gaballa luki alkuun tekstinsä “Kynä”, jonka saan hänen luvallaan jakaa tässä:

"Kynä

Elämä on mysteeri meille. Tulevaisuus on sumuverhon peittämä. Me voimme ainoastaan kokea nykyisyyden ja tietää menneen. Voimme tehdä päätöksiä, muttemme voi tietää niiden seurauksia. Elämämme on viiva, jota piirrämme päivä päivältä, kunnes emme enää.

Viiva voi loppua monista syistä. Yleensä kynämme kuluu loppuun. Kynäämme me emme voi teroittaa. Se piirtää viiva ja siinä hetkessä, kun terä ei enää koske paperiin loppuu elämäkin. Kynä tylsistyy ja lopulta loppuu kokonaan. Se on loppu, joka on ehkä armollisin. Se on parhain tapa lähteä.

Voimme totta kai säädellä, kuinka nopeasti kulutamme kynäämme. Hän, joka piirtää hennointa viivaa, säästää kynäänsä pisimpään. Kitsaus ei kuitenkaan pelasta loputtomasti. Loppujen lopuksi meidän paperimme ei ole loputon. Vaikka kynää olisi jäljellä, kuinka paljon tahansa, ei se auta, jos paperi loppuu kesken. Älä turhaan jarruta. Älä pidättäydy kaikessa. Paperisi ei ole loputon.

Älä paina täysillä. Elämä on nauttimista varten, mutta kynä ei kestä kaikkea. Terä voi hajota kesken kaiken. Se katkeaa ja samalla katkeaa elämäkin. Nopea elämä ja nopea loppu. Nauttia voi järkevästi. Viivan ei tarvitse olla joka hetkellä niin vahva, että se nähdään avaruudessa. Anna kynälle armoa.

Joskus kynä on haljennut jo aiemmin. Terä on vaarassa katketa milloin tahansa. Sen ei pidä kuitenkaan rajoittaa elämää. Älä pelkää liikaa. Ole varovainen, mutta älä unohda, että kynän loppuminen sattuu eniten, jos se ei ole jättänyt jälkeensä muuta kuin pienen tuhrun."

Riitta Aromäki Metsosta esitteli meille kirjauutuuksia. Monen teoksen kohdalla sai huomata, että kirjailijat tarttuvat aikamme raskaisiinkin aiheisiin ja myös erilaisia kerrontaratkaisuja kokeillaan.

 
Kuulimme myös Lukeva Samke -hankkeesta. Konkreettisia esimerkkejä lukemisen innostamisesta kertoili meille lehtori Päivi Junttila-Csonka. Hän kehotti mm. tekemään periodikohtaisen suunnitelman lukemiseen liittyvistä tapahtumista, miettimään, miten koulun arkkitehtuuria voisi hyödyntää lukemisen esille tuomisessa ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia ideoita. Samken opettajilla on Opet lukevat – lue sinäkin -seinä, suuressa info-tv:ssä on perjantaisin katkelmia teoksista ja Instagram-postaajia palkitaan aika ajoin kirja-arvonnoissa. Kivoja vinkkejä, jotka eivät ainakaan yhdessä toteuttaen kuormita ketään liikaa.

Vierainamme olivat kirjailijat Anni Kytömäki ja Oili Sainila. Kirjallisuuspaneelista tulikin hersyvä, ja saimme oppia paljon. Paneelin vetäjä lehtori Satu Verho ohjaili paneelia taitavin ja varmoin ottein. Oili Sainilan vahva viesti oli, että kannattaa alkaa kirjoittaa, jos siltä tuntuu. Kannattaa tarttua toimeen – ei huomenna tai eläkkeellä, vaan tänään! Toki hän itse on meille hieno osoitus siitä, että vielä eläkkeelläkin ehtii kirjoittaa monta kirjaa ja perustaa oman kustantamonkin!

Anni Kytömäki toi erinomaisesti esille sen, että kirjoittamalla myös ne, jotka eivät ole niin äänekkäitä voivat saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa moniin ihmisiin. Mielestäni tuokin on tärkeä muistutus tässä ajassa, jossa itsensä esille tuomista arvostetaan joskus liikaakin. Paneelin loppuun Satu Verho oli poiminut otteita kirjailijoiden teksteistä:

Anni Kytömäki, Helsingin Sanomat 14.11.2021:

“Taiteilijat ovat ihmiskunnan pörrökääpiä ja siitakesieniä: pureutuvat kaikkein kovimpaan. - - Ilman taidetta maailma olisi täynnä patoumia ja hallitsemattomia tunteenpurkauksia, kaunaa ja vihaa, pakahdusta vailla kohdetta - käsittelemätöntä ainesta, joka ei sammuttaisi elämää mutta tekisi siitä vaikeampaa ha ankeampaa. Lopulta sisimmässämme olisi enää kovaa ja kylmää kivihiiltä. - - Romaani romaanilta, maalaus maalaukselta ja sävellys sävellykseltä maailma näyttää selkeämmältä ja samalla kiinnostavammalta. Ligniini hajoaa ihmissydämistä, elämä jatkuu. - -Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että fiktion lukeminen lisää empatiaa. Lukija voi eläytyä erilaisiin kertojanääniin ja oppia ymmärtämään niitä. Jos hyvin käy, ymmärrys tunkeutuu lopulta ulos fiktiosta ja muuttaa maailmaa.”

Oili Sainila, Maisema on kirjoittanut minut, 2019

Aika pulppuaa
ehtymättä
kuin peltojen vuodenajat
multa lumi heinä vilja
multa lumi heinä vilja -

Johanna Riponiemi, Annukka Haapakoski ja Satu Verho