22.2.2023

Muovautuvuuden pedagogiikka ja tekoälylinjausten tarve

Uskonnon ja psykologian opettajien ainetiimit kouluttautuivat yhdessä Tampereen klassillisella lukiolla 16.2. Kouluttajana toimi Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Hänen aiheenaan oli muovautuvuuden pedagogiikka.

Rissanen kertoi sekä pysyvyyden että muovautuvuuden ajattelutavoista, ja niiden vaikutuksesta oppimiseen. Usein ihmisillä on taipumus joko pysyvyyden tai muovautuvuuden ajattelutapaan. Pysyvyyden ajattelumallissa on tyypillistä pyrkiä suoriutumaan annetuista haasteista tai tehtävistä mahdollisimman virheettömästi samoja opittuja strategioita toistaen ja haasteita vältellen. Tällöin muiden menestyminen tuntuu uhalta ja luovuuteen heittäytyminen vaikealta. Muovautuvuuden ajattelutavassa on puolestaan tyypillistä innostua uusista haasteista ja nauttia uuden oppimisesta. Muovautuvuuden ajattelutapaan liittyvät myös sinnikkyys ja ponnisteluhalu sekä inspiroituminen muiden menestyksestä. Jos opiskelija on kovin taipuvainen pysyvyyden ajattelutapaan, se voi johtaa ponnistelujen välttelemiseen ja näin alisuoriutumiseen ja huonoihin oppimistuloksiin.

Rissanen kertoi, että muovautuvuuden ajattelutapaa voidaan tukea. Tärkeää on, että opiskelijat ymmärtävät aivojen joustavuuden ja muovautuvuuden. Pysyvyyden ajattelutavasta voi siis kehittyä kohti muovautuvampaa ajattelutapaa. Opettajan näkökulmasta opiskelijoita voidaan auttaa esimerkiksi kiinnittämällä enemmän huomiota prosessiin kuin lopputulokseen. Prosessiin kohdistuva palaute vahvistaa muovautuvaa ajattelutapaa. Keskeistä on myös ymmärtää, että virheet ovat tärkeä osa oppimista. Muovautuvuuden ajattelutavassa aivot ryhtyvät työskentelemään ratkaistaakseen ongelman, eikä opiskelija ensisijaisesti ajattele lopputulosta, vaan ongelman kautta tapahtuvaa oppimista. Opettajan kannattaa siis kertoa opiskelijoille muovautuvuusajattelun ilmiöstä ja tuoda esiin virheiden ja epäonnistumisen roolia oppimisprosessissa.

Luennon lisäksi ainetiimissä käytiin vilkasta keskustelua tekoälyn tuomista haasteita opetukseen ja arviointiin. Läsnä olleet opettajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsisimme tukea ja koulutusta sekä avointa keskustelua tekoälystä, sen mahdollisuuksista, opetuskäytöstä sekä tekoälyn etiikasta. Ainetiimissä heräsi myös toive siitä, että koko kaupungin opetustoimen tasolla tehtäisiin yhteneväisiä linjauksia tekoälyyn liittyen.

Mari Rauhala

1.2.2023

Geopolitiikkapainotteinen GE/HI ainetiimi 25.1.2023

Vuoden 2023 ensimmäisessä ainetiimikokoontumisessa pohdiskeltiin maantieteen opetuksen limittymistä historiaan sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Työpäivän päätteeksi kokoonnuimme Kalevan lukiolla kuulemaan maantieteen GE1 ja historian HI1 kurssien integraatiosta saatuja kokemuksia. Clasun ja Hatanpään maantieteen ja historian opettajat esittelivät kokemuksiaan toimivista ratkaisuista opintojaksojen nivomisessa yhteen. Opettajat olivat kokeilleet upean innovatiivisia ja monipuolisia ideoita opintojaksojen suunnittelussa. Keskustelua heräsi suunnitteluun käytetyistä resursseista ja hankaliksi koetuista ideoista. Opintojaksojen integroinnin sisältöjen puolesta todettiin olevan hyvinkin helppoa.

Esimerkkejä toteutustavoista


Herkullisen kahvihetken jälkeen suuntasimme tien toiselle puolella Tammerkosken lukion auditorioon kuulemaan Veli-Pekka Tynkkystä. Tynkkynen on geopolitiikan asiantuntija ja työskentelee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professorina. Luento käsitteli Venäjän energiapolitiikan historiallisia ja maantieteellisiä syitä sekä seurauksia lähialueille, erityisesti Euroopalle. Maantieteellisesti mielenkiintoisinta mielestäni oli historialliset ja maantieteelliset faktat, jotka selittävät sen, miten on mahdollista, että pieni hallitseva ryhmä pystyy aloittamaan täysimittaisen sodan. Venäjä on ja on aina ollut resurssi-imperialistinen valtio, jossa hyödynnetään periferiasta saatavia raaka-aineita ja niiden tuottoja pyritään hallitsemaan. Aiemmin raaka-aineet olivat esimerkiksi turkiksia, mutta nykyään Etelä-Suomen kokoiselta alueelta saatavat fossiiliset polttoaineet mahdollistavat valtavat tulovirrat. Tällöin yhteiskunnan kehittäminen esimerkiksi yritysten menestymisen näkökulmasta ei ole kovin tärkeää hallitsijoille, koska pääasiallinen rahanlähde ei ole verotus, vaan raaka-aineiden myynti.

Anu Nowak