Matematiikan, fysiikan ja kemian ainetiimipäivä

Matemaattisten aineiden ainetiimipäivää vietettiin 20.4 Tampereen Teknillisellä lukiolla. Ainetiimiin oli kokoontunut 40 matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaa kahdestatoista eri lukiosta sekä Tredun kaksoistutkinnosta. Iltapäivä alkoi Abitti2:een tutustumalla ja kirjaamalla havaintoja eri ohjelmien toimivuudesta ja käytettävyydestä Padlettiin. 

Osallistujat saivatkin koottua hyviä huomioita ohjelmien ominaisuuksista. Kommentteja saatiin TI-Nspiren, Collaboran, Abicuksen, Ketcherin, Vernier Graphical Analysiksen ja Klecksin toimivuudesta. Suurin osa ohjelmista todettiin jo ihan kiitettävästi toimiviksi, mutta osan ohjelmista erityisesti TI-Nspiren toiminnoissa on vielä kehitettävää.

Kahvitauon jälkeen ainetiimi kävi vapaamuotoista keskustelua matematiikan, fysiikan ja kemian ylioppilaskokeista. Kemian ylioppilaskoetta pidettiin tänäkin vuonna onnistuneena ja hyvin lukion opetussuunnitelmaa mukailevana. Fysiikan ja matematiikan kokeessa nähtiin yleisesti parannettavaa, jotta se erottelisi erityisesti heikkoja ja keskitason oppilaita paremmin toisistaan. Lisäksi keskusteltiin Abitti2 järjestelmien käytöstä lukioissa. Erityistä ongelmaa on tällä hetkellä vielä koejärjestelmien kapasiteettien suhteen. Koulun verkot eivät tunnu kestävän riittävästi kuormitusta. 

Matikkapajojen ja tukiopetuksen käytäntöjä vertailtiin eri lukioissa. Monessa lukiossa tukiopetusta toteutetaan erilaisina keskitettyinä matikkapajoina. Ehdittiinpä tapaamisessa keskustella vielä hetki myös tekoälyn vaikutuksesta lunttaamiseen sekä käytössä olevista oppikirjoista. Cern-projektin nykytilaa mietittiin vielä ihan lopuksi fysiikan opettajien kesken.

Mervi Stenvall

Fysiikan, kemian ja matematiikan ainetiimien yhteinen iltapäivä Tampereen teknillisellä lukiolla

Matematiikan sekä fysiikan ja kemian ainetiimit kokoontuivat 7. lokakuuta 2025 Tampereen Teknillisellä lukiolla. Iltapäivä käynnistyi molempien ainetiimien yhteisellä luennolla, jonka jälkeen ohjelma jatkui kahvitauon jälkeen ainetiimien omilla ohjelmilla.

Iltapäivä alkoi Åbo Akademin professori Johan Korhosen luennolla matematiikka-ahdistuksesta. Korhosen mukaan matematiikka-ahdistus voidaan määritellä kielteisenä tunnepohjaisena reaktiona tilanteissa, joissa kohdataan tai tarvitaan matematiikkaan liittyviä sisältöjä. Vaikka heikot perustaidot voivat altistaa matematiikka-ahdistukselle, ilmiö ei rajoitu vain heikkotaitoisiin. Matematiikka-ahdistuksen kokemuksiin vaikuttavat vahvasti myös ympäröivien aikuisten, kuten opettajien ja vanhempien, asenteet ja odotukset.

Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa matematiikka-ahdistuksen lieventämisen keinoja voisivat esimerkiksi olla opiskelijan tukeminen sinnikkyyteen, positiivinen ja realistinen palaute, opittujen sisältöjen linkittäminen arkeen, joustavien ongelmanratkaisustrategioiden opettaminen, lisäajan antaminen kokeissa sekä metakognitiivisen ajattelun tukeminen. Myös esimerkiksi omien tunteiden paperille kirjoittamisesta ennen koetta voi olla hyötyä koetilanteen aiheuttamassa ahdistuksessa.

Kahvitauon jälkeen fysiikan ja kemian ainetiimi jatkoi iltapäivää keskustelulla Tampereen yliopiston edustajien kanssa. Mukana olivat kemian yliopisto-opettaja Markus Lahikainen, fysiikan yliopistonlehtori Leena Partanen sekä fysiikan professori Miikka Dal Maso. Keskustelun keskiössä oli aloittavien yliopisto-opiskelijoiden osaamistaso fysiikassa ja kemiassa.

Yliopistossa peruskurssien määrä on vähentynyt, ja opiskelijat siirtyvät aiempaa nopeammin aineopintojen pariin. Tämä korostaa lukio-opintojen merkitystä perustaitojen hallinnassa. Kemian osalta yliopiston edustajat olivat pääosin tyytyväisiä opiskelijoiden osaamiseen, ja molemmilla aloilla opiskelijoiden kokeellisen työskentelyn taidot arvioitiin hyviksi. Fysiikan puolella haasteita aiheuttaa erityisesti se, että lukiossa käytettyjä ohjelmia ei yleensä saa käyttää yliopisto-opinnoissa. Tämä näkyy muun muassa yksiköiden muuntamisen taidoissa, jotka ovat monilla yliopiston aloittavilla opiskelijoilla puutteelliset.

Matematiikan ainetiimi jatkoi tulevan toiminnan suunnittelua. Ideoimme aiheita kevään ainetiimin tapaamiseen. Tämän lisäksi kävimme keskustelua matematiikkaan ja matematiikan opetukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Jaoimme kokemuksia sekä annoimme vertaistukea. Huomasimme, että monissa lukioissa matematiikan oppimiseen ja opetukseen liittyvät ongelmat ovat kovin samankaltaisia.

Antti Saarinen

Fysiikan ja kemian opettajat koolla Hervannassa ja Pirkkalassa

Fysiikan ja kemian opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä kaksi kertaa lukuvuonna 2023–2024. Ensimmäinen ainetiimi järjestettiin Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella tiistaina 12.12.2023. Ainetiimissä keskusteltiin lukion ja yliopiston nivelvaiheesta, kuultiin alumnikyselyn tuloksia sekä vierailtiin fysiikan ja kemian laitoksen laboratorioissa. Keskustelu oli antoisaa ja pääsimme kuulemaan myös yliopisto-opiskelijoiden puheenvuoroja.

Vapaamuotoisessa keskustelussa käytiin läpi yliopisto-opettajien käsityksiä lukiolaisten taitotasosta ja tarvittavista valmiuksista jatko-opintoja silmällä pitäen. Valmiudet tehdä erilaisia kokeellisia töitä ja yhdistää havaintoja teoriaan on opiskelijoilla parantunut, mutta monet matemaattiset haasteet kuten yksiköiden käsittely on haastavaa. Viestinä saimme, että lukio-opinnoissa kannattaa panostaa perusteisiin, teorian ymmärtämiseen, suureyhtälöiden hallintaan ja yksikkötarkastelun osaamiseen. Keskustelua herätti paljon myös mitä ja minkä takia opiskelijat ovat oppimassa sekä mitä opetetaan. Kärjistäen siis opetammeko lukiossa ylioppilaskirjoituksia ja niistä saatavia mahdollisimman hyviä arvosanoja varten (teknisten apuvälineiden hallinnan korostuessa) vai puhtaasti itse oppiainetta jatko-opintojen näkökulmia silmällä pitäen.

Keskustelu oli niin inspiroivaa ja aktiivista, että vessataukokin unohdettiin pitää ja päivän päätteeksi suunniteltu tutustumien fysiikan ja kemian tutkimuslaboratorioihin tapahtui hieman myöhässä. Opettajat jakautuivat oman mielenkiinnon mukaan eri tutkimusryhmien pariin ja saimme tutustua mm. valokemiaan, uuden sukupolven aurinkokennoihin sekä laserfysiikan, aerosolifysiikan ja pintatieteen laboratorioihin.

Kuva Hervannan tapaamisesta joulukuussa.

Toinen ainetiimi-iltapäivä järjestettiin Pirkkalan yhteislukiossa torstaina 18.4.2024. Tapaamisessa keskusteltiin fysiikan ja kemian pakollisten opintojaksojen toteutuksista eri kouluissa. Ainetiimissä vierailivat Sampo Saari ja Kirsi-Maria Rinneheimo TAMKista. He esittelivät OPH:n rahoittamaa koulutusta, jossa käsitellään kestävään kehitykseen, luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyvää ajankohtaista tietoa ja tutustutaan aktivoiviin työskentelymenetelmiin luonnontieteiden opetuksessa. Muutama opettaja aikoo osallistua koulutukseen syksyllä 2024.

Esittelyn lisäksi kuulimme ajankohtaista tietoa ilmakehän aerosoleista eli pienhiukkasista mm. laivojen päästöihin liittyen: laivojen vähentyneet päästöt saattavat olla syy siihen, että heinäkuu 2023 oli maailman mittaushistorian kuumin (Tekniikka ja talouTekniikka ja talous, luettu 27.5.2024).

Keskusteluun ja kuulumisten vaihtamiseen jäi mukavasti aikaa. Iloinen puheensorina täytti Pirkkalan. Iltapäivän lopussa tutustuimme vielä Pirkkalan yhteislukion tiloihin ja keskustelimme mm. yo-kirjoituksista.

 Juha Järvinen

Fysiikan ja kemian opettajat koolla

27 fysiikan ja kemian lukio-opettajaa kokoontui keskiviikkona 17.5. ainetiimin tapaamiseen. Näissä aineissa korkeakouluyhteistyö on varsin luontevaa ja siihen löytyy hyvin runsaasti mahdollisuuksia ja välineitä. Tuulikki Harsia ja Päivi Salo kävivät esittelemässä lukuisia valmiiksi hiottuja tapoja saada yhteistyötä luentojen, vierailujen ja opiskelijoille suunnattujen kurssien kautta.

SSAB tuottaa 7 % koko Suomen hiilidioksidipäästöistä ja siinä suhteessa yritys on samassa mittakaavassa Suomen tieliikenteen kanssa. Energiapäällikkö Mikko Lepistön keskeinen viesti oli se, että pienetkin seikat yrityksen hiilidioksidipäästöjen pienentämisessä ovat ympäristön kannalta suuria. Toisaalta esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopuminen tarkoittaa, että tilalle tarvitaan sähköä, jonka riittävyyttä varten tarvitaan kokonaan uusi 400 kV:n suurjännitelinja. Tämä puolestaan vaatii lupia jo valtiopäiviltä asti, joten muutokset eivät ihan käden käänteessä tapahdu. Toisaalta pienempien muutosten tekeminen ei välttämättä ole kannattavaa, koska lupia tarvitaan joka tapauksessa ja pienemmät muutokset ovat vain isojen muutosten siirtämistä tulevaisuuteen. Joka tapauksessa teräksen tuotannon mittakaavat olivat varsin toisia, kuin mihin koulujen labroissa on totuttu.

Iltapäivän ohjelmassa oli keskustelua ylioppilastutkintolautakunnan edustajien kanssa. Paikalla olivat Jouni Välisaari YTL:n kemiajaoksesta ja Juha Merikoski fysiikkajaoksesta. Keskustelussa perattiin kuluneen kevään 2023 ylioppilaskokeen tehtäviä. Ajankohta oli mitä parhain, sillä lopulliset tulokset olivat saapuneet kouluihin juuri edellisenä päivänä.

Pasi Ahtola