24.5.2021

Ruotsin ainetiimi virtuaalinäyttelyssä

Aloitimme nauttimalla kupin kuumaa ja kuuntelemalla Juho Rasan esitystä hänen tehtävästänsä ruotsin kielen lähettiläänä. 

Tämän jälkeen jatkoimme aiheesta hyvinvointi ja onnellisuus. Katsoimme professori Micael Dahlenin ruotsinkielisen performanssiluennon ”Om lycka” ja keskustelimme aiheesta. Luento on toteutettu yhteistyössä Nobel-museon ja Dramatenin kanssa. Luennossa esiintyivät myös näyttelijä Johan Ulveson ja pianisti Göran Martling. Esitys koostui viidestä osasta:

Inledning. Lycka är inte så enkelt.
Lycka är en grym gud.
Lycka är svårt att välja.
Lycka är tid.
Lycka är relativ.

Voit lukea lisää: Nobelprize-museon sivulta: Performance Lectures – Se det populära scenkonceptet digitalt.

Iltapäivän lopuksi pääsimme nauttimaan Tukholman Fotografiska-museon liveopastuksesta. Opas Catarina Harling kertoi innostavasti ja asiantuntevasti näyttelyistä Mirage (Lovisa Ringborg), Coexistence (Cho Gi-Seok) ja At the Still Point (Sarah Moon).

Pirkkalan lukio lupasi ottaa vetovastuun ruotsin ainetiimistä tulevana syksynä.
Kiitos siitä 😊

Hyvää kesää kaikille!

Toivottavat Tiina Nokkonen ja Nina Forsblom

Ruudunkaappauskuva virtuaalinäyttelystä. Kuvassa näkyy opas ja kaksi taulua, toisessa pään kohdalla on puska auringonkukkia, toisessa naisella on lähes läpinäkyvä kasvomaski.
Fografiska-museon näyttelyn liveopastus. 

Ruudunkaappauskuva virtuaalinäyttelystä. Kuvassa näkyy opas ja viisi lähes mustavalkoista taulua. Suurimassa on pitkänokkainen lintu, muissa mm. pilvien muotoja.
Fografiska-museon näyttelyn liveopastus. 

19.5.2021

Liikunnan ainetiimi Varalassa

Liikunnan tiimipäivää vietettiin 18.5.2021 seitsemän opettajan voimin hyvinvoinnin merkeissä Varalan urheiluopistolla. Näin rankemman ja työmäärältään monelle huomattavasti suuremman koronalukuvuoden kohta päättyessä, halusin tiimivetäjänä muistutella kollegoitani siitä, että myös itseään pitää muistaa huoltaa ja hoitaa ja tarjota siten heille tiimipäivän aikana tähän edes pienen mahdollisuuden: pysähtyä hetkeksi miettimään myös omaa hyvinvointiaan.

Aamu aloitettiin hyvinvointiluennolla ”Palaudu ja vahvistu”, josta saimme kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä yöunen merkityksestä, sen aikana tapahtuvaan palautumiseen ja siihen vaikuttavista tekijöistä tietoa. Luennon jälkeen siirryimme voimistelusaliin, jossa meille pidettiin 1,5 tunnin mittainen demo liittyen aktiiviseen liikkuvuuteen ja kehonhuoltoon. Toisin sanoen tunnilla teimme kehoa huoltavia harjoitteita, joilla parannetaan nivelen liikelaajuutta omaa lihasvoimaa hyödyntäen ja ilman apuvälineitä. 

Demon loppupuolella teimme vielä foamroller-lihashuoltoa eli hieroimme lihaksia ja aukaisimme lihaskalvoja rullaa apuna käyttäen ja rentouduimme pienen hetken. Tunnilla sai mukavan lämmön päälle, sai uusia ideoita, liikkeitä, omaan opetukseen käytettäväksi ja mikä parasta, tuli myös oma keho huollettua siinä samalla! Rentouttava ja stressiä alentava päivän aloitus, josta oli hyvä kunkin jatkaa töihin pitämään iltapäivän oppitunteja.

Liikunnan ainetiimin vetäjä lv 2020-2021
Mirva Ikola

Lihasten venyttelyä liikuntasalissa.

Seitsemän opettajaa tekee kehonhuoltoharjoituksia liikuntasalissa.


12.5.2021

Terveystiedon ainetiimi, 11.5.2021


Seksuaalisuus voimavarana, kuvituskuva.


Seksuaalisuus on uudessa OPSissa nostettu terveystiedon kaikille lukiolaisille pakollisen kurssin aiheeksi ja sen käsittely terveyden voimavarana voi olla opettajalle uudenlainen haaste. Kliininen seksologi Jonna Karimo (Väestöliiton Terapiapalvelut) antoi terveystiedon ainetiimipäivässä 11.5.2021 lähestymisnäkökulmia sensitiiviseen aiheeseen: nuoren seksuaalisuuden kohtaaminen. Kouluttaja jakoi opetustilanteisiin liittyviä vinkkejä joita opettajat voivat suoraan hyödyntää tulevana syksynä opetuksessaan.

Tampereen seudun terveystiedon opettajien ainetiimissä on herännyt huoli oppiaineeseemme liittyen. Toivomme, että jatkossa tehtävät laadittaisiin keskeisistä oppiainesisällöistä, tehtäviin valittaisiin lukiolaiselle kohtuullisia aineistoja, joiden mallivastaukset olisi käyty huolellisesti läpi ennen julkaisua ja koetehtävistä yksi olisi monen muun reaaliaineen tavoin monivalintatehtävä. Kokosimme opetusneuvos Sari Heiskaselle kirjelmän, joka on tänään toimitettu hänelle sähköpostina.

Terveystiedon ainetiimin vetäjä lv. 2020-2021
Anne Honkanen

3.5.2021

Ainetiimi teemana Lähi-itä

Uskonnon ja historian & yhteiskuntaopin opettajien yhteinen ainetiimitapaaminen pidettiin 27.4. etänä Teamsin välityksellä. Ainetiimin aiheena oli Lähi-itä ja erityisesti Israelin ja Palestiinan tilanne. Luennoitsijoina toimivat Hannu Reime ja Timo R. Stewart. Ensin puhui eläkkeellä oleva toimittaja Hannu Reime, jolla on pitkä kokemus alueen tilanteen seuraamisesta ja raportoinnista. Toisena luennoitsijana oli tutkija Timo R. Stewart. Hän on erikoistunut Lähi-idän konflikteihin.

Hannu Reime selvitti perusteellisesti Israelin ja Palestiinan konfliktin historiallisia taustoja. Reime toi esiin, että alue oli vuosisatojen ajan hyvin rauhallinen. Israelin ja Palestiinan alueen konfliktin taustalla on Turkin valtakunnan rappeutuminen 1800-luvulla sekä eurooppalaisten suurvaltojen kiinnostus alueeseen. Reime puhui myös modernin antisemitismin synnystä ja taustatekijöistä. Keskiajan antisemitismi oli erilaista ja modernin antisemitismin synnyn hän ajoitti 1800-luvulle. 

Reime avasi lisäksi sionismin taustatekijöitä ja syitä sille, miksi britit suosivat juutalaisten muuttoa Palestiinaan. Keskeiseksi syyksi hän mainitsi ”hajota ja hallitse” -politiikan, pientä vähemmistöä arabien keskuudessa pidettiin hyödyllisenä brittien omien tavoitteiden näkökulmasta. Reime puhui myös Israelin valtion synnystä ja kylmän sodan vaikutuksesta alueelle. Katsaus oli hyvin monipuolinen.

Timo R. Stewart keskittyi erityisesti uskonnon vaikutukseen Lähi-idän poliittisissa konflikteissa. Hänen esityksensä jakautui kolmeen osaan: aluksi hän taustoitti uskonnon roolia konflikteissa, sitten hän puhui uskonnon merkityksestä Syyrian sodassa ja kolmanneksi uskonnon roolista Israelin ja Palestiinan konfliktissa. 

Stewart nosti ensimmäisessä osiossaan esille sen, että kansainvälinen laki syntyi ja luotiin toisen maailmansodan jälkeen. Tätä ennen toimittiin hyvin erilaiselta pohjalta. Stewart korosti, että on hyvin vaikea kysymys, mikä ylipäätään on uskonnon rooli konfliktien taustalla, miten se on eriteltävissä muista syistä. Tai mitä tarkoitetaan ylipäätään uskonnolla: instituutioita, yksilöitä, ryhmäidentiteettiä vai abstraktia konseptia tai aatetta. Ylipäätään ennen 1700-lukua on hyvin vaikea erottaa uskontoa muusta elämästä ja yhteiskunnasta erilliseksi asiaksi, koska se on ollut niin sulautunut esimerkiksi politiikkaan, kulttuuriin ja maailmankuvaan. Uskonnon roolia tutkittaessa olisikin keskeistä tarkastella yksilöllisesti kutakin konfliktia erikseen ja pyrkiä löytämään sen juuret. Stewart totesi, että yleensä konfliktit eivät ole uskonnollisia, mutta uskontojen rooli kärjistyy konfliktien edetessä.

Toisessa osiossa Stewart kertoi uskonnon roolista Syyrian sodassa. Arabikevään alkaessa Syyriassa oli vallalla diktatuuri. Menestyneimmät kapinallisryhmät olivat jihadistisia, jotka tavoittelivat islamilaista yhteiskuntaa. Yksi näistä ryhmistä oli Isis. Ulkovallat, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Libanon ja Turkki, sotkeutuivat mukaan aluksi asevarustelulla ja sittemmin myös sotajoukoilla. Syyrian konfliktissa uskonto on Stewartin mukaan mukana useilla eri tasoilla, Syyriassa on useita erilaisia etnis-uskonnollisia ryhmiä. Uskonnon rooli on keskeinen erityisesti ryhmäidentiteettinä. Ryhmät, jotka saivat taisteluissa voittoja, saivat helpoiten lisää jäseniä, rahoitusta ja aseita. Islamistiset ryhmät olivat sellaisia Syyrian konfliktissa.

Luennon kolmannessa osiossa Stewart keskittyi uskontoon Israelin ja Palestiinan konfliktissa. Tutkija totesi, että juuri tämä konflikti saa paljon globaalia näkyvyyttä, koska sen tapahtumapaikat ovat kaikille juutalais-kristillisessä tai islamilaisessa kulttuureissa kasvaneille tuttuja. Stewart antoi esimerkin Myanmarista, jossa on ollut sisällissota käynnissä vuodesta 1948 lähtien, mutta emme samaistu siihen yhtä lailla kulttuurisesti. Stewart puhui myös sionismin taustoista ja vaikutuksesta. Sionismi perustuu ajatukselle siitä, että on olemassa juutalainen kansakunta. Uskonnollinen sionismi oli Stewartin mukaan kuitenkin hyvin vähäistä aina 1970-luvulle asti. Itse Israelin valtion sisällä uskonnon rooli on ajan mittaan vaihdellut. Palestiinalaisista puolestaan osalle islamismi on tärkeää ja osalle ei. Osa kuitenkin haluaa äänestää Hamasia, koska pitää sitä uskottavimpana ja vahvimpana vaihtoehtona, joka pystyy vastustamaan Israelin toimia.

Kiinnostavat luennot herättivät myös keskustelua ja kysymyksiä. Kiitos kaikille osallistujille!

Mari Rauhala