Kieliprofiili, opintojaksojen integrointi ja korkeakouluyhteistyö puhuttivat ruotsinopettajia

Ruotsin ainetiimi kokoontui helmikuussa Kalevan lukiossa Tampereella ja mukana oli yli 20 osallistujaa Pirkanmaalta. Tapaamisessa kuultiin ja pohdittiin ajankohtaisia LOPS-asioita Sammon keskuslukion ruotsin lehtori Kirsi Sirénin johdolla.

Uuden LOPS:in tuomat isot muutokset vieraiden kielten oppimiseen ovat kielitietoisuuden herättäminen, kieliprofiilin laatiminen ensimmäisessä moduulissa ja eri kielten näkyvämmäksi tuominen. Kirsin esitellessä OPH:n luonnosta kieliprofiilista siihen saatu ristiriitainen informaatio OPH:n taholta herätti paljon keskustelua ja ihmetystä. Ainetiimiin osallistuneet ruotsin opettajat haluaisivatkin yksimielisesti saada OPH:lta selkeämpiä ohjeita kieliprofiilin luomiseen ja painottavat, että OPH:n olisi hyvä laatia opettajille sitä varten valmis pohja. Lisäksi opettajan tulisi kyetä aina perustelemaan opiskelijalle, miksi kieliprofiili tehdään ja millaista hyötyä opiskelija siitä saa.

Ruotsia integroiminen muihin aineisiin on taitotasosta johtuen haastavaa. Kaikki kannattivat ruotsin kahden ensimmäisen moduulin yhdistämistä 4 opintopisteen kokonaisuudeksi. Pienissä kouluissa voi myös onnistua ruotsin ja englannin ensimmäisten moduulien yhdistäminen. Tähän pakettiin voisi lisätä vielä mukaan äidinkielen, mutta suurissa kouluissa tämä voi aiheuttaa lukujärjestysteknisiä ongelmia. Sen sijaan ruotsin osalta kannatettiin ns. kevyttä integraatiota. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan kanssa voisi tehdä jotain pienempää yhteistyötä. Kulttuuriin liittyviä asioita voi usein yhdistää muihin oppiaineisiin.

Muutama osallistuja kertoi olevansa paraikaa mukana Svenska Kulturfondenin rahoittamassa DigiLust-pilottihankkeessa. Mielenkiintoisen hankkeen tavoitteena on lisätä lukioiden ja korkeakoulujen ruotsin opettajien yhteistyötä ja kehittää heidän digipedagogisia taitojaan eri alustojen ja sovellusten avulla. Tuleva LOPS velvoittaakin meidät tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jotta opiskelija saisi paremman jatkumon ruotsin kielessä siirtyessään toiselta asteelta jatko-opintoihin. Mukana koulutuksessa on 16 opettajaa Tampereelta ja Jyväskylästä yhteistyössä yliopistojen kanssa, jotka vetävät projektia. Lisää tietoa projektista SUKOLin Tempus-lehdessä 2/2020 sekä DigiLustin verkkosivuilta.

Korkeakouluyhteistyöstä keskusteltaessa ilmeni, että joissakin lukioissa tehdään jo yhteistyötä mm. siten, että pohjoismaisen filologian opiskelijat tulevat oppitunneille mukaan ja osallistuvat oppituntien pitämiseen ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Lukiosta voi toki sitten lähteä vastavierailuille tutustumaan yliopisto-opintoihin paikan päälle. Laajempaan yhteistyöhön kaivattaisiin kuitenkin jatkuvuutta ja selkeämpiä malleja, esim. eri kurssien varsinaisiin sisältöihin liittyen. Tämän ideointia jatkamme eteenpäin syksyllä.

Kristiina Henriksson ja Kaija Kohtala

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi toivoi toiminnallisuutta lukiolaisen korkeakoulukurkistuksiin

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi kokoontui 12.2.2020 Hatanpään lukiolla. Tapaamisessa kommentoitiin peda-ryhmän tekemiä ehdotuksia integroiduista opintojaksoista ja ideoitiin uusia oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja historiaan ja yhteiskuntaoppiin. 

Oppiaineiden yhteisiä rajapintoja löytyy yleensä eniten syventävistä kursseista tai sellaisista pakollisista opinnoista, joita opiskellaan tyypillisesti toisena lukiovuotena. Kuitenkin myös opintonsa aloittaneille löytyy mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opiskeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi historian ja maantieteen integroiminen sekä jo ensimmäisenä vuonna mahdollinen taloustiedon YH2 ja talousmatematiikan MAB6 yhteistyö.

Ihanteellinen ja suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuutena avaava opintojakso saataisiin opiskelemalla Suomen historian HI3 ja yhteiskuntaopin YH1 kurssit peräkkäin. Historian taustoittaisi aiempaa selkeämmin nyky-yhteiskunnan ilmiöitä.  

Korkeakouluyhteistyöhön toiminnallista opiskelua

Ainetiimissä ideoitiin myös mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön. Uusi keskeinen toive kohdistui toiminnallisuuteen. Perinteisen vierailuluennon tai kurkistuskurssin lisäksi erilaiset työpajat tai korkeakoulusta saatava ohjaus palvelisivat lukiolaisen taitojen ja tietojen syventämistä. Luennolla opitun soveltaminen käytännössä vaikkapa korkeakouluopiskelijoiden tutoroimana palvelisi lukiolaista paremmin kuin pelkkä yksittäinen luento.

Opiskelija saisi paremman kuvan tieteellisestä tiedonmuodostuksesta tutkimalla itse; osallistumalla esimerkiksi arkeologin kenttätyöhän tai yhteiskuntatieteilijän aineiston keruuseen. Tällaisia mahdollisuuksia voisi saada myös museoiden ja muiden instituutioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Korkeakouluyhteistyön avulla lukiolainen saisi käsityksen siitä, millaisilla tieteenaloilla ja millaisissa ammateissa yhteiskunnallista osaamista tarvitaan. Tämä voisi motivoida opiskelua jo lukiossa.