Tapaamisemme tarkoitus Samkessa 29.8.2023 oli käynnistää kakkosten rotojen ainetiimin toimintaa. Olimme varanneet tapaamisen ajankohdan ja kellonajan jo hyvissä ajoin viime keväänä Tampere-talossa järjestetyssä koulutustilaisuudessa. Allekirjoittanut sai tilaisuudesta listauksen tulevien kakkosten rotoista ja oli tyytyväinen. Tämähän sujuu hyvin. Mutta kuinkas sitten kävikään. Noviisina en osannut kyseenalaistaa nimilistan lyhyyttä (8 nimeä) ja vasta paikan päällä Samkessa selvisi, että ryhmätasovastaavia on ainakin toinen mokoma! Osa Tampereen lukioista päättää ryhmätasovastaavansa vasta syksyn vesossa ja näin ollen kaikki he jäivät nyt täysin tapaamiskutsun ulkopuolelle.
Päätimme kuitenkin pitää tapaamisen pikkuporukalla. Aloitimme esittäytymisellä ja puuttuvien jäsenten haarukoinnilla. Tämän jälkeen Sofia Steiger avasi Kalevan lukion ro-tapaamisten sisältöjä. Kalevan lukiossa on jo kehitetty ryhmänohjaustuokioita isoin harppauksin, joten olimme hyvinkin kiinnostuneita kuulemaan, miten siellä asiat on hoidettu. Kaikkien läsnäolleiden rotojen yhteinen toive on, että ro-tuokioissa päästäisiin tiedottamisesta enemmän sisällölliseen ja teemoitettuun tekemiseen. Tämä saattaisi motivoida opiskelijoitakin tulemaan tapaamisiin aktiivisemmin.
Pullakahvien lomassa suunnittelimme, että seuraavalla tapaamiskerralle jokainen ryhmätasovastaava saa esitellä oman koulunsa 2-vuositason ro-sisältöä/vuosikelloa. Esittelyiden pohjalta keräämme Flingaan tai Padletiin hyvät käytänteet, joista jokainen valitsee omaan kouluun kokeiluun itselle sopivimmat ideat.
Tapaaminen oli hyvin antoisa ja päällimmäiseksi jäi tunne, että tästä on erittäin hyvä jatkaa seuraavalla tapaamisella.
Pauliina Mauno
28.8.2023
Ainetiimien vetäjien aloitustapaaminen
 |
| Kuva on generoitu tekoälyn avulla sivulla Craiyon.com. |
Kun laittaa viestin oman ainetiimin vetäjälle, pääsee mukaan ainetiimin sähköpostilistalle ja saa ensimmäisten joukossa tiedon mm. tulevista tapaamisista. Tästä blogista löytää myös mm. tapahtumakalenterin ja ohjeet ainetiimien vetäjille. Eeventin sivulta löydät kaikki muutkin Osakkeen koulutukset. Jos Osake ei vielä ole tuttu, tutustu siihen ja seuraa somessa.
Alla ovat tapaamisen diat ja muutama keskeinen linkki, joista voi olla iloa muillekin kuin vetäjille. Lähetän tallenteen lähipäivänä kaikille tiimien vetäjille.
Integroitudut opintojaksot ja korkeakouluyhteistyö
- Pirkanmaan lukio-opettajia pyydetään vastaamaan loppuvuoden aikana kyselyyn integroiduista opintojaksoista ja niihin liittyvästä korkeakouluyhteistyöstä.
Facebook-ryhmät; Ainetiimien vetäjät ja Tampereen korkeakoulujen ja toisen asteen opettajien yhteistyöverkosto.
Lukio-opettajien täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen
Päivittyvä koonti tekoälyn opetuskäyttöön liittyvistä lähteistä ja sovelluksista sekä monipuolinen someyhteisö: Facebookin TOT Tekoäly oppimisen tukena.
- OPH-rahoitteinen täydennyskoulutus: TAMKin tarjonta ja kootusti minun digipeda-teemaiset koulutukset, joista lukio-opettajille suunnattuja syksyn koultuksia ovat.
Matleena Laakso
ainetiimitoiminnan koordinaattori
2.6.2023
Fysiikan ja kemian opettajat koolla
27 fysiikan ja kemian lukio-opettajaa kokoontui keskiviikkona 17.5. ainetiimin tapaamiseen. Näissä aineissa korkeakouluyhteistyö on varsin luontevaa ja siihen löytyy hyvin runsaasti mahdollisuuksia ja välineitä. Tuulikki Harsia ja Päivi Salo kävivät esittelemässä lukuisia valmiiksi hiottuja tapoja saada yhteistyötä luentojen, vierailujen ja opiskelijoille suunnattujen kurssien kautta.
SSAB tuottaa 7 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä ja siinä suhteessa yritys on samassa mittakaavassa Suomen tieliikenteen kanssa. Energiapäällikkö Mikko Lepistön keskeinen viesti oli se, että pienetkin seikat yrityksen hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä ovat ympäristön kannalta suuria. Toisaalta esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen tarkoittaa, että tilalle tarvitaan sähköä, jonka riittävyyttä varten tarvitaan kokonaan uusi 400 kV:n suurjännitelinja. Tämä puolestaan vaatii lupia jo valtiopäiviltä asti, joten muutokset eivät ihan käden käänteessä tapahdu. Toisaalta pienempien muutosten tekeminen ei välttämättä ole kannattavaa, koska lupia tarvitaan joka tapauksessa ja pienemmät muutokset ovat vain isojen muutosten siirtämistä tulevaisuuteen. Joka tapauksessa teräksen tuotannon mittakaavat olivat varsin toisia, kuin mihin koulujen labroissa on totuttu.
Iltapäivän ohjelmassa oli keskustelua ylioppilastutkintolautakunnan edustajien kanssa. Paikalla olivat Jouni Välisaari YTL:n kemiajaoksesta ja Juha Merikoski fysiikkajaoksesta. Keskustelussa perattiin kuluneen kevään 2023 ylioppilaskokeen tehtäviä. Ajankohta oli mitä parhain, sillä lopulliset tulokset olivat saapuneet kouluihin juuri edellisenä päivänä.
SSAB tuottaa 7 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä ja siinä suhteessa yritys on samassa mittakaavassa Suomen tieliikenteen kanssa. Energiapäällikkö Mikko Lepistön keskeinen viesti oli se, että pienetkin seikat yrityksen hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä ovat ympäristön kannalta suuria. Toisaalta esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen tarkoittaa, että tilalle tarvitaan sähköä, jonka riittävyyttä varten tarvitaan kokonaan uusi 400 kV:n suurjännitelinja. Tämä puolestaan vaatii lupia jo valtiopäiviltä asti, joten muutokset eivät ihan käden käänteessä tapahdu. Toisaalta pienempien muutosten tekeminen ei välttämättä ole kannattavaa, koska lupia tarvitaan joka tapauksessa ja pienemmät muutokset ovat vain isojen muutosten siirtämistä tulevaisuuteen. Joka tapauksessa teräksen tuotannon mittakaavat olivat varsin toisia, kuin mihin koulujen labroissa on totuttu.
Iltapäivän ohjelmassa oli keskustelua ylioppilastutkintolautakunnan edustajien kanssa. Paikalla olivat Jouni Välisaari YTL:n kemiajaoksesta ja Juha Merikoski fysiikkajaoksesta. Keskustelussa perattiin kuluneen kevään 2023 ylioppilaskokeen tehtäviä. Ajankohta oli mitä parhain, sillä lopulliset tulokset olivat saapuneet kouluihin juuri edellisenä päivänä.
Pasi Ahtola
16.5.2023
Venäjän kielen ainetiimitapaaminen 15.5.2023 Tampereen yliopistolla
Tapaamisessa oli paikalla yhteensä kuusi venäjän kielen opettajaa. Ensin keskustelimme käynnissä olevasta A-venäjän uudesta sähköisestä oppikirjaprojektista. Stefan Smirnov esitteli valittuja paloja valmiina olevasta opetusmateriaalista ja keräsi läsnä olevilta opettajilta aiheeseen liittyen rakentavaa palautetta. Kaikki opettajat pääsivät esittämään omia toiveitaan tulevaan A-venäjän opetusmateriaaliin liittyen.
Johanna Mäntylä ja Reetta Toivettula esittelivät Oulun kaupungin rahoituksella ja Suomi-Venäjä-seuran koordinaatiolla kesällä 2022 tuottamaansa virtuaalimatka halki Euroopan -nettipeliä ja erityisesti sen venäjän kieleen tutustuttavaa osuutta nimeltä Kadonneen munan arvoitus. Paikalle kokoontuneet venäjän kielen opettajat pääsivät itsekin pelaamaan nettipeliä ja keskustelemaan sen annista ja käyttömahdollisuuksista. Linkki nettipelin kotisivulle jaettiin myös poissaolleille venäjän kielen opettajille.
Lopuksi paikalle kokoontuneet venäjän kielen opettajat keskustelivat teen ja kahvin ääressä venäjän ja muiden valinnaisten kielen nykyisistä opiskelijamääristä sekä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kielivalintoihin. Keskustelussa sivuttiin myös syitä, jotka vaikuttavat yliopisto-opiskelijoiden laskevaan kiinnostukseen aineenopettajanopintoja kohtaan. Myös kansainväliset suhteet ja Ukrainan sekä Venäjän tilanne herätti keskustelua. Todettiin, että Suomessa on edelleen kansallisella tasolla laaja kysyntä venäjän kielelle palvelu-, sosiaali- ja terveysalalla sekä maanpuolustuksessa ja ulkopolitiikassa. Venäjänkielisten lukumäärä on Suomessa historiallisen korkealla tasolla (yli 100 000). Myös Suomessa asuville ukrainalaisille suunnatusta avusta suuri osa annetaan käytännöllisistä syistä venäjän kielellä.
Johanna Mäntylä ja Reetta Toivettula esittelivät Oulun kaupungin rahoituksella ja Suomi-Venäjä-seuran koordinaatiolla kesällä 2022 tuottamaansa virtuaalimatka halki Euroopan -nettipeliä ja erityisesti sen venäjän kieleen tutustuttavaa osuutta nimeltä Kadonneen munan arvoitus. Paikalle kokoontuneet venäjän kielen opettajat pääsivät itsekin pelaamaan nettipeliä ja keskustelemaan sen annista ja käyttömahdollisuuksista. Linkki nettipelin kotisivulle jaettiin myös poissaolleille venäjän kielen opettajille.
Lopuksi paikalle kokoontuneet venäjän kielen opettajat keskustelivat teen ja kahvin ääressä venäjän ja muiden valinnaisten kielen nykyisistä opiskelijamääristä sekä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kielivalintoihin. Keskustelussa sivuttiin myös syitä, jotka vaikuttavat yliopisto-opiskelijoiden laskevaan kiinnostukseen aineenopettajanopintoja kohtaan. Myös kansainväliset suhteet ja Ukrainan sekä Venäjän tilanne herätti keskustelua. Todettiin, että Suomessa on edelleen kansallisella tasolla laaja kysyntä venäjän kielelle palvelu-, sosiaali- ja terveysalalla sekä maanpuolustuksessa ja ulkopolitiikassa. Venäjänkielisten lukumäärä on Suomessa historiallisen korkealla tasolla (yli 100 000). Myös Suomessa asuville ukrainalaisille suunnatusta avusta suuri osa annetaan käytännöllisistä syistä venäjän kielellä.
Stefan Smirnov
11.5.2023
Ruotsin ainetiimin tapaamiset 23.11.2022 sekä 10.5.2023 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa
Lukuvuoden teemana oli jo aikaisempana vuotena toivottu suullisen kielitaidon arviointi.
Syksyn tapaamisessa osallistujia oli runsaasti, ja oli mukava nähdä kollegoita niin monesta eri lukiosta ympäri Pirkanmaata. Perinteisillä kahveilla oli ajankohtaisesti tarjolla joulutunnelmaan sopivia tähtitorttuja sekä leipäbuffet yliopiston Minerva-ravintolassa. Kahvien jälkeen seurasi harjoittelukoulun tilojen kierros, joka antoi osallistujille mahdollisuuden tutustua koulun tiloihin ja oppilaiden arkeen. Kierroksen jälkeen jatkettiin Atalpassa keskustelua opetusharjoittelun tilanteesta, joka herätti paljon kiinnostusta osallistujien keskuudessa.
Pääohjelmana oli Jyväskylän norssin Olli-Pekka Salon luento suullisen kielitaidon arvioinnista. Luento oli hyvin ajankohtainen ja herätti paljon keskustelua.
Tämän lisäksi Norssin opettaja Ilona Halttunen esitteli jo toista vuotta käynnissä olevaa ystävyyskoulutoimintaa Helsinge gymnasiumin kanssa. Ystävyyskoulutoimintaa järjestetään koulukohtaisella opintojaksolla RUB111.
Keväällä jatkettiin suullisen teeman parissa ja osallistujien toiveen mukaisesti arviointikäytänteisiin. Tapaamisen runko rakentui näiden käytänteiden ympärille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja käytänteitä suullisesta arvioinnista, kun Klassillisen lukion opettaja Anita Ahonen esitteli omia arviointimenetelmiään ja antoi vinkkejä kurssien suullisten arviointien toteuttamiseen ja arviointiin.
Ääntämisen arviointiin liittyen Norssin lukion Ilona Halttunen puolestaan kertoi omista kokemuksistaan Microsoft Teamsin uuden lukemisen edistyminen -tehtävätyypistä, jota hän on soveltanut myös vieraiden- ja toisen kotimaisen kielen ääntämisharjoittelun ja sujuvuuden tukena.
Tilaisuudessa keskusteltiin paljon pinnalla olevasta ajankohtaisesta OPH:n uudesta suullisten opintojaksojen arvioinnista herätti paljon keskustelua. Juuli Misukka kertoi, miten suullisen kurssin arviointi on Sammon lukiossa toteutettu uuden ohjeistuksen mukaisesti.
Tapaaminen sisälsi myös toivotun koosteen lukuvuoden tunnelmista ja tulevista muutoksista. Keskustelun lomassa nautittiin mm. Marin konditorian munkkeja.
Seuraavan vuoden ainetiimin järjestysvastuu jäi vielä avoimeksi, ainetiimin vapaaehtoisuuden mahdollisesti muuttuessa.
Syksyn tapaamisessa osallistujia oli runsaasti, ja oli mukava nähdä kollegoita niin monesta eri lukiosta ympäri Pirkanmaata. Perinteisillä kahveilla oli ajankohtaisesti tarjolla joulutunnelmaan sopivia tähtitorttuja sekä leipäbuffet yliopiston Minerva-ravintolassa. Kahvien jälkeen seurasi harjoittelukoulun tilojen kierros, joka antoi osallistujille mahdollisuuden tutustua koulun tiloihin ja oppilaiden arkeen. Kierroksen jälkeen jatkettiin Atalpassa keskustelua opetusharjoittelun tilanteesta, joka herätti paljon kiinnostusta osallistujien keskuudessa.
Pääohjelmana oli Jyväskylän norssin Olli-Pekka Salon luento suullisen kielitaidon arvioinnista. Luento oli hyvin ajankohtainen ja herätti paljon keskustelua.
Tämän lisäksi Norssin opettaja Ilona Halttunen esitteli jo toista vuotta käynnissä olevaa ystävyyskoulutoimintaa Helsinge gymnasiumin kanssa. Ystävyyskoulutoimintaa järjestetään koulukohtaisella opintojaksolla RUB111.
Keväällä jatkettiin suullisen teeman parissa ja osallistujien toiveen mukaisesti arviointikäytänteisiin. Tapaamisen runko rakentui näiden käytänteiden ympärille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja käytänteitä suullisesta arvioinnista, kun Klassillisen lukion opettaja Anita Ahonen esitteli omia arviointimenetelmiään ja antoi vinkkejä kurssien suullisten arviointien toteuttamiseen ja arviointiin.
Ääntämisen arviointiin liittyen Norssin lukion Ilona Halttunen puolestaan kertoi omista kokemuksistaan Microsoft Teamsin uuden lukemisen edistyminen -tehtävätyypistä, jota hän on soveltanut myös vieraiden- ja toisen kotimaisen kielen ääntämisharjoittelun ja sujuvuuden tukena.
Tilaisuudessa keskusteltiin paljon pinnalla olevasta ajankohtaisesta OPH:n uudesta suullisten opintojaksojen arvioinnista herätti paljon keskustelua. Juuli Misukka kertoi, miten suullisen kurssin arviointi on Sammon lukiossa toteutettu uuden ohjeistuksen mukaisesti.
Tapaaminen sisälsi myös toivotun koosteen lukuvuoden tunnelmista ja tulevista muutoksista. Keskustelun lomassa nautittiin mm. Marin konditorian munkkeja.
Seuraavan vuoden ainetiimin järjestysvastuu jäi vielä avoimeksi, ainetiimin vapaaehtoisuuden mahdollisesti muuttuessa.
Ilona Halttunen ja Tanja Tuuna-Kyllönen
4.5.2023
Englannin ainetiimin aiheena yo-kirjoitelman uusi arviointitaulukko
Englannin ainetiimi-iltapäivä tiistaina 25.4.2023 alkoi tutustumisella Nokian lukion ja Tredun Nokian toimipisteen uuteen Silta–kampukseen. Oppaana toimi kampuksen vahtimestari Jukka Huutonen. Ennen päivän pääaiheeseen siirtymistä tervetulosanat kävi lausumassa apulaisrehtorimme Jouni Aapajärvi.
Pitkän englannin kirjoitelman uudet arviointiohjeet olivat päivän pääaihe. Asiantuntijaksi saimme paikalle Katja Mäntylän, ylioppilastutkintolautakunnan englannin jaoksen puheenjohtajan. Katja Mäntylä johdatteli meidät aiheeseen vilkkaan keskustelun säestämänä. Jonkin ajan kuluttua pääsimme pohtimaan etukäteen materiaalina jaettujen kirjoitelmien pisteytystä ensi syksynä A-englannin ylioppilaskokeessa voimaan tulevan arviointitaulukon pohjalta. Myös kokemuksia taulukon ja uusien pisterajojen käyttöönotosta englannin kursseilla kuluneena keväänä vaihdettiin innokkaasti.
Keskustelua käytiin uuden arviointikriteeristön tarpeesta ja kriteeristön sanamuodoista sekä pisteytyksen muodostamisesta. Katja Mäntylä toi esiin muutoksen lähtökohtana olleen tarpeen opiskelijoiden kirjoitelmien oikeudenmukaisen arvioinnin helpottamisesta. Mäntylä totesi, että edelleen korostuu ajatus viestinnän tärkeydestä, mutta muuten kriteeristön käyttöä on pyritty selventämään jakamalla taulukko useampaan osa-alueeseen. Hän kertoi, että kriteeristöä testattiin ja muokattiin kahden vuoden ajan ennen sen julkaisemista. Puheenaiheeksi iltapäivällä nousi myös kirjoitelman uuden arviointikriteeristön mahdollinen vaikutus A–englannin yo-kokeen pisterajojen määräytymiseen syksystä 2023 alkaen.
Syksyn 2023 ainetiimitapaamisessa pääsemme toivottavasti kuulemaan opastusta positiivisen pedagogiikan maailmaan asiantuntijana kollegani, Nokian lukion englannin lehtori Liisa Teiri, joka on myös positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen kouluttaja.
Kesää odotellessa toivotan kaikille iloa toukokuun loppurutistukseen!
Ursula Attila
Pitkän englannin kirjoitelman uudet arviointiohjeet olivat päivän pääaihe. Asiantuntijaksi saimme paikalle Katja Mäntylän, ylioppilastutkintolautakunnan englannin jaoksen puheenjohtajan. Katja Mäntylä johdatteli meidät aiheeseen vilkkaan keskustelun säestämänä. Jonkin ajan kuluttua pääsimme pohtimaan etukäteen materiaalina jaettujen kirjoitelmien pisteytystä ensi syksynä A-englannin ylioppilaskokeessa voimaan tulevan arviointitaulukon pohjalta. Myös kokemuksia taulukon ja uusien pisterajojen käyttöönotosta englannin kursseilla kuluneena keväänä vaihdettiin innokkaasti.
Keskustelua käytiin uuden arviointikriteeristön tarpeesta ja kriteeristön sanamuodoista sekä pisteytyksen muodostamisesta. Katja Mäntylä toi esiin muutoksen lähtökohtana olleen tarpeen opiskelijoiden kirjoitelmien oikeudenmukaisen arvioinnin helpottamisesta. Mäntylä totesi, että edelleen korostuu ajatus viestinnän tärkeydestä, mutta muuten kriteeristön käyttöä on pyritty selventämään jakamalla taulukko useampaan osa-alueeseen. Hän kertoi, että kriteeristöä testattiin ja muokattiin kahden vuoden ajan ennen sen julkaisemista. Puheenaiheeksi iltapäivällä nousi myös kirjoitelman uuden arviointikriteeristön mahdollinen vaikutus A–englannin yo-kokeen pisterajojen määräytymiseen syksystä 2023 alkaen.
 |
| Kuva on tehty tekoälyn avulla sivustolla https://www.craiyon.com |
Kesää odotellessa toivotan kaikille iloa toukokuun loppurutistukseen!
Ursula Attila
2.5.2023
Espanjan ainetiimin teemana flamenco
Espanjan ainetiimi kokoontui Kangasalan lukiolla perehtymään flamencon saloihin. Flamencolaulaja Anna Murtola sekä flamencokitaristi Joonas Widenius pitivät aluksi konsertin lukiolaisille, jota myös meidät ainetiimiläiset oli kutsuttu kuuntelemaan.
Konsertin jälkeen keskustelimme vapaamuotoisesti vieraidemme taustoista ja flamencon maailmaan päätymisestä. Tämän jälkeen meille pidetiin oma flamenco-workshop, jossa Anna Murtola opetti meille yhden lyhyen laulun (letra) sekä siihen liittyvän intron (salida). Lisäksi harjoittelimme taputuksia ja jalkojen kopautuksia ja liikkeitä Joonaksen säestäessä. Joonas Widenius kertoi meille flamencon historiasta ja opimme myös kyseiseen musiikkityyliin liittyvää sanastoa.
Heidi Järvinen
Heidi Järvinen
Äidinkielen opettajien ainetiimitapaaminen 27.4.2023
Pirkanmaan maakunnallinen äidinkielen opettajien ainetiimitapaaminen järjestettiin torstaina 27.4. Tampereen klassillisella lukiolla. Kevättapaamisessa päästiin tutustumaan Clasun aulan pop up –kirjastoon, jonka Metson kirjaston työntekijät Hanna Nousiainen ja Hanna Huovinen olivat pystyttäneet lukion opiskelijoita varten. Opiskelijat saattoivat sekä lainata mielekästä luettavaa että hankkia kirjastokortin itselleen. Myöhemmin keskustelimme Hanna Nousiaisen kanssa lisää Metson ja lukioiden välisistä yhteistyömahdollisuuksista.
Vierailevana luennoitsijana saimme kuulla myös Matleena Laaksoa, joka kertoi meille Tekoälyn mahdollisuuksista äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Esitelmässä käytiin läpi erityisesti ChatGPT:tä, joka opettajien lukuisista pyynnöistä huolimatta ei suostunut paljastamaan parhaita tapoja luntata ylioppilaskokeessa. Matleenan hyödylliset ja mielenkiintoiset materiaalit ainetiimipäivältä löytyvät edellisestä bloggauksesta: Tekoäly äidinkielen ainetiimissä.
Päivän lopuksi pääsimme vielä keskustelemaan Mari Saavalaisen kanssa PÄO:n toiminnasta ja ylipäätään erilaisista liitoista, joihin opettajana voi ja kannattaa kuulua. Yhdessä tekeminen ja esimerkiksi erilaisten kulttuurimuotojen harrastaminen koettiin tärkeänä ja myös PÄO:n parhaana antina.
Seuraavan syksyn, 2023, ainetiimitapaamisessa on toivottavasti paljon opettajia mukana. Siihen asti hyvää loppukevättä ja kesälomaa kaikille!
Maija Lehtimäki
Vierailevana luennoitsijana saimme kuulla myös Matleena Laaksoa, joka kertoi meille Tekoälyn mahdollisuuksista äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Esitelmässä käytiin läpi erityisesti ChatGPT:tä, joka opettajien lukuisista pyynnöistä huolimatta ei suostunut paljastamaan parhaita tapoja luntata ylioppilaskokeessa. Matleenan hyödylliset ja mielenkiintoiset materiaalit ainetiimipäivältä löytyvät edellisestä bloggauksesta: Tekoäly äidinkielen ainetiimissä.
Päivän lopuksi pääsimme vielä keskustelemaan Mari Saavalaisen kanssa PÄO:n toiminnasta ja ylipäätään erilaisista liitoista, joihin opettajana voi ja kannattaa kuulua. Yhdessä tekeminen ja esimerkiksi erilaisten kulttuurimuotojen harrastaminen koettiin tärkeänä ja myös PÄO:n parhaana antina.
Seuraavan syksyn, 2023, ainetiimitapaamisessa on toivottavasti paljon opettajia mukana. Siihen asti hyvää loppukevättä ja kesälomaa kaikille!
Maija Lehtimäki
28.4.2023
Tekoäly äidinkielen ainetiimissä
 |
| Craiyonilla voi luoda kuvia tekoälyn avulla ilman kirjautumista. |
- Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmä (viestejä voi lukea ilman kirjautumista).
- Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet, jota jatkuvasti täydennän. Sieltä löydät hyperlinkkejä mm. sovellusten listauksiin, tekoälyoppaisiin ja myös muutamiin kokeiluihini ja bloggauksiin.
- Opetusalan webinaarilistaus. Kevään tekoälywebinaareja ja -tallenteita löytyy ainakin kohdista EduIdeas, Sulava, Tukiälytorstai ja ITK-webinaarit.
- Tylytätkö tekoälyä – vai oletko sille kiltti? Risto Linturin mukaan kohtelias saa Chat GPT:stä parempia tuloksia. Ylen uutinen 26.4.23, kirj. Mäntylä. (Linkki lisätty 29.4., kun sisältö liittyi tapaamisessa käytyyn keskusteluun.)
Matleena Laakso
Matleenan blogi
18.4.2023
Erityisopettajien ja TAMKin sekä yliopiston edustajien tapaaminen 5.4.2023
Erityisopettajien ainetiimi kokoontui TAMKin Parvi-kokoustilassa keskiviikkona 5.4.2023. Tapaamisen aiheena oli korkeakouluyhteistyön syventäminen ja tuen palvelut yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Tapasimme TUNin koulutusasiantuntija Elisa Sinikallion Tampereen yliopiston opettajien ja ohjauksen palveluista sekä TAMKin erityisopettaja Maiju Ketkon.
Aloitimme tapaamisen jälleen lyhyellä esittäytymisellä. Esittäytymisen jälkeen Elisa ja Maiju kertoivat, minkälaista tukea opiskelijoille on korkeakouluissa tarjolla ja miten opiskelijoita voi ohjeistaa hakemaan yksilöllisiä tukitoimia jo pääsykokeista lähtien. Ainakin allekirjoittaneelle tuli hieman yllätyksenä, miten joustavia korkeakoulussa voidaan tarvittaessa olla yksilöllisissä järjestelyissä. Yleisimpiä käytössä olevia yksilöllisiä järjestelyitä ovat mm. lisäaika tenttiin ja tehtävien palautukseen, yksilölliset järjestelyt esitelmien pitoon, pidennetty laina-aika yliopiston kirjaston kirjoille sekä tentin korvaaminen esseellä. Yliopistolla yksilöllisin järjestelyihin vaaditaan aina asiantuntijalausunto, mutta ammattikorkeakoulussa lausuntoja ei vaadita, vaan erityisopettaja arvioi tilanteen aina opiskelijakohtaisesti.
Sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa toivottiin, että lukion erityisopettajat antaisivat lukiossa tukea saaneille opiskelijoille mukaan ns. tuen lomakkeen, josta näkyisi tiivistetysti, minkälaista tukea nuori on saanut lukio-opinnoissaan ja mistä on ollut hänelle hyötyä. Lupasimme vastata tähän toiveeseen jo tämän kevään abien osalta.
Lukion erityisopettajien ja korkeakoulujen tukipalveluiden edustajien tapaamisista on päätetty tehdä joka keväisiä ja sovimmekin jo alustavasti, että ensi vuonna pyydämme mukaan henkilökuntaa myös hakijapalveluista, jotta saamme vastauksia myös hakuvaiheeseen liittyviin täsmä kysymyksiin.
Pauliina Mauno
Aloitimme tapaamisen jälleen lyhyellä esittäytymisellä. Esittäytymisen jälkeen Elisa ja Maiju kertoivat, minkälaista tukea opiskelijoille on korkeakouluissa tarjolla ja miten opiskelijoita voi ohjeistaa hakemaan yksilöllisiä tukitoimia jo pääsykokeista lähtien. Ainakin allekirjoittaneelle tuli hieman yllätyksenä, miten joustavia korkeakoulussa voidaan tarvittaessa olla yksilöllisissä järjestelyissä. Yleisimpiä käytössä olevia yksilöllisiä järjestelyitä ovat mm. lisäaika tenttiin ja tehtävien palautukseen, yksilölliset järjestelyt esitelmien pitoon, pidennetty laina-aika yliopiston kirjaston kirjoille sekä tentin korvaaminen esseellä. Yliopistolla yksilöllisin järjestelyihin vaaditaan aina asiantuntijalausunto, mutta ammattikorkeakoulussa lausuntoja ei vaadita, vaan erityisopettaja arvioi tilanteen aina opiskelijakohtaisesti.
Sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa toivottiin, että lukion erityisopettajat antaisivat lukiossa tukea saaneille opiskelijoille mukaan ns. tuen lomakkeen, josta näkyisi tiivistetysti, minkälaista tukea nuori on saanut lukio-opinnoissaan ja mistä on ollut hänelle hyötyä. Lupasimme vastata tähän toiveeseen jo tämän kevään abien osalta.
Lukion erityisopettajien ja korkeakoulujen tukipalveluiden edustajien tapaamisista on päätetty tehdä joka keväisiä ja sovimmekin jo alustavasti, että ensi vuonna pyydämme mukaan henkilökuntaa myös hakijapalveluista, jotta saamme vastauksia myös hakuvaiheeseen liittyviin täsmä kysymyksiin.
Pauliina Mauno
14.3.2023
Musiikinopettajat säveltämisen pedagogiikan äärellä 9.3.2023
10 innokasta musaopea kokoontui torstaiaamupäiväksi pohtimaan säveltämisen pedagogiikkaa Tammerkosken lukion musaluokkaan.
Nykyisissä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa oppilaan ja opiskelijan luovaa tuottamista ja säveltämistä korostetaan yhä enemmän, joten ainetiimimme kesken olemme siitä paljon yhdessä keskustelleet ja jakaneet ajatuksia, ja tällaista työpajaa olivat jo monet musaopet toivoneet järjestettäväksi. Kouluttajaksi olimme saaneet säveltäjän, sävellyksen ja sävellyspedagogiikan opettajan Minna Leinosen.
Minnan opastuksella pohdimme aluksi mielikuvia nykymusiikista, nykysäveltäjistä, ja siitä mitä tänään sävelletty musiikki voi olla ja miten eri tavoilla sitä voidaan kirjata graafisesti muistiin. Teimme erilaisia säveltämiseen johdattelevia harjoituksia, jotka hyvin soveltuvat käytettäväksi lukion opiskelijoille ja lopuksi teimme pareittain kyselytekniikalla myös omia sävellyksiä. Näitä tuotoksiamme ihailimme sitten yhdessä ja lähdimme suunnittelemaan jo seuraavaa sävellyksen pedagogiikkaan liittyvää työpajaa mahdollisesti ensi kevään 2024 Tampere Biennalen yhteyteen. Minnan vinkeillä lukioluokissa saattaa nyt yhä enemmän raikua erilaiset opiskelijoiden omat, luovat tuotokset!
Musaopettajien kirjurina ainetiimivastaava Liina Aaltonen, Tamlu
Minnan opastuksella pohdimme aluksi mielikuvia nykymusiikista, nykysäveltäjistä, ja siitä mitä tänään sävelletty musiikki voi olla ja miten eri tavoilla sitä voidaan kirjata graafisesti muistiin. Teimme erilaisia säveltämiseen johdattelevia harjoituksia, jotka hyvin soveltuvat käytettäväksi lukion opiskelijoille ja lopuksi teimme pareittain kyselytekniikalla myös omia sävellyksiä. Näitä tuotoksiamme ihailimme sitten yhdessä ja lähdimme suunnittelemaan jo seuraavaa sävellyksen pedagogiikkaan liittyvää työpajaa mahdollisesti ensi kevään 2024 Tampere Biennalen yhteyteen. Minnan vinkeillä lukioluokissa saattaa nyt yhä enemmän raikua erilaiset opiskelijoiden omat, luovat tuotokset!
Musaopettajien kirjurina ainetiimivastaava Liina Aaltonen, Tamlu
22.2.2023
Muovautuvuuden pedagogiikka ja tekoälylinjausten tarve
Uskonnon ja psykologian opettajien ainetiimit kouluttautuivat yhdessä Tampereen klassillisella lukiolla 16.2. Kouluttajana toimi Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Hänen aiheenaan oli muovautuvuuden pedagogiikka.
Rissanen kertoi sekä pysyvyyden että muovautuvuuden ajattelutavoista, ja niiden vaikutuksesta oppimiseen. Usein ihmisillä on taipumus joko pysyvyyden tai muovautuvuuden ajattelutapaan. Pysyvyyden ajattelumallissa on tyypillistä pyrkiä suoriutumaan annetuista haasteista tai tehtävistä mahdollisimman virheettömästi samoja opittuja strategioita toistaen ja haasteita vältellen. Tällöin muiden menestyminen tuntuu uhalta ja luovuuteen heittäytyminen vaikealta. Muovautuvuuden ajattelutavassa on puolestaan tyypillistä innostua uusista haasteista ja nauttia uuden oppimisesta. Muovautuvuuden ajattelutapaan liittyvät myös sinnikkyys ja ponnisteluhalu sekä inspiroituminen muiden menestyksestä. Jos opiskelija on kovin taipuvainen pysyvyyden ajattelutapaan, se voi johtaa ponnistelujen välttelemiseen ja näin alisuoriutumiseen ja huonoihin oppimistuloksiin.
Rissanen kertoi, että muovautuvuuden ajattelutapaa voidaan tukea. Tärkeää on, että opiskelijat ymmärtävät aivojen joustavuuden ja muovautuvuuden. Pysyvyyden ajattelutavasta voi siis kehittyä kohti muovautuvampaa ajattelutapaa. Opettajan näkökulmasta opiskelijoita voidaan auttaa esimerkiksi kiinnittämällä enemmän huomiota prosessiin kuin lopputulokseen. Prosessiin kohdistuva palaute vahvistaa muovautuvaa ajattelutapaa. Keskeistä on myös ymmärtää, että virheet ovat tärkeä osa oppimista. Muovautuvuuden ajattelutavassa aivot ryhtyvät työskentelemään ratkaistaakseen ongelman, eikä opiskelija ensisijaisesti ajattele lopputulosta, vaan ongelman kautta tapahtuvaa oppimista. Opettajan kannattaa siis kertoa opiskelijoille muovautuvuusajattelun ilmiöstä ja tuoda esiin virheiden ja epäonnistumisen roolia oppimisprosessissa.
Rissanen kertoi sekä pysyvyyden että muovautuvuuden ajattelutavoista, ja niiden vaikutuksesta oppimiseen. Usein ihmisillä on taipumus joko pysyvyyden tai muovautuvuuden ajattelutapaan. Pysyvyyden ajattelumallissa on tyypillistä pyrkiä suoriutumaan annetuista haasteista tai tehtävistä mahdollisimman virheettömästi samoja opittuja strategioita toistaen ja haasteita vältellen. Tällöin muiden menestyminen tuntuu uhalta ja luovuuteen heittäytyminen vaikealta. Muovautuvuuden ajattelutavassa on puolestaan tyypillistä innostua uusista haasteista ja nauttia uuden oppimisesta. Muovautuvuuden ajattelutapaan liittyvät myös sinnikkyys ja ponnisteluhalu sekä inspiroituminen muiden menestyksestä. Jos opiskelija on kovin taipuvainen pysyvyyden ajattelutapaan, se voi johtaa ponnistelujen välttelemiseen ja näin alisuoriutumiseen ja huonoihin oppimistuloksiin.
Rissanen kertoi, että muovautuvuuden ajattelutapaa voidaan tukea. Tärkeää on, että opiskelijat ymmärtävät aivojen joustavuuden ja muovautuvuuden. Pysyvyyden ajattelutavasta voi siis kehittyä kohti muovautuvampaa ajattelutapaa. Opettajan näkökulmasta opiskelijoita voidaan auttaa esimerkiksi kiinnittämällä enemmän huomiota prosessiin kuin lopputulokseen. Prosessiin kohdistuva palaute vahvistaa muovautuvaa ajattelutapaa. Keskeistä on myös ymmärtää, että virheet ovat tärkeä osa oppimista. Muovautuvuuden ajattelutavassa aivot ryhtyvät työskentelemään ratkaistaakseen ongelman, eikä opiskelija ensisijaisesti ajattele lopputulosta, vaan ongelman kautta tapahtuvaa oppimista. Opettajan kannattaa siis kertoa opiskelijoille muovautuvuusajattelun ilmiöstä ja tuoda esiin virheiden ja epäonnistumisen roolia oppimisprosessissa.
Luennon lisäksi ainetiimissä käytiin vilkasta keskustelua tekoälyn tuomista haasteita opetukseen ja arviointiin. Läsnä olleet opettajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsisimme tukea ja koulutusta sekä avointa keskustelua tekoälystä, sen mahdollisuuksista, opetuskäytöstä sekä tekoälyn etiikasta. Ainetiimissä heräsi myös toive siitä, että koko kaupungin opetustoimen tasolla tehtäisiin yhteneväisiä linjauksia tekoälyyn liittyen.
Mari Rauhala
1.2.2023
Geopolitiikkapainotteinen GE/HI ainetiimi 25.1.2023
Vuoden 2023 ensimmäisessä ainetiimikokoontumisessa pohdiskeltiin maantieteen opetuksen limittymistä historiaan sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Työpäivän päätteeksi kokoonnuimme Kalevan lukiolla kuulemaan maantieteen GE1 ja historian HI1 kurssien integraatiosta saatuja kokemuksia. Clasun ja Hatanpään maantieteen ja historian opettajat esittelivät kokemuksiaan toimivista ratkaisuista opintojaksojen nivomisessa yhteen. Opettajat olivat kokeilleet upean innovatiivisia ja monipuolisia ideoita opintojaksojen suunnittelussa. Keskustelua heräsi suunnitteluun käytetyistä resursseista ja hankaliksi koetuista ideoista. Opintojaksojen integroinnin sisältöjen puolesta todettiin olevan hyvinkin helppoa.
 |
| Esimerkkejä toteutustavoista |
Herkullisen kahvihetken jälkeen suuntasimme tien toiselle puolella Tammerkosken lukion auditorioon kuulemaan Veli-Pekka Tynkkystä. Tynkkynen on geopolitiikan asiantuntija ja työskentelee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professorina. Luento käsitteli Venäjän energiapolitiikan historiallisia ja maantieteellisiä syitä sekä seurauksia lähialueille, erityisesti Euroopalle. Maantieteellisesti mielenkiintoisinta mielestäni oli historialliset ja maantieteelliset faktat, jotka selittävät sen, miten on mahdollista, että pieni hallitseva ryhmä pystyy aloittamaan täysimittaisen sodan. Venäjä on ja on aina ollut resurssi-imperialistinen valtio, jossa hyödynnetään periferiasta saatavia raaka-aineita ja niiden tuottoja pyritään hallitsemaan. Aiemmin raaka-aineet olivat esimerkiksi turkiksia, mutta nykyään Etelä-Suomen kokoiselta alueelta saatavat fossiiliset polttoaineet mahdollistavat valtavat tulovirrat. Tällöin yhteiskunnan kehittäminen esimerkiksi yritysten menestymisen näkökulmasta ei ole kovin tärkeää hallitsijoille, koska pääasiallinen rahanlähde ei ole verotus, vaan raaka-aineiden myynti.
Anu Nowak
30.1.2023
Erityisopettajien tapaaminen Samkessa 27.1.2023
Erityisopettajien ainetiimi kokoontui Samkessa 27.1.2023 ja pääosin käsittelimme teemaa Oppivelvollisuuden laajentuminen ja sen vaikutukset erityisopettajan työssä.
Aloitimme yhteisen tapaamisemme lyhyellä esittäytymisellä. Olemme saaneet useita uusia erityisopettajia tiimiimme ja sen myötä keskustelimmekin jonkin verran työnkuvasta, opiskelijamääristä ja erityisopettajaresurssista. Hajontaa on edelleen hyvin paljon ja yhteinen toiveemme on, että lukion erityisopetukseen saataisiin joskus virallinen ohjeistus koskien opiskelijamäärää per erityisopettaja.
Keskustelimme vilkkaasti, miten opiskelija-aines on muuttunut viime vuosina paljon, ja kuinka odotukset myös lukion erityisopetuksen suhteen ovat lisääntyneet. Toisinaan lukion erityisopetukselta odotetaan samalaista laajuutta kuin perusopetuksessa on ollut tarjolla. Totesimmekin, että tämän vuoksi on tärkeää, että teemme yhteistyötä perusopetuksen ja lukion nivelvaiheessa ja jaamme tietoa lukion erityisopetuksesta mm. jatko-opintovanhempainilloissa. Yhtä tärkeää on myös yhteistyö lukion ja korkeakouluopintojen nivelvaiheessa ja olemmekin erityisopettajina tiivistämässä yhteistyötä TAMKin ja TUNIn kanssa tämän asian tiimoilta vielä tänä keväänä.
Myös lukioiden tukirakenteet puhututtivat. Lukioissa ei ole yhtenäisiä malleja, kuinka tukea toteutetaan ja siksi variaatiota on paljon. On mm. tukikursseja, t-kutsuja, matikkapiiriä, läksykerhoa ja erilaisia oppiainepajoja unohtamatta tietenkään aineenopettajien antamaa tukiopetusta. Oli ilo huomata, että kaikissa lukioissa on tahtotila järjestää tukea ja erilaiset tuen muodot ovat lisääntyneet paljon viime vuosina.
Pauliina Mauno
Aloitimme yhteisen tapaamisemme lyhyellä esittäytymisellä. Olemme saaneet useita uusia erityisopettajia tiimiimme ja sen myötä keskustelimmekin jonkin verran työnkuvasta, opiskelijamääristä ja erityisopettajaresurssista. Hajontaa on edelleen hyvin paljon ja yhteinen toiveemme on, että lukion erityisopetukseen saataisiin joskus virallinen ohjeistus koskien opiskelijamäärää per erityisopettaja.
Keskustelimme vilkkaasti, miten opiskelija-aines on muuttunut viime vuosina paljon, ja kuinka odotukset myös lukion erityisopetuksen suhteen ovat lisääntyneet. Toisinaan lukion erityisopetukselta odotetaan samalaista laajuutta kuin perusopetuksessa on ollut tarjolla. Totesimmekin, että tämän vuoksi on tärkeää, että teemme yhteistyötä perusopetuksen ja lukion nivelvaiheessa ja jaamme tietoa lukion erityisopetuksesta mm. jatko-opintovanhempainilloissa. Yhtä tärkeää on myös yhteistyö lukion ja korkeakouluopintojen nivelvaiheessa ja olemmekin erityisopettajina tiivistämässä yhteistyötä TAMKin ja TUNIn kanssa tämän asian tiimoilta vielä tänä keväänä.
Myös lukioiden tukirakenteet puhututtivat. Lukioissa ei ole yhtenäisiä malleja, kuinka tukea toteutetaan ja siksi variaatiota on paljon. On mm. tukikursseja, t-kutsuja, matikkapiiriä, läksykerhoa ja erilaisia oppiainepajoja unohtamatta tietenkään aineenopettajien antamaa tukiopetusta. Oli ilo huomata, että kaikissa lukioissa on tahtotila järjestää tukea ja erilaiset tuen muodot ovat lisääntyneet paljon viime vuosina.
Pauliina Mauno
24.1.2023
Feto-opettajien teemoina Lops-tukimateriaalit ja kasvatusfilosofia
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien (feto) -opettajien ainetiimi kokoontui 13.12.2022 Tampereen klassillisella lukiolla. Aluksi tutustuimme Opetushallituksen laatimiin filosofian Lops-tukimateriaaleihin, jotka on suunnattu filosofian pakollisten moduulien opetuksen tueksi. Tukimateriaalit on laadittu siten, että ne tarjoavat paljon sekä sisältöesimerkkejä että opetusvinkkejä ja myös yleistä apua logiikan ja etiikan käsittelyyn lukion filosofiassa. Tukimateriaalin läpikäynti herätti paljon keskustelua siitä, mikä filosofian opetuksessa on olennaista, kun huomioidaan, että filosofia (ja etiikka osana filosofiaa) on kaikille pakollinen oppiaine lukiossa.
Kasvatusfilosofi, professori (emeritus) Veli-Matti Värri luennoi otsikolla ”Kasvatusfilosofia sosialisaatiokritiikkinä ja kasvatuksen erityisyyden puolustajana.” Yleisö osallistui luentoon aktiivisesti keskustellen ja koki luennon erinomaiseksi.
Jarkko Vilkkilä
Kasvatusfilosofi, professori (emeritus) Veli-Matti Värri luennoi otsikolla ”Kasvatusfilosofia sosialisaatiokritiikkinä ja kasvatuksen erityisyyden puolustajana.” Yleisö osallistui luentoon aktiivisesti keskustellen ja koki luennon erinomaiseksi.
Jarkko Vilkkilä
4.1.2023
Lukioiden ainetiimit vuonna 2022
Vuonna 2022 ainetiimit kokoontuivat 32 kertaa. Näistä kuusi oli useamman ainetiimien yhteisiä tapaamisia. Sen lisäksi osa ainetiimeistä on yhteisiä parin oppiaineen opettajille, esimerkiksi biologia ja maantiede. Listauksen kaikista tapaamisista ja tietoa tapaamisten sisällöistä löydät aiempien tapaamisten blogisivulta.
Ainetiimien vetäjät
Ainetiimeistä vastasi Osakkeen palvelupäällikkö Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina toimi Matleena Laakso. Katariina vastasi talouspuolesta, Matleena tästä blogista, ilmoittautumistiedoista ja ainetiimien vetäjien ohjauksesta.
Koronan jälkimainingeissa on palattu lähitapaamisiin. Pääosa tapaamisista pidettiin lukioissa, mutta tapaamisia pidettiin myös mm. kahvilassa, taidemuseossa, museoiden kokoelmakeskuksessa, Tuomiokirkon kryptassa ja Heinäkallion leirikodissa. Opinto-ohjaajat vierailivat Vaasan yliopistossa.
Tämän blogin suosituin sivu on luonnollisesti tapahtumakalenteri. Blogivierailuita oli vuoden aikana 6180 ja tämän vuoden luetuimmat kirjoitukset olivat:
Tämän blogin suosituin sivu on luonnollisesti tapahtumakalenteri. Blogivierailuita oli vuoden aikana 6180 ja tämän vuoden luetuimmat kirjoitukset olivat:
 |
| Blogia on luettu syksykstä 2018 alkaen varsin tasaiseen tahtiin, kaikkiaan 24 200 kertaa. |
Ainetiimien vetäjät
Ainetiimeistä vastasi Osakkeen palvelupäällikkö Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina toimi Matleena Laakso. Katariina vastasi talouspuolesta, Matleena tästä blogista, ilmoittautumistiedoista ja ainetiimien vetäjien ohjauksesta. Ainetiimien vetäjät lukuvuonna 2021-2022 näet Ainetiimitoiminta vuonna 2021 -bloggauksesta. Kuluvan lukuvuoden 2022-2023 vetäjät:
BI + GE Saara Luukkonen, Kalevan lukio ja Anu Nowak, Tampere (kevään tapaaminen painottuu biologiaan ja syksyn maantieteeseen)HI + YH Juha Heinonen, Kalevan lukioPS Karoliina Suoniemi, Hatanpään lukioUE Mari Rauhala, Tampereen klassillinen lukioFI + ET Jarkko Vilkkilä, Tampereen klassillinen lukioTE Anna Kiviaho ja Heidi Siutla, Tammerkosken lukioLI Outi Huovinen, Tampereen yhteiskoulun lukioKU Sirkka-Liisa Heinsuo, Tampereen lyseon lukioMU Liina Aaltonen, Tammerkosken lukioEOT Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukioOPOT Jaana Bamberg, Sammon keskuslukioÄI + S2 Johanna Riponiemi ja Maija Lehtimäki, Tampereen klassillinen lukioEN Anna-Stiina Siitarinen ja Heli Manninen, Tampereen teknillinen lukioRU Ilona Halttunen, Tampereen yliopiston normaalikouluSA Kati Luhtajärvi-Nikkanen, Tampereen teknillinen lukioVE Nina Forsblom, Tammerkosken lukio (syksy 2022) ja Stefan Smirnov, Tampereen yliopiston normaalikoulu (kevät 2023)RA Maarit Kostamo, Tampereen yhteiskoulun lukioEAB (espanja) Heidi Järvinen, Tampereen lyseon lukioMAA + MAB Sanna Kari, Tuomas Myllykoski ja Terhi Palovuori, Tammerkosken lukioFY Pasi Ahtola, Tampereen klassillinen lukioKE Tiina Ahde ja Antti Moilanen, Tampereen klassillinen lukio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)