Kieliprofiili, opintojaksojen integrointi ja korkeakouluyhteistyö puhuttivat ruotsinopettajia

Ruotsin ainetiimi kokoontui helmikuussa Kalevan lukiossa Tampereella ja mukana oli yli 20 osallistujaa Pirkanmaalta. Tapaamisessa kuultiin ja pohdittiin ajankohtaisia LOPS-asioita Sammon keskuslukion ruotsin lehtori Kirsi Sirénin johdolla.

Uuden LOPS:in tuomat isot muutokset vieraiden kielten oppimiseen ovat kielitietoisuuden herättäminen, kieliprofiilin laatiminen ensimmäisessä moduulissa ja eri kielten näkyvämmäksi tuominen. Kirsin esitellessä OPH:n luonnosta kieliprofiilista siihen saatu ristiriitainen informaatio OPH:n taholta herätti paljon keskustelua ja ihmetystä. Ainetiimiin osallistuneet ruotsin opettajat haluaisivatkin yksimielisesti saada OPH:lta selkeämpiä ohjeita kieliprofiilin luomiseen ja painottavat, että OPH:n olisi hyvä laatia opettajille sitä varten valmis pohja. Lisäksi opettajan tulisi kyetä aina perustelemaan opiskelijalle, miksi kieliprofiili tehdään ja millaista hyötyä opiskelija siitä saa.

Ruotsia integroiminen muihin aineisiin on taitotasosta johtuen haastavaa. Kaikki kannattivat ruotsin kahden ensimmäisen moduulin yhdistämistä 4 opintopisteen kokonaisuudeksi. Pienissä kouluissa voi myös onnistua ruotsin ja englannin ensimmäisten moduulien yhdistäminen. Tähän pakettiin voisi lisätä vielä mukaan äidinkielen, mutta suurissa kouluissa tämä voi aiheuttaa lukujärjestysteknisiä ongelmia. Sen sijaan ruotsin osalta kannatettiin ns. kevyttä integraatiota. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan kanssa voisi tehdä jotain pienempää yhteistyötä. Kulttuuriin liittyviä asioita voi usein yhdistää muihin oppiaineisiin.

Muutama osallistuja kertoi olevansa paraikaa mukana Svenska Kulturfondenin rahoittamassa DigiLust-pilottihankkeessa. Mielenkiintoisen hankkeen tavoitteena on lisätä lukioiden ja korkeakoulujen ruotsin opettajien yhteistyötä ja kehittää heidän digipedagogisia taitojaan eri alustojen ja sovellusten avulla. Tuleva LOPS velvoittaakin meidät tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jotta opiskelija saisi paremman jatkumon ruotsin kielessä siirtyessään toiselta asteelta jatko-opintoihin. Mukana koulutuksessa on 16 opettajaa Tampereelta ja Jyväskylästä yhteistyössä yliopistojen kanssa, jotka vetävät projektia. Lisää tietoa projektista SUKOLin Tempus-lehdessä 2/2020 sekä DigiLustin verkkosivuilta.

Korkeakouluyhteistyöstä keskusteltaessa ilmeni, että joissakin lukioissa tehdään jo yhteistyötä mm. siten, että pohjoismaisen filologian opiskelijat tulevat oppitunneille mukaan ja osallistuvat oppituntien pitämiseen ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Lukiosta voi toki sitten lähteä vastavierailuille tutustumaan yliopisto-opintoihin paikan päälle. Laajempaan yhteistyöhön kaivattaisiin kuitenkin jatkuvuutta ja selkeämpiä malleja, esim. eri kurssien varsinaisiin sisältöihin liittyen. Tämän ideointia jatkamme eteenpäin syksyllä.

Kristiina Henriksson ja Kaija Kohtala

Lyhyiden kielten (saksa, ranska, espanja) ainetiimipäivä 6.2.2020 Sammon keskuslukiolla

Lyhyiden kielten (sa, ra ja ea) ainetiimit kokoontuivat ainetiimi-iltapäivän aluksi yhdessä pohtimaan uutta lukion opetussuunnitelmaa Jonina Altschulerin johdolla, joka on kielten edustajana Tampereen kaupungin asettamassa pedagogisessa LOPS-työryhmässä. Yhteisen LOPS-osuuden jälkeen kukin ainetiimi piti vielä omat kokoontumisensa Samken tiloissa.

Yhteisessä LOPS-osuudessa Altschuler kertoi LOPS-työryhmän kuulumisia nostaen samalla esiin mm. uudessa opetussuunnitelmassa esiintyviä muutamia uusia käsitteitä vieraissa kielissä. Yksi näistä termeistä on kieliprofiili, jonka käyttöä ja toteutusta aletaan LOPS-työryhmissä suunnitella. Opiskelijan on tarkoitus täydentää omaa kieliprofiiliaan lukio-opintojen ajan. Myös mediaatio- / rakentava vuorovaikutus -käsitettä käytiin läpi (kurssi VKA2). Uutta on myös se, että opiskelija voi saada suullisen kielitaidon todistuksen missä tahansa lukio-opintojen vaiheessa.

Yhteisen osuuden aikana myös Samken apulaisrehtori Kati Rissanen kävi esittelemässä opintopisteiden ja moduulien vaikutusta kurssitarjottimen ja lukujärjestysten laatimiseen. Kolmen opintopisteen kokonaisuudet tuottavat siellä eniten haasteita. Samalla käytiin myös läpi Tampereen peruskoululaisten eli tulevien lukiolaisten kielivalintoja. Keskusteltiin myös tulevista jaksojärjestelmistä ja siitä, ovatko ne yhtenäiset sekä Tampereen että seutukuntien lukioissa.

Ainerajat ylittävän opetuksen suhteen nostettiin muutamia esimerkkejä esiin, ja myös korkeakouluyhteistyöstä käytiin keskustelua.

Saksan ainetiimin omassa osuudessa käytiin ensin läpi kuulumisia ja saksan opiskelija- ja kurssimääriä eri lukioissa. B3-kielen lukijoiden vähyys ensimmäisellä vuosikurssilla herätti keskustelua, toisaalta taas pitkän saksan lukijoita oli osassa lukioita ilahduttavan paljon. Muita aiheita olivat mm. LOPS saksan kielessä sekä tuleva korkeakouluyhteistyö ja sen ideointi. Kävimme myös keskustelua oppimateriaaleista, erityisesti A-saksassa, jossa kirjatilanne on kakkosvuoden kursseista alkaen melko haastava. Jaoimme myös materiaalivinkkejä ja -linkkejä ja informoimme toisiamme tulevista tapahtumista saksan kieltä koskien sekä suunnittelimme seuraavaa tapaamista tulevalle keväälle.

Espanjan ainetiimin oman osion vieraaksi oli kutsuttu väitöskirjatutkija Katja Kemppainen. Tapaamisen teemana oli motivaatio. Kemppainen esitteli erilaisia opiskelijan motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, ja kävimme läpi Zoltán Dörnyein ajatuksia motivoinnin strategioista. Pohdimme, miten nämä eri strategiat voisivat käytännössä näkyä espanjan opetuksessa.

Ranskan ainetiimin omassa osiossa keskusteltiin muun muassa oppimateriaaleista, yhdistyksen uudesta prelikokeesta, 7.-8.4. pidettävästä Delf-kokeesta sekä ensi lukuvuoden tapahtumista. Huolta herätti ranskan opiskelijoiden laskeva määrä ja vähäinen osallistuminen ranskan yo-kokeeseen.