Espanjan ainetiimi 11.12.2019

Espanjan ainetiimin vieraana 11.12. oli väitöskirjatutkija ja oppikirjailija Katja Kemppainen. Hän kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa arvioinnista.

Olemme kokoontuneet viime keväänä ja alkusyksystä arviointiteeman tiimoilta. Keväällä lähestyimme asiaa teorian kannalta, alkusyksystä keskustelimme erilaisista ideoista arvioinnin toteuttamiseen, ja nyt joulukuussa kävimme läpi kokemuksia oman arvioinntityön kehittämisestä. Tapaamisessa pohdittiin myös käsitystämme kielestä viestinnän välineenä ja sitä, voisiko arviointia kehittää sellaiseen suuntaan, että se korostaisi nimenomaan viestinnällistä osaamista. Pohdimme myös opiskelijan vastuuta sellaisten oppiaineen sisältöjen suhteen, joita ei kontrolloida perinteisellä kokeella. Kemppainen esitteli laatimansa oppikirjan arviointimateriaalin käyttöä omassa opetuksessaan.

Keskustelimme myös espanjan ja yleisemmin valinnaisten kielten opiskelusta ja opiskelijamääristä. Tuntuu tärkeältä päästä jakamaan ajatuksia oman aineen opettajien kesken ja kuulla erilaisia näkemyksiä espanjan opetukseen liittyen.

Arviointiin liittyy myös opiskelijoiden motivaatio, ja tarkoitus on ensi keväänä tarkastella espanjan opiskelua motivaation näkökulmasta.

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi sisältöjen ja taitojen äärellä

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien syksyn 2019 ainetiimi kokoontui 7.11.2019 Hatanpään lukiolla. Ohjelmassa oli sekä sisältöjen että taitojen syventämistä. Historian ja yhteiskuntaopin opettajan työssä opetettavat sisällöt ovat edelleen tärkeitä, koska ne luovat kontekstin vaikkapa aineistotehtäville, joilla tyypillisesti harjoitetaan taitoja. Tapaamisen aihe liittyi näin LOPS 2021 teemoihin.

Professori Vesa Vares Turun yliopistosta piti luennon ajankohtaisesta historian ja valtiollisen kehityksen teemasta, Suomen hallitusmuodon historiasta. Hallitusmuodon historiassa ei ole kyse vain vuoden 1918 kuningaskysymyksestä vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta. Vuoden 1919 hallitusmuoto osoittautui aikaa ja olosuhteita kestäväksi, koska se syntyi kompromissina erilaisten mielipiteiden kesken.

Tutkija ja opettajainkouluttaja Mikko Puustinen Helsingin yliopistosta piti työpajan historian taidoista ja tekstitaitojen arvioinnista. Aihe on ajankohtainen, koska uusi LOPS 2021 korostaa entisestään taitoja. Sisällön rooli kuitenkin säilyy, koska ilman kontekstin ja lähteen laatijan tuntemista opiskelijalle ei kehity historialle ominaisia tekstitaitoja.

Toinen keskeinen kysymys Puustisen työpajassa oli arviointi: Miten arvioimme historian taitoja ja vaikkapa ylioppilaskirjoituksissa käytettäviä aineistotehtäviä? Miten ohjaamme opiskelijoita? Katse olisi käännettävä kontekstointitaitojen vahvistamiseen ja lähteen tarkoituksen tunnistamiseen. Lähteen sisällön tunnistaminen ei riitä historian tekstitaidoksi.

Keskustelua herätti myös opintojaksojen muodostaminen muiden oppiaineiden kanssa. Tiimijaksoissa kannattaa muistaa, että historia ei tuota vain sisältöä vaan tarjoaa myös menetelmän. Monia näkemyksiä herättävä teema jatkuu kevään ainetiimissä helmikuussa 2020.

Vesa Vares avasi Suomen hallitusmuodon historiaa.

Mikko Puustinen piti työpajan tekstitaitojen merkityksestä ja arvioinnista.

Ruotsin ainetiimitapaaminen 14.11.2019 Kalevan lukiossa

Ensimmäinen alustajamme Meri-Tuulia Arkko toi uuteen LOPSiin viitaten kuulijoille mahdollisuuden miettiä, miten koulun etiikka, arvot ja opiskelijan asema jatkuvasti muuttuvassa kouluympäristössä tulisi huomioida. Millaisia arvoja ja normeja kouluissamme on, ja miten ne vaikuttavat ruotsin opettajan työhön?

Yksi koulun merkittävimmistä arvoista on opiskelijan hyvinvointi ja suuri osa normeista tähtääkin johdonmukaisesti siihen, että opiskelijat voisivat hyvin. Myös uusi LOPS nostaa voimakkaasti esiin opiskelijan jaksamisen, mikä on luonnollisesti hyvin oikeutettua. Mutta entä opettajan hyvinvointi? Jos opettaja voi hyvin, se heijastuu myös opiskelijan hyvinvointiin ja kerrannaisvaikutuksineen koko opiskeluympäristöön.

Ruotsin opettajalle uusi ops tarjoaa monia haasteita, mm. uusia tapoja suorittaa lukio-opinnot ja sekä mahdollisesti siihen liittyen aiemmista poikkeavat arviointiperusteet. Toisessa kotimaisessa kielessä käsitellään teemoja, joiden tavoitteena on laajentaa asiakokonaisuuksien hallintaa ja oppiaineet ylittävää työskentelyä. Myös opiskelijan osallisuus saa uutta painoarvoa. Pelkästään sana vuorovaikutus mainitaan lukion opetussuunnitelmassa yli neljäsataa kertaa!

Liikkuva koulu -projektin merkeissä ohjatun taukojumpan jälkeen toinen alustajamme, Maiju Ketko, puolestaan kuvaili, miten havaita erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kielissä. Hänen kokemustensa mukaan mm. erilaiset hahmotus- ja lukihäiriöt havaitaan usein ensimmäisenä juuri ruotsin kielen opiskelun yhteydessä.

Vaikeuksien päällekkäisyys, komorbiditeetti, tuo vieraissa kielissä kaikilla oppimisen osa-alueilla tarvetta yhä monipuolisempaan eriyttämiseen. Opiskelijan tuen tarve tulisi voida arvioida jo heti opintojen alussa, seurata sitä säännöllisesti sekä kirjata se HOPSiin. Oppimisen tueksi tulisi olla resursseja hyödyntää mm. kuvaa ja ääntä sekä kaikkia muita nykytekniikan suomia mahdollisuuksia. Molemmat alustukset herättivät paljon keskustelua ja kokemusten jakamista lukuisin konkreettisin esimerkein. Kiitos kaikille mukana olleille!

Kaija Kohtala
Kalevan lukio/toinen tiimivastaava

Geotieteiden opiskelusta ja kilpailusta

Biologian ja maantieteen ainepiiri kokoontui marraskuisena maanantaina kuulemaan Helsingin yliopiston Minja Seitsamo-Ryynästä. Minja kertoi geotieteiden opinnoista Helsingin yliopistossa. Kyseessä oli myös mainostustilaisuus opinto-ohjelmalle, koska opinto-ohjaajat eivät välttämättä osaa alaa ehdottaa luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille. Geologiaa voi opiskella myös Oulun yliopistossa. Helsingin yliopistossa tarjolla on neljä erilaista koulutussuuntaa, kuten kuvasta näkyy. Kuulemma moni päätyy alaa opiskelemaan dinosauruskiinnostuksen myötä, mutta päätyy kuitenkin kaivosteollisuuden puolelle.

Kuva on kopio Helsingin yliopiston verkkosivulta 

Lisäksi Minja esitteli jo muutaman vuoden Suomessakin järjestettyä Geotieteiden olympialaisia. Suomen kilpailujoukkue oli viime vuoden kisoissa Etelä-Koreassa pärjännyt todella loistavasti erittäin kovien kilpailumaiden joukossa. Korkealaatuinen suomalainen opetus ihan selvästi antaa hyvät mahdollisuudet pärjätä vähemmälläkin koulussa saatavalla geotieteiden opetuksella aasialaisten huippumaiden joukossa.

Minja kertoi joidenkin maiden joukkueiden vuosikausia kestävästä valmistautumisesta ja tuhansien eurojen kesäkursseista Geotieteiden olympialaisia varten. Suomalaiset olivat kaikki henkilökohtaisen pronssimitalin ja yksi joukkuekultamitalinkin!! Osa supervalmistautuneista kilpailijoista joutui lähtemään kotiin ilman ainuttakaan mitalia. Ensi vuonna kansainvälinen kilpailu järjestetään Siperiassa. Valintakoe järjestetään netissä, eli koulun osallistuminen on aivan superhelppoa, pitää vain mainostaa kilpailua opiskelijoille.

Viimeiseksi saimme kuulla Minjan omasta tutkimuksesta Olkiluodon paleopohjavedestä ja sen tutkimisesta ja hieman loppusijoitusluolista. Tässä kohtaa meinasi jo oma asiantuntemus loppua kesken, mutta opin, että meteorologinen vesi tarkoittaa sadetta ja että loppusijoitusluola on melko rajallisen kokoinen. Kiitos paljon kaikille osallistuneille!!

Anu Nowak