20.12.2021

Liikunnan ainetiimi aiheena Vanhat tanssit

Ainetiimin aiheena oli kartoittaa Tampereen seudun lukioiden Vanhojen päivän tansseja ja muuta päivään kuuluvia perinteitä ja tapoja.

Paikalla meitä oli kahdeksan eri lukion liikunnan opettajaa. Ainetiimin keskustelua johti Tampereen yhteiskoulun lukion eli tuttavallisemmin Tykin tanssin opettaja Liina Siimes, joka suunnittelee tästä aiheesta omiin opintoihinsa liittyvää tutkimustyötä.

Paikalla olivat Tampereen teknillisen lukion ope Katri, Kikka Reaali lyseolta, Heidi Tammerkosken lukiolta, Tuula Sammon Keskuslukiolta, Pirkkalan lukiosta Piia, Mirva Hatanpään lukiolta ja Merja Kalevan lukiolta sekä Tykin liikunnan ope Outi, joka myös kirjoitti tämän jutun.

Liinan kysymysten perusteella kartoitettiin kuinka paljon kussakin lukiossa on tanssijoita, mikä on tanssijoiden kesken viejien ja seuraajien osuus: onko lukio ns. tyttövoittoinen vai poikavoittoinen ja kuinka viejien ja seuraajien epätasapaino on kussakin koulussa ratkaistu. Joissakin kouluissa tanssiparin roolit eivät ole sukupuoleen sidottuja, osassa on. Tämä riippuu usein koulun ilmapiiristä mutta enemmän jopa siitä, että jos tyttöjä ja poikia on lähes sama määrä, pojat luontaisesti ovat viejinä ja tytöt seuraajina tanssittaessa paritansseja. Mutta jos lukio on lähes tyttövoittoinen, viejinä on totuttu näkemään tyttöjä eikä roolien vaihtaminen ole epätavallista.

Liinan kysymykset:

Mitä liikunnanopettajat kaipaisivat Vanhojen tanssien opettamisen tueksi? Onko tarvetta kansantanssipohjaiselle materiaalipaketille? Mitä ne haasteet opettamisessa ovat? Mistä te löydätte materiaalia? (Koulutukset; Kati Ridanpää, YouTube, musat Spotify) Oheismateriaalin tarve; vientiharjoituksia, tanssiasento, tanssien tekniikkaharjoituksia, tanssietiketti; tanssilavakulttuuri, tanssien tunnelma. Mitä Vanhat tanssit -tunneilla itseasiassa opetellaan?


Tässä hyvin vapaamuotoinen koonti keskustelussa esiin tulleista tiedoista:

  • Katri TekLu: 40 paria, poikavoittoinen lukio, cicapo, poloneesi, rokkotanssi, tango. Vuosi tanssien opettamista Katrilla takana.
  • Kikka Rellu, 170-190 eli 90 paria, tyttövoittoinen, saa tuoda koulun ulkopuolisia viejiä, Kikka on opettanut tansseja vuodesta 2004 lähtien eli pitkä kokemus: monipuolisesti tansseja; kaikkea kokeiltu, chachachaa & Petrin piirivalssi, Ridanpään versio, lukiolla on päiväesitys & palloiluhallilla iso iltaesitys.
  • Heidi Tammerkoski, 200 tanssijaa noin 100 paria, tulee ulkopuoleltakin tanssijoita; poikia eli viejiä tuodaan.
  • Tuula, SamKe, vain omat kakkoset osallistuvat Vanhojen tanssien kursseille eli ei saa tuoda koulun ulkopuolisia tanssipareja, sillä tavoitteena on ryhmäyttää kakkoset, kurssille tullaan myös ilman paria, tunneilla noin 80 opiskelijaa, pojat tanssivat usein kahden tytön kanssa viejinä. Esitys päivällä koulun aulassa, jossa puolet tanssijoista vuorollaan esittämässä: 10 tanssia, 5/ryhmä. Päivällä kaksi esitystä. Perinteisiä tansseja sekä Tuulan tekemiä sommitelmia.
  • Tyk Outi ja Liina 380 tanssijaa, 2 päiväesitystä: Koulun salit kahdessa eri rakennuksessa, Koskikeskuksen Keskusareenalla esitys iltapäivällä, Iltaesitys palloiluhallilla. Molemmat ovat tanssittaneet Vanhoja noin 20 vuotta. Tanssit koostuvat perinteisistä juhlatansseista sekä suomalaiseen kansantanssiin sekä paritansseihin pohjautuvista tansseista: Poloneesi, cicapo, Virginia reel tms. Petrin piirivalssi, menuetti ja katrilli (Liinan sommitelmat).
  • Piia 3 vuotta kokemusta 35-40 paria, tyttö-poikapareja, kaksoistutkinto. Uusia ideoita kaipaa. Cicapo & opiskelijoiden suosikkeja on.
  • Mirva, Hatanpää, 100 tanssijaa, 50 paria. Puolet-puolet perinteisesti tyttö-poika, ykkösiä & abeja. 10 tanssia, joista viisi vaihtuu vuosittain, Petrin piirivalssi, Katrilli (menninkäinen Tommin koreo), tango, Menuetti; Pärlemor, Kouluesitys aamulla, yläkouluille esitys päivällä, iltaesitys Koulun isossa salissa.
  • Merja, KaLu. Pitkä kokemus! 38 kertaa. 200 eli 100 paria. Ykkösiä ja abeja tanssii. Ulkopuolisia saa tuoda, ehkä noin 40. Tyttö-poikaparit. Aamupäivällä koululla, iltaesitys Tesoman palloiluhallilla iso iltaesitys. Vastaavat tanssit kuin Tykillä, 10-12 tanssia. 3 vaihtuu vuosittain. Virginia reel / Firemans dance, valssista joku variaatio (Tuija Immonen).
Alkoholiongelmasta keskusteltiin. Ongelma havaittu, joissakin kouluissa jopa päivällä.

Eläytyminen esityksessä on haaste! Roolit; heittäytymisen tueksi. Tarina auttaa roolin takana. Mielikuvat. Rohkaisu; moka on lahja. Vertaisen auttaminen. Kurssin aikana toisilleen esittäminen: miniesityksiä.

Vanhat tanssit on TÄRKEÄ perinne lukiossa. Varsinkin pojille.

KaLussa, Hatanpäällä ja Tamlussa on livebändi.

Toiveita:
  • Materiaalipakettiin jaottelu
  • Muita mietteitä… voiko olla eri päivänä eri lukioilla tanssit?


Kahdeksan tanssinopettajaa seisoo puolikaaressa.

15.12.2021

Ruotsinopettajien etäainetiimipäivä ke 8.12.21

Alkusyksyn näyttäessä jo paremmalta koronan suhteen elättelimme Pirkkalan yhteislukiossa toiveita päästä tapaamaan jälleen kasvotusten pitkän tauon jälkeen. Vaan toisin kävi, sillä tapaamista edeltävällä viikolla saimme tiedon, että loppuvuoden tapaamiset tuleekin järjestää etänä. No, sillä oli sitten mentävä.

Onneksi luennoitsijavieraamme Tampereen yliopiston lehtori Zea Kingelin-Orrenmaalle ei tuottanut vaikeuksia siirtää luentoa etämoodiin ja hän pitikin pyynnöstämme puheenvuoron yliopistojen ja toisen asteen yhteistyömahdollisuuksista, joka on aiheena sisällytetty myös uuteen lukion opetussuunnitelmaan. Yliopistollekin aihe on varsin uusi, joten kiinnostuksen kohteeksi nousikin juuri ne käytännön toteutukset, miten voisimme kytkeä ruotsin ja pohjoismaisten kielten opiskelua lukion ruotsinopintoihin.

Kingelin-Orrenmaan näkemyksen mukaan yliopisto-opintoja pitäisi saada lukiolaisille tutummaksi, ja tämä voisi onnistua esimerkiksi erilaisten vierailujen, projektien, teemapäivien, tapahtumien tai verkkokurssien muodossa. Syvemmistä yhteistyökursseista ja korkeakoulujen avoimista kursseista hyötyvät ne opiskelijat, jotka tietävät jo omat kiinnostuksen kohteensa.

Saimme myös kuulla kuvauksia siitä, mitkä yliopiston kurssit voisivat soveltua sisältönsä puolesta kytkettäväksi lukio-opintoihin ja se herättikin kiinnostunutta keskustelua osallistujissa. Lisäksi tulevaisuuden toiveena olisi tietysti se, että löydettäisiin sellainen toimintatapa ja rakenne/rakenteet, joita voisi puolin ja toisin noudattaa ilman, että oltaisiin riippuvaisia järjestävistä henkilöistä ja joka takaisi jatkumoa asialle.

Luennon jälkeen keskustelimme vielä tovin uuden lopsin mukaisista toteutustavoista eri kouluissa. Osallistujat kertoivat mm. siitä, miten kolme ensimmäistä moduulia on sijoiteltu lukion ykkösten opintojaksotarjottimille tai miten kieliprofiilia on toteutettu. Jokaisella koululla vaikuttaa olevan omanlaisensa tavat toteuttaa em. asioita, koska tällä hetkellä niihin ei ole valtakunnallisia ohjeistuksia sen tarkemmin. Oli mielenkiintoista ja herättelevääkin kuulla muiden tavoista ja niiden toimivuudesta. Toivottavasti ensi kerralla ehtisimme vaihtaa kuulumisia myös uusista opintomateriaaleista, joihin emme tällä kokoontumiskerralla ehtineet lainkaan!

Kevättä ja lähitapaamista odotellen,

Terhi Virtanen
Ruotsin ja englannin lehtori
Pirkkalan yhteislukio

9.12.2021

Espanjan opettajien ainetiimipäivä 8.12.2021

Espanjan opettajien ainetiimissä oli vieraana Mi mundo -sarjan sekä Ventana 4 ja Yo-kertaus espanja -kirjojen natiivitekijä Javier Lázaro Ramos. Tapaaminen oli sovittu pidettäväksi Teamsin välityksellä jo ennen päivittynyttä ohjeistusta, koska Javier asuu Helsingissä.

Javier kertoi, millä tavalla hän lähtee kirjoittamaan oppikirjojen tekstejä ja audiokäsikirjoituksia. Omasta suomen kielen opiskelustaan hän on oppinut, että tekstien tulee olla kiinnostavia ja motivoivia, ja varsinainen opetettava kieliaines opitaan siinä ikään kuin sivussa. Javier tekee paljon taustatyötä tekstejä varten lukemalla uutisia ja katsomalla erilaisia videoita ja yhdistelemällä niistä eri elementtejä. Mikään teksti ei tule kerralla valmiiksi, vaan hän pitää parin päivän tauon ensimmäisen version jälkeen ja katsoo tekstiä tämän jälkeen uusin silmin. Joskus tekstiä täytyy muokata paljonkin tai jopa kirjoittaa uudestaan, kun taas toisilla kerroilla pienempi muokkaus riittää.

Luettavaksi ja kuunneltavaksi tarkoitettujen tekstien kirjoittaminen on erilaista, koska kuunteluissa täytyy ottaa huomioon, että opiskelija ei voi välttämättä kuunnella audiota omaa tahtiaan samoin kuin voi lukea omaa tahtia. Audiotekstissä pitää myös huomioida se, että kuuntelijalle jää riittävästi aikaa tiedon prosessointiin. Myös eri aksentit täytyy ottaa huomioon.

Eri espanjan kielen varianteista Javier kertoi, että koska hän on kotoisin Madridista, hän on epämukavuusalueellaan muita maita ja Espanjan eri sisäisiäkin alueita koskevissa tilanteissa. Siksi hän joutuu tekemään erityisen paljon taustatyötä näiden kohdalla ja pyytämään apua muun muassa tuttaviltaan. Javier kokee haastavaksi myös Suomen ja Espanjan kulttuurierot tekstejä kirjoittaessaan. Muun muassa huumori ja eri tilanteisiin reagoiminen vaihtelevat kulttuurista toiseen ja tämä vaikeuttaa vieraaseen kulttuuriin kirjoittamista.

Javierin esityksen jälkeen osallistujat keskustelivat muun muassa ei lukioiden B2- ja B3-oppimäärien kurssitarjonnasta. Kävi ilmi, että osassa Tampereen kaupungin lukioissa tarjotaan vain B3-oppimäärään 8 kurssia, kun taas toisissa koulussa tarjotaan tämän lisäksi B2-oppimäärää 8 kurssia, vaikkakin opiskelijat saattavat opiskella samassa ryhmässä B3-kielen lukijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että B2-kielen kursseja 7-8 tarjotaan B3-oppimäärän lukioille koulukohtaisina kursseina 9-10, ja B3-oppimäärään saadaan tällöin erilliset kertauskurssit.

Heidi Järvinen
Englannin ja espanjan lehtori
Tampereen lyseon lukio

7.12.2021

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ainetiimipäivä 18.11.2021

Iltapäivämme teemana tällä kertaa oli kaunokirjallisuuden lukeminen ja kirjoittaminen. Iltapäivän aluksi Clasun opiskelijoiden lukupiiristä meille kertoivat piirin vetäjät Alina Lehtimäki ja Viena Malmi ja Clasun opiskelijoiden luovan kirjoittamisen piiristä eli Kirvalosta piirin vetäjät Niini Järvinen ja Mariam Gaballa. 

Mariam Gaballa luki alkuun tekstinsä “Kynä”, jonka saan hänen luvallaan jakaa tässä:
"Kynä

Elämä on mysteeri meille. Tulevaisuus on sumuverhon peittämä. Me voimme ainoastaan kokea nykyisyyden ja tietää menneen. Voimme tehdä päätöksiä, muttemme voi tietää niiden seurauksia. Elämämme on viiva, jota piirrämme päivä päivältä, kunnes emme enää.

Viiva voi loppua monista syistä. Yleensä kynämme kuluu loppuun. Kynäämme me emme voi teroittaa. Se piirtää viiva ja siinä hetkessä, kun terä ei enää koske paperiin loppuu elämäkin. Kynä tylsistyy ja lopulta loppuu kokonaan. Se on loppu, joka on ehkä armollisin. Se on parhain tapa lähteä.

Voimme totta kai säädellä, kuinka nopeasti kulutamme kynäämme. Hän, joka piirtää hennointa viivaa, säästää kynäänsä pisimpään. Kitsaus ei kuitenkaan pelasta loputtomasti. Loppujen lopuksi meidän paperimme ei ole loputon. Vaikka kynää olisi jäljellä, kuinka paljon tahansa, ei se auta, jos paperi loppuu kesken. Älä turhaan jarruta. Älä pidättäydy kaikessa. Paperisi ei ole loputon.

Älä paina täysillä. Elämä on nauttimista varten, mutta kynä ei kestä kaikkea. Terä voi hajota kesken kaiken. Se katkeaa ja samalla katkeaa elämäkin. Nopea elämä ja nopea loppu. Nauttia voi järkevästi. Viivan ei tarvitse olla joka hetkellä niin vahva, että se nähdään avaruudessa. Anna kynälle armoa.

Joskus kynä on haljennut jo aiemmin. Terä on vaarassa katketa milloin tahansa. Sen ei pidä kuitenkaan rajoittaa elämää. Älä pelkää liikaa. Ole varovainen, mutta älä unohda, että kynän loppuminen sattuu eniten, jos se ei ole jättänyt jälkeensä muuta kuin pienen tuhrun."

Riitta Aromäki Metsosta esitteli meille kirjauutuuksia. Monen teoksen kohdalla sai huomata, että kirjailijat tarttuvat aikamme raskaisiinkin aiheisiin ja myös erilaisia kerrontaratkaisuja kokeillaan.

Kolmen kirjan kansikuvat: Koko Hubara, Rokkikukkopilli ja Ystäväni Dahmer.

 
Kuulimme myös Lukeva Samke -hankkeesta. Konkreettisia esimerkkejä lukemisen innostamisesta kertoili meille lehtori Päivi Junttila-Csonka. Hän kehotti mm. tekemään periodikohtaisen suunnitelman lukemiseen liittyvistä tapahtumista, miettimään, miten koulun arkkitehtuuria voisi hyödyntää lukemisen esille tuomisessa ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia ideoita. Samken opettajilla on Opet lukevat – lue sinäkin -seinä, suuressa info-tv:ssä on perjantaisin katkelmia teoksista ja Instagram-postaajia palkitaan aika ajoin kirja-arvonnoissa. Kivoja vinkkejä, jotka eivät ainakaan yhdessä toteuttaen kuormita ketään liikaa.

Vierainamme olivat kirjailijat Anni Kytömäki ja Oili Sainila. Kirjallisuuspaneelista tulikin hersyvä, ja saimme oppia paljon. Paneelin vetäjä lehtori Satu Verho ohjaili paneelia taitavin ja varmoin ottein. Oili Sainilan vahva viesti oli, että kannattaa alkaa kirjoittaa, jos siltä tuntuu. Kannattaa tarttua toimeen – ei huomenna tai eläkkeellä, vaan tänään! Toki hän itse on meille hieno osoitus siitä, että vielä eläkkeelläkin ehtii kirjoittaa monta kirjaa ja perustaa oman kustantamonkin!

Anni Kytömäki toi erinomaisesti esille sen, että kirjoittamalla myös ne, jotka eivät ole niin äänekkäitä voivat saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa moniin ihmisiin. Mielestäni tuokin on tärkeä muistutus tässä ajassa, jossa itsensä esille tuomista arvostetaan joskus liikaakin. Paneelin loppuun Satu Verho oli poiminut otteita kirjailijoiden teksteistä:

Anni Kytömäki, Helsingin Sanomat 14.11.2021:

“Taiteilijat ovat ihmiskunnan pörrökääpiä ja siitakesieniä: pureutuvat kaikkein kovimpaan. - - Ilman taidetta maailma olisi täynnä patoumia ja hallitsemattomia tunteenpurkauksia, kaunaa ja vihaa, pakahdusta vailla kohdetta - käsittelemätöntä ainesta, joka ei sammuttaisi elämää mutta tekisi siitä vaikeampaa ha ankeampaa. Lopulta sisimmässämme olisi enää kovaa ja kylmää kivihiiltä. - - Romaani romaanilta, maalaus maalaukselta ja sävellys sävellykseltä maailma näyttää selkeämmältä ja samalla kiinnostavammalta. Ligniini hajoaa ihmissydämistä, elämä jatkuu. - -Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että fiktion lukeminen lisää empatiaa. Lukija voi eläytyä erilaisiin kertojanääniin ja oppia ymmärtämään niitä. Jos hyvin käy, ymmärrys tunkeutuu lopulta ulos fiktiosta ja muuttaa maailmaa.”
Oili Sainila, Maisema on kirjoittanut minut, 2019
Aika pulppuaa
ehtymättä
kuin peltojen vuodenajat
multa lumi heinä vilja
multa lumi heinä vilja -

Johanna Riponiemi, Annukka Haapakoski ja Satu Verho

24.11.2021

Musiikinopettajien sambapäivä!

Musiikinopettajat kokoontuivat Haiharan kartanossa pe 15.10. ja laskeutuivat syyslomalle samban tahtiin. Sambarytmien saloihin meitä johdattivat lyömäsoittaja-pedagogi, sambakoulu Mangueirassa Rio de Janeirossa vuosia vaikuttanut Sami Kontola sekä lyömäsoittaja Claudio Altamirano maineikkaasta Estácio de Sá-sambakoulun rumpuryhmästä. Cavaquinhon soitosta ja laulusta pääsimme nauttimaan brasilialaisen Diego Piazzan johdolla.

Nautimme samban yhteisöllisestä voimasta, keinuvista ja ihanan haastavista rytmeistä ja saimme runsaasti yksityiskohtaista tietoa samban historiasta ja nykypäivän karnevaalisamban kiemuroista.

Näillä eväillä toivottavasti jaksamme sambata itsemme ja opiskelijamme läpi seuraavankin koronatalven.

Sähköpostissa musaopettajapoppoolle rytmien nuotinnokset ja videomateriaalia.

Musiikin ainetiimin puolesta
Liina Aaltonen, Tammerkosken lukio

Yhdeksän opettajan ryhmäkuva.

Lukioiden opinto-ohjaajat ekskursiolla Jyväskylän yliopistossa

Perjantaina 12.11. klo 8 Keskustorilta starttasi bussi kohti Jyväskylää mukanaan 13 lukion opinto-ohjaajaa Pirkanmaalta. Jyväskylän yliopistossa oli Hakijan päivä, jolloin oli mahdollisuus tutustua yliopiston koulutustarjontaan ja niiden hakumahdollisuuksiin. Aamupäivän aikana opot pääsivät kiertelemään Jyväsjärven rannalla sijaitsevalla Mattilanniemen kampuksella, jossa Agora-rakennukseen oli järjestetty eri alojen messupisteitä sekä paneelikeskusteluja.

Iltapäivän osuus alkoi opoille suunnatulla infolla Jyväskylän uudesta diplomi-insinöörikoulutuksesta. Työelämäprofessori Janne Roslöfin pitämän infon jälkeen erityisasiantuntija Tuula Maijanen hakijapalveluista lähti vetämään kampuskierrosta perinteikkäällä Seminaarinmäellä. Opot pääsivät tutustumaan uuteen, juuri remontoituun kirjastoon, Lähteeseen ja siellä sijaitseviin opiskelijan hyvinvointipalvelujen tiloihin ja toimintaan. Kierros jatkui Alvar Aallon suunnitteleman päärakennuksen läpi, ohi liikuntatieteellisen tiedekunnan, Ruusupuistoon, joka on yliopiston uusimpia rakennuksia ja toimii tällä hetkellä mm. opettajaopiskelijoiden opetustiloina. Ruusupuistossa opot saivat tietoiskun avoimen yliopiston väyläopinnoista. Niitä tuntuikin olevan Jyväskylässä ilahduttavan runsaasti sekä myös joustavasti aloitettavissa!

Päivän annista tyytyväiset opinto-ohjaajat palasivat illansuussa takaisin Tampereelle ja totesivat, että vierailut eri yliopistoilla ja muissa jatko-opintopaikoissa ovat kyllä erinomaisen antoisia. Näitähän voisi olla enemmänkin! Vierailujen jälkeen on aina helpompi kertoa opintopaikoista myös eteenpäin opiskelijoille.

Siispä…. seuraavaa ekskursiota odotellessa!

Jaana Bamberg

18.11.2021

Venäjän ainetiimi koolla

Venäjän opettajia kokoontui marraskuussa Tampereen aikuislukiolle. Vierailijana meillä oli videobloggaaja, laulaja, audiovisuaalisen alan yrittäjä Kirill Sultanshin, joka kertoi omasta taustastaan ja kokemuksistaan suomen kielen oppijana. Mielenkiintoista oli kuulla monista käytännön vinkeistä, jotka olivat hänelle merkityksellisiä uuden kielen haltuun ottamisessa. Päällimmäiseksi jäi mieleen tietynlainen rentous ja huumori, utelias asenne kielenoppimiseen. Hänen viestinsä oli, että uusi kieli pitää ottaa heti käyttöön eikä yrittää tähdätä alussa liian korkealle. Sanaston oppimisessa vain mielikuvitus liikkeelle - kaikki hassut muistisäännöt ovat tehokkaita. Jos esimerkiksi pitäisi opetella kysymys "Mitä kuuluu?" venäjäksi, niin voisi miettiä, miltä se kuulostaa suomen kielellä. Как дела? [kak dilá] → kat-tila.

Kirill esitteli venäjän opettaja Stefan Smirnovin kanssa venäjän opetukseen kehittämäänsä verkko-opetusmateriaalia, joka soveltuu uuden opetussuunnitelman mukaisesti alkavan kielen opetukseen . Pääsimme tutustumaan myös uunituoreeseen lyhyen venäjän preliminääriin, jota testailimme Abitissa. Kahvipöydässä versosi ideoita, miten erilaisia teemoja voisi harjoitella ja elävöittää esimerkiksi pienten sanastoa ja arkitilanteita kertaavien videoiden avulla.

Liisa Brusila
venäjän ja saksan opettaja
Tampereen aikuislukio/Tampereen lyseon lukio

10.11.2021

Prosessidraamaa terveystiedon opettajille 4.11.

Terveystiedon opettajat kokoontuivat Tammerkosken lukiolle 4.11.2021. Saimme vieraaksi draamaohjaaja Milja Ventolan, jonka ihanassa ja luottamuksellisessa ohjauksessa pääsimme tutustumaan prosessidraamaan opetuksen välineenä   ̶  tai tapana opettaa. Milja oli suunnitellut meille koko iltapäivän kokonaisuuden, jossa yhdessä loimme tarinan alkoholin vaikutuksista kuvitteellisen henkilön elämässä. Prosessi sisälsi useita käyttökelpoisia harjoituksia, joita voi myös yksittäin hyödyntää opetuksessa. Lisäksi saimme mukaamme koko prosessidraaman käsikirjoituksen, jota voi jatkossa käyttää opetuksessa sellaisenaan, ottaa siitä osia opetukseen, tai muokata tarinasta oman mielen mukaisen.

Prosessidraama kuuluu osallistavan draaman genreen, ja työskentely prosessin aikana perustuu alkutarinaan eli pretekstiin. Pretekstin perusteella käsiteltävää aihetta tutkitaan yhdessä eri näkökulmista ja samalla rakennetaan yhteinen tarina tai jatko alkutarinalle. Prosessidraamaryhmän jäsenet toimivat samalla sekä tarinan kertojina, että sen henkilöinä. Prosessidraama ei ole näyttelemistä, eikä mitään ennakkotaitoja tarvita.

Voimme lämpimästi kannustaa muitakin ainetiimejä tutustumaan prosessidraamaan menetelmänä, jota opetuksessa voi hyödyntää. Milja Ventola varmasti tulee mielellään vierailemaan ja ohjaamaan tämän menetelmän pariin myös muissa ainetiimeissä. Miljaan voi olla yhteydessä sähköpostilla (etunimi.sukunimi@gmail.com). Samaan osoitteeseen voi Miljalle lähettää myös kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Suuret kiitokset Miljalle! Ja aivan yhtä suuret kaikille osallistujille! 

Anna Kiviaho ja Heidi Siutla


HUOM: Alla olevan videon musiikki on vaihdettu tekijänoikeussyistä.

9.11.2021

Kiertotalousoppia

Biologian, maantieteen ja yhteiskuntaopin opettajat saivat uusia näkökulmia kiertotalouteen Päivi Kosusen johdolla näiden kolmen aineen yhteisessä ainetiimitapaamisessa.

Kiertotalous tarkoittaa materiaalien tehokasta ja kestävää hyödyntämistä, joka samaan aikaan tuottaa hyvinvointia ja mahdollistaa kestävän elämäntavan.

Koulutuksessa opimme, että kiertotalous on aivan oleellinen keino saada maailman megatrendit kääntymään maapalloa säästävään suuntaan. Kiertotalous on välttämätön talouden toimintatapa, jotta ilmastokriisi ratkaistaan, luonnonvarat riittävät tulevat vuosisadat ja luontokato pysäytetään.

Monet tavarat, asiat ja tilat ovat vajaakäytöllä, esimerkkeinä koulurakennukset, porakoneet ja autot. On olemassa kuitenkin jo toimivia keinoja, joilla resurssien käyttöä pystytään tehostamaan. Tästä yksi esimerkki on paikkatietoa hyödyntävät sovellukset, joiden avulla löytää lainattavaksi vapaan auton lähikulmilta.

Pirkanmaallakin on paljon innovatiivisia yrityksiä, jotka auttavat eri elinkeinonharjoittajia ja tavallisia ihmisiä parantamaan toimintaansa monilla luonnonvaroja säästävillä tavoilla. Nämä yritykset voivat olla esim. vaatevuokraamoita, hävikkiruokafirmoja tai bioenergiaa tuottavia laitoksia.

Koulutuksen jälkeen osaamme paremmin konkretisoida opiskelijoille ensinnäkin syyt, miksi lineaaritaloudesta on syytä siirtyä mitä pikimmiten kiertotalouteen ja toisekseen keinoja, joilla siirtyminen tapahtuu. Tässäkin työtä on valtiolla, kunnilla, yrityksillä ja yksityisillä ihmisillä.

Blogikirjurina Saara Luukkonen

15.10.2021

Erityisopettajat koolla

Yhdeksäntoista seutukunnallisen lukion erityisopettajien ainetiimin jäsentä vietti opettavaisen päivän Tamlussa 22.9.2021 kuunnellen ja osallistuen erityispedagogi Meri Lähteenoksan koulutukseen nepsy-nuorten tukemisesta.

Terveisin Marita, Hatanpään lukion erityisopettaja


Toim. huom: Satuin eilen kulkemaan lukion ohi ja otin oheisen 360-kuvan. Upotin sinne Tamlun kohdalle koulun esittelyvideon ja muutaman muunkin tägin kertomaan koulun lähiympäristöstä. 

29.9.2021

Yliluonnolliset ilmiöt psykologin ja sosiaalipsykologin silmin

Uskonnon, psykologian sekä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimit yhdistivät voimansa ja järjestivät yhteisen ainetiimin elokuussa. Aiheena olivat yliluonnolliset ilmiöt, joita tarkasteltiin psykologian ja sosiaalipsykologian näkökulmista. Luennoitsijoina vierailivat psykologian tohtori Jukka Häkkinen sekä sosiaalipsykologian tohtori Jeena Rancken.

Tohtori Häkkinen käsitteli luennollaan erityisesti sitä, miten erilaisia yliluonnolliseksi koettuja ja nimettyjä ilmiöitä voidaan selittää psykologian keinoin. Näin siis yliluonnollinen tavallaan palautetaan osaksi luonnollista, kunhan vain tiedämme, mikä on se luonnollinen (ja psykologinen) selitys, jonka kautta ymmärrämme, miksi joku ihminen kokee jonkun asian juuri yliluonnollisena.

Tohtori Rancken puolestaan selvitti yliluonnollisia ilmiöitä suhteessa ihmisten kertomuksiin erilaisista asioista, jotka ihmiset ovat kokeneet yliluonnollisena. Rancken keräsi aikanaan laajan materiaalin haastattelemalla ihmisiä heidän yliluonnollisista kokemuksistaan, joita jokainen kokija on sitten tulkinnut omalla tavallaan ja antanut niille erilaisia merkityksiä.

Nämä molemmat luennoitsijat olivat erittäin asiantuntevia, eikä jäänyt epäselväksi, että he ovat todella kiinnostuneita omista tutkimuskohteistaan. Luennot täydensivät mainiosti toisiaan, kun ne tarkastelivat samaa ilmiötä kuitenkin selkeästi eri näkökulmista. Yliluonnolliset ilmiöt ovat kiehtovia ja jännittäviä, ja näiden luentojen jälkeen myös tieteellisesti ymmärrettävämpiä.

Kiitokset vielä kerran kaikille osallistujille!

Jarkko Vilkkilä


Koristekuva.


15.9.2021

Lukion erityisopettajien seutukunnallinen ainetiimi kasvaa kasvamistaan

Lukion erityisopettajien ainetiimi tapasi 10.9.2021 Teamsissa. Meitä oli koolla 19, ja kaiken kaikkiaan meitä on jo 21. Uudet joukkoomme liittyneet esittäytyivät, ja toiveesta me vanhatkin kerroimme, mitä teemme ja missä. 

  • Keskustelimme tänä syksynä perustetusta Lukion erityisopettajien valtakunnallisesta yhdistyksestä, jonka hallituksessa aloittaa Sanna Leinonen Ylöjärveltä. 
  • Veli Rajamäki aikuislukiosta kertoi mm. lukion erityisopettajien ponnen etenemisestä OAJ:ssä. 
  • Airi Tikkanen Tamlusta pohjusti 22.9. tulevaa nepsy-koulutuspäiväämme
  • Tredun Salme Lehtola tiesi kertoa LEO-päivien syksyn 2022 suunnitelmien alusta Tampereella.
  • Perustettiin nyrkki, joka mm. tulee tapaamaan AVIn edustajaa.
  • Kuopion näillä näkymin alkutalvesta lähestyvät LEO-päivät saivat myös huomiota.
  • Rellun ja Clasun eo Ritva Haakana on jo ollut aloittamassa ja jatkaa tamperelaisten erityisopettajien kanssa nepsy-asiakkaiden yleisohjeen laatimista.
  • Tamlun jälkeen tulemme tapaamaan marraskuussa - ihan kasvokkain - Ylöjärvellä.

Iloisin mielin päätimme tilaisuuden.
Syysterveisin ko. tiimiä vetävä Halun eo Marita Kontio

6.9.2021

Ainetiiminen vetäjät koolla

Pirkanmaalla on tällä hetkellä 28 ainetiimin vetäjää. Osake kutsuu heidät koolle vuosittain ja nyt korona-aikaan tapaamiset ovat olleet etänä. Aloitimme Osakkeen esittelyllä - sen koulutustarjontaan kannattaa tutustua ainetiimin tapaamisessakin. Sen jälkeen kävimme läpi ainetiimin vetäjän tehtäviä ja käytännön asioita. Ne löytyvät myös tämän blogin sivulta Ohjeita tiimien vetäjille.

Osake ei ota kantaa siihen, miten tapaamiset nyt korona-aikaan järjestetään, vaan tässä noudatetaan kansallisia ja alueellisia sekä työnantajien ohjeita. Etenkin kielten ainetiimit ovat hyödyntäneet etäaikaa. Espanjan ainetiimi kutsui mukaan vieraita Perusta asti. Ruotsin ainetiimi osallistui liveopastukseen Fotografiska-näyttelyyn Tukholmassa. Biologian tiimi puolestaan on kokoontunut ulkona sekä sieniretken että linturetken merkeissä. 


11.6.2021

Sieniretki Kaupissa ja linturetki Iidesjärvellä

 Sieniretki Kaupissa 24.9.2020

Biologian ja maantieteen ainetiimi retkeili ihanassa syyssäässä Kaupissa. Tavoitteena oli löytää pientä purtavaa iltapalaksi sekä oppia tai verestää vanhoja oppeja maamme sienilajistosta. Oppaaksemme saapui luontoekspertti Lasse Kosonen. Lasse on maamme johtava sieniasiantuntija ja kehui tunnistavansa noin tuhat sienilajia. 

Lasse Kosonen ja kuusi opettajaa sienikorit kädessä.

Lassen johdolla kiersimme Niihamajärven ja nuuskimme monia itiöemiä, sillä vaikka jotkut lajit vaativat mikroskooppitason tunnistamisen, maastossa hajuaisti on tärkeässä osassa lajinmäärityksessä. Retkellä kaikki osallistujat oppivat takuulla tunnistamaan leppälammukan, jauhosienen, viherkaulussienen, monivyöseitikin sekä ruskotatin. Suurin osa näistäkin oli hyviä ruokasieniä, joten muutaman osallistujan sienipainotteinen iltapalatoive toteutuikin.

Matkalla löysimme vieraslajiesiintymän, nimittäin rikkapalsami oli levittäytynyt tien varrelle. Pienenä kuriositeettinä Lasse myöskin näytti meille impikääpiökoin (Ectoedemia argyropeza) toukan haavan lehdellä. Kuva tästä jäi ottamatta, mutta jos löydätte pudonneen haavanlehden, josta pieni kaistale on jäänyt vihreäksi, niin siellä se koin toukkakin on. 


Linturetkeilijä katselee syksyistä järven rantaa kiikarit kaulassaan.
Linturetki Iidesjärvelle 10.5.2021 

Biologian ja maantieteen ainetiimikokoontuminen toteutettiin Iidesjärven linturetkeilyllä. Ilma oli sateisen oloinen, mutta kumppareilla selvisi etelärannan rymyämisestä ilman kastumista.

Lasse Kosonen toimi erittäin asiantuntevana oppaana jälleen. Hänen ensikosketuksensa Iidesjärven lintuihin oli jo 60 vuoden takaa. Tämän kevätaamun saldona ei erikoisuuksia löytynyt, tosin kevään ensimmäiset haarapääskyt pyydystelivät järven pinnan tienoilta hyönteisiä. Muita lintulajeja nähtiin keltavästäräkki, haapana, nokikana, silkkiuikku, kalatiira ja ruokokerttunen. Ilahduttavaa oli, että järvelle rakennetut keinopesälautat ovat helpottaneet uhanalaisen naurulokin tilannetta ja nytkin lautta oli täynnä pesijöitä. 


Lintuja järvellä.


24.5.2021

Ruotsin ainetiimi virtuaalinäyttelyssä

Aloitimme nauttimalla kupin kuumaa ja kuuntelemalla Juho Rasan esitystä hänen tehtävästänsä ruotsin kielen lähettiläänä. 

Tämän jälkeen jatkoimme aiheesta hyvinvointi ja onnellisuus. Katsoimme professori Micael Dahlenin ruotsinkielisen performanssiluennon ”Om lycka” ja keskustelimme aiheesta. Luento on toteutettu yhteistyössä Nobel-museon ja Dramatenin kanssa. Luennossa esiintyivät myös näyttelijä Johan Ulveson ja pianisti Göran Martling. Esitys koostui viidestä osasta:

Inledning. Lycka är inte så enkelt.
Lycka är en grym gud.
Lycka är svårt att välja.
Lycka är tid.
Lycka är relativ.

Voit lukea lisää: Nobelprize-museon sivulta: Performance Lectures – Se det populära scenkonceptet digitalt.

Iltapäivän lopuksi pääsimme nauttimaan Tukholman Fotografiska-museon liveopastuksesta. Opas Catarina Harling kertoi innostavasti ja asiantuntevasti näyttelyistä Mirage (Lovisa Ringborg), Coexistence (Cho Gi-Seok) ja At the Still Point (Sarah Moon).

Pirkkalan lukio lupasi ottaa vetovastuun ruotsin ainetiimistä tulevana syksynä.
Kiitos siitä 😊

Hyvää kesää kaikille!

Toivottavat Tiina Nokkonen ja Nina Forsblom

Ruudunkaappauskuva virtuaalinäyttelystä. Kuvassa näkyy opas ja kaksi taulua, toisessa pään kohdalla on puska auringonkukkia, toisessa naisella on lähes läpinäkyvä kasvomaski.
Fografiska-museon näyttelyn liveopastus. 

Ruudunkaappauskuva virtuaalinäyttelystä. Kuvassa näkyy opas ja viisi lähes mustavalkoista taulua. Suurimassa on pitkänokkainen lintu, muissa mm. pilvien muotoja.
Fografiska-museon näyttelyn liveopastus. 

19.5.2021

Liikunnan ainetiimi Varalassa

Liikunnan tiimipäivää vietettiin 18.5.2021 seitsemän opettajan voimin hyvinvoinnin merkeissä Varalan urheiluopistolla. Näin rankemman ja työmäärältään monelle huomattavasti suuremman koronalukuvuoden kohta päättyessä, halusin tiimivetäjänä muistutella kollegoitani siitä, että myös itseään pitää muistaa huoltaa ja hoitaa ja tarjota siten heille tiimipäivän aikana tähän edes pienen mahdollisuuden: pysähtyä hetkeksi miettimään myös omaa hyvinvointiaan.

Aamu aloitettiin hyvinvointiluennolla ”Palaudu ja vahvistu”, josta saimme kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä yöunen merkityksestä, sen aikana tapahtuvaan palautumiseen ja siihen vaikuttavista tekijöistä tietoa. Luennon jälkeen siirryimme voimistelusaliin, jossa meille pidettiin 1,5 tunnin mittainen demo liittyen aktiiviseen liikkuvuuteen ja kehonhuoltoon. Toisin sanoen tunnilla teimme kehoa huoltavia harjoitteita, joilla parannetaan nivelen liikelaajuutta omaa lihasvoimaa hyödyntäen ja ilman apuvälineitä. 

Demon loppupuolella teimme vielä foamroller-lihashuoltoa eli hieroimme lihaksia ja aukaisimme lihaskalvoja rullaa apuna käyttäen ja rentouduimme pienen hetken. Tunnilla sai mukavan lämmön päälle, sai uusia ideoita, liikkeitä, omaan opetukseen käytettäväksi ja mikä parasta, tuli myös oma keho huollettua siinä samalla! Rentouttava ja stressiä alentava päivän aloitus, josta oli hyvä kunkin jatkaa töihin pitämään iltapäivän oppitunteja.

Liikunnan ainetiimin vetäjä lv 2020-2021
Mirva Ikola

Lihasten venyttelyä liikuntasalissa.

Seitsemän opettajaa tekee kehonhuoltoharjoituksia liikuntasalissa.


12.5.2021

Terveystiedon ainetiimi, 11.5.2021


Seksuaalisuus voimavarana, kuvituskuva.


Seksuaalisuus on uudessa OPSissa nostettu terveystiedon kaikille lukiolaisille pakollisen kurssin aiheeksi ja sen käsittely terveyden voimavarana voi olla opettajalle uudenlainen haaste. Kliininen seksologi Jonna Karimo (Väestöliiton Terapiapalvelut) antoi terveystiedon ainetiimipäivässä 11.5.2021 lähestymisnäkökulmia sensitiiviseen aiheeseen: nuoren seksuaalisuuden kohtaaminen. Kouluttaja jakoi opetustilanteisiin liittyviä vinkkejä joita opettajat voivat suoraan hyödyntää tulevana syksynä opetuksessaan.

Tampereen seudun terveystiedon opettajien ainetiimissä on herännyt huoli oppiaineeseemme liittyen. Toivomme, että jatkossa tehtävät laadittaisiin keskeisistä oppiainesisällöistä, tehtäviin valittaisiin lukiolaiselle kohtuullisia aineistoja, joiden mallivastaukset olisi käyty huolellisesti läpi ennen julkaisua ja koetehtävistä yksi olisi monen muun reaaliaineen tavoin monivalintatehtävä. Kokosimme opetusneuvos Sari Heiskaselle kirjelmän, joka on tänään toimitettu hänelle sähköpostina.

Terveystiedon ainetiimin vetäjä lv. 2020-2021
Anne Honkanen

3.5.2021

Ainetiimi teemana Lähi-itä

Uskonnon ja historian & yhteiskuntaopin opettajien yhteinen ainetiimitapaaminen pidettiin 27.4. etänä Teamsin välityksellä. Ainetiimin aiheena oli Lähi-itä ja erityisesti Israelin ja Palestiinan tilanne. Luennoitsijoina toimivat Hannu Reime ja Timo R. Stewart. Ensin puhui eläkkeellä oleva toimittaja Hannu Reime, jolla on pitkä kokemus alueen tilanteen seuraamisesta ja raportoinnista. Toisena luennoitsijana oli tutkija Timo R. Stewart. Hän on erikoistunut Lähi-idän konflikteihin.

Hannu Reime selvitti perusteellisesti Israelin ja Palestiinan konfliktin historiallisia taustoja. Reime toi esiin, että alue oli vuosisatojen ajan hyvin rauhallinen. Israelin ja Palestiinan alueen konfliktin taustalla on Turkin valtakunnan rappeutuminen 1800-luvulla sekä eurooppalaisten suurvaltojen kiinnostus alueeseen. Reime puhui myös modernin antisemitismin synnystä ja taustatekijöistä. Keskiajan antisemitismi oli erilaista ja modernin antisemitismin synnyn hän ajoitti 1800-luvulle. 

Reime avasi lisäksi sionismin taustatekijöitä ja syitä sille, miksi britit suosivat juutalaisten muuttoa Palestiinaan. Keskeiseksi syyksi hän mainitsi ”hajota ja hallitse” -politiikan, pientä vähemmistöä arabien keskuudessa pidettiin hyödyllisenä brittien omien tavoitteiden näkökulmasta. Reime puhui myös Israelin valtion synnystä ja kylmän sodan vaikutuksesta alueelle. Katsaus oli hyvin monipuolinen.

Timo R. Stewart keskittyi erityisesti uskonnon vaikutukseen Lähi-idän poliittisissa konflikteissa. Hänen esityksensä jakautui kolmeen osaan: aluksi hän taustoitti uskonnon roolia konflikteissa, sitten hän puhui uskonnon merkityksestä Syyrian sodassa ja kolmanneksi uskonnon roolista Israelin ja Palestiinan konfliktissa. 

Stewart nosti ensimmäisessä osiossaan esille sen, että kansainvälinen laki syntyi ja luotiin toisen maailmansodan jälkeen. Tätä ennen toimittiin hyvin erilaiselta pohjalta. Stewart korosti, että on hyvin vaikea kysymys, mikä ylipäätään on uskonnon rooli konfliktien taustalla, miten se on eriteltävissä muista syistä. Tai mitä tarkoitetaan ylipäätään uskonnolla: instituutioita, yksilöitä, ryhmäidentiteettiä vai abstraktia konseptia tai aatetta. Ylipäätään ennen 1700-lukua on hyvin vaikea erottaa uskontoa muusta elämästä ja yhteiskunnasta erilliseksi asiaksi, koska se on ollut niin sulautunut esimerkiksi politiikkaan, kulttuuriin ja maailmankuvaan. Uskonnon roolia tutkittaessa olisikin keskeistä tarkastella yksilöllisesti kutakin konfliktia erikseen ja pyrkiä löytämään sen juuret. Stewart totesi, että yleensä konfliktit eivät ole uskonnollisia, mutta uskontojen rooli kärjistyy konfliktien edetessä.

Toisessa osiossa Stewart kertoi uskonnon roolista Syyrian sodassa. Arabikevään alkaessa Syyriassa oli vallalla diktatuuri. Menestyneimmät kapinallisryhmät olivat jihadistisia, jotka tavoittelivat islamilaista yhteiskuntaa. Yksi näistä ryhmistä oli Isis. Ulkovallat, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Libanon ja Turkki, sotkeutuivat mukaan aluksi asevarustelulla ja sittemmin myös sotajoukoilla. Syyrian konfliktissa uskonto on Stewartin mukaan mukana useilla eri tasoilla, Syyriassa on useita erilaisia etnis-uskonnollisia ryhmiä. Uskonnon rooli on keskeinen erityisesti ryhmäidentiteettinä. Ryhmät, jotka saivat taisteluissa voittoja, saivat helpoiten lisää jäseniä, rahoitusta ja aseita. Islamistiset ryhmät olivat sellaisia Syyrian konfliktissa.

Luennon kolmannessa osiossa Stewart keskittyi uskontoon Israelin ja Palestiinan konfliktissa. Tutkija totesi, että juuri tämä konflikti saa paljon globaalia näkyvyyttä, koska sen tapahtumapaikat ovat kaikille juutalais-kristillisessä tai islamilaisessa kulttuureissa kasvaneille tuttuja. Stewart antoi esimerkin Myanmarista, jossa on ollut sisällissota käynnissä vuodesta 1948 lähtien, mutta emme samaistu siihen yhtä lailla kulttuurisesti. Stewart puhui myös sionismin taustoista ja vaikutuksesta. Sionismi perustuu ajatukselle siitä, että on olemassa juutalainen kansakunta. Uskonnollinen sionismi oli Stewartin mukaan kuitenkin hyvin vähäistä aina 1970-luvulle asti. Itse Israelin valtion sisällä uskonnon rooli on ajan mittaan vaihdellut. Palestiinalaisista puolestaan osalle islamismi on tärkeää ja osalle ei. Osa kuitenkin haluaa äänestää Hamasia, koska pitää sitä uskottavimpana ja vahvimpana vaihtoehtona, joka pystyy vastustamaan Israelin toimia.

Kiinnostavat luennot herättivät myös keskustelua ja kysymyksiä. Kiitos kaikille osallistujille!

Mari Rauhala

26.4.2021

Äidinkielen ainetiimin tapaaminen Teamsissa 22.4.2021

Tällä kertaa ainetiimissä keskityttiin uuden LOPS:in keskeisiin asioihin yhteisen keskustelun kautta. Oli tärkeää jakaa myös kuulumisia, koska kuluneen lukuvuoden aikana kohtaamisia on ollut hyvin vähän. Keskustelua käytiin oppikirjavalinnoista, kirjallisuuden luetuttamisesta - sekä määrästä että genreistä - vuorovaikutustehtävistä, esiintymisarkuuden lisääntymisestä ja vuorovaikutuksen arvioinnin haasteellisuudesta. Myös kirjoitustaidon koe herätti keskustelua, kuten koko äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoekin.

Päällimmäisenä iltapäivästä jäi tunne, että yhdessä ollaan samoja asioita ratkomassa ja että uusi LOPS myös innostaa löytämään uusia ratkaisuja ja antaa uusia mahdollisuuksia.

Iltapäivässä saimme nauttia Niini Järvisen (Tampereen klassillinen lukio) runoista - tässä yksi niistä:

Tähkiksi
Elon tähdiksi vilja lakoava
Kun rauha
Aika parantava
Aika uuden ajan

On kaikki kaunis ja hyvä
Ikuisesti pysyvä
Tuuli vain kiertävä sykleissä

Alla yhden taivaan
Yhden maan
Vainioiden sarat
Pian kultaakin kirkkaampaa

Luottaminen siihen
Ei kauaakaan kun laulaa luonto
Meille
Taas aivan niin kuin ennen

22.4.2021

Egosta ekoon - Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat luonto- ja eläinetiikan kysymysten äärellä

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat Teamsiin 22.4.21 klo 14.30 alkaen ympäristö- ja eläinfilosofisten kysymysten äärelle. Ainetiimissä luennoi Turun yliopiston ympäristö- ja eläinetiikan dosentti Elisa Aaltola.

Saimme tietoa muun muassa eläinteollisuuden historiallisista juurista, ihmisten vallankäytöstä luontoa kohtaan, ympäristöfilosofian synnystä, eläinten mielellisyydestä, luonnon ja eläinten moraalisesta statuksesta, syväekologiasta ja Tom Reganin eläinfilosofiasta.

Luento sai erinomaisen palautteen ja lopuksi keskustelimme yhdessä muun muassa empatiasta sekä eläinten oikeuksien ja ympäristöetiikan suhteesta.
 
Blogipostauksen kirjoitti Heidi Meltovuo, filosofian ja elämänkatsomustiedon ainetiimin vetäjä

9.4.2021

Lukion erityisopettajien ainetiimi tapasi 13 osallistujan voimin

Teamsissa 8.4. erityisopettajien  teemoina olivat mm.
  1. Toiveena oli ollut saada lukiokoulutusta ja erityisopetusta siellä tunteva nepsy-kouluttaja syksylle. Sovittiin, että Airi Tikkanen ottaa yhteyttä Meri Lähteenoksaan, joka onkin suostunut kouluttamaan meitä kokonaisen toiminnallisen päivän 22.9.2021 Tamlussa.
  2. Syksyn opiskelumateriaaleista (ilmaisena paperiset vai sähköiset) ja kotikouluopiskelijoista käytiin keskustelut.
  3. Kuultiin OAJ:n lukion erityisopettajuuteen liittyvät uutiset Veli Rajamäeltä.
  4. Ollaan mukana perustamassa Lukion erityisopettajat ry:tä.
  5. Tehtiin alustavia päätöksiä seuraavasta ainetiimin vetäjästä, mutta tilanne muuttui tapaamisen jälkeen ja kysymys on vielä toukokuun alussa avoin (lausetta muokattu 10.5.21). Valitun tulee olla kiinnostunut varsinkin lähestyvästä LEO-päivien järjestelystä (ehkä 2022). Eo:t Salme Lehtola ja Piia Sillanpää lähestyvät AVIa noiden päivien takia.
  6. Päätettiin syksyn ensimmäisen palaverin ajankohdaksi pe 27.8. klo 13 - 15 ja paikaksi Ylöjärvi.
  7. Muitakin asioita mahtui toki mukaan (:
Kevätterveisin viimeisen eo-ainetiiminsä vetänyt Marita Kontio

9.3.2021

Visuaalisia vinkkejä ja pelejä espanjan opetukseen

Espanjan ainetiimin tapaamisessa Ainoa Polo esitteli helpohkoja harjoituksia ja työvälineitä, joita voi hyödyntää kulttuuriteemoja käsiteltäessä. Punaisena lankana koulutuksessa oli opiskelijoiden mielenkiinnon ja uteliaisuuden herättäminen sisältöjä pelillistämällä ja paljon visuaalisia vihjeitä tarjoten, jolloin myös kielellisten sisältöjen ymmärtäminen helpottuu. Moniin harjoituksiin oli tarjolla jatkoideoita teeman laajentamiseen. Ainoan materiaaleista voi näyttää opiskelijoille malleja, joiden pohjalta he voivat kehitellä visailuja ja arvoituksia myös toisilleen.

Koulutuksen jälkeen voimme kukin tahoillamme tutkia materiaalia vielä omassa tahdissa ja etsiä Ainoan esittelemiltä sivustoilta valmiita pelejä tai luoda helposti käytettävillä sivustoilla itse pelejä pienellä vaivalla. Koulutuksessa esiteltiin mm. learningapps.org, read.bookcreator.com ja flippity.net. Ainoan osallistujille jakamasta materiaalista löytyy lisää ideoita kohtuullisen vaivattomaan uusien aktiviteettien luomiseen – toki Ainoan materiaalia voi myös käyttää sellaisenaan tai pienillä muutoksilla tehdä omalle ryhmälle sopivaksi.

16.2.2021

Virtuaaliretket ja kieltenopetus

Ranskan, saksan, venäjän ja espanjan helmikuun ainetiimin verkkotapaaminen alkoi LOPS-teemoilla ja lyhyillä ainetiimikohtaisilla keskusteluilla. Sieltä talteen kieliprofiilin linkki ja Sukolin kieliprofiiliwebinaari sekä vinkki, miten Teamsissa näkee chatin myös materiaalia jakaessaan.

Tapaamisen toisena ja kaikille yhteisenä teemana oli kysymys siitä, miten kieltä ja kulttuuria voi opettaa etäyhteyksien välityksellä innovatiivisesti? Miten perinteisesti toteutetun matkan ulkomaalaiseen ystävyyskouluun voisi toteuttaa virtuaalisesti? 

Tutustuimme etenkin sovelluksiin, joiden avulla kuvista ja videoista (myös 360) saa tageja lisäämällä luotua virtuaalimatkoja. Sitten onkin vain mielikuvituksesta kiinni, millaisia sisältöjä niihin tageilla luo. Voit tuoda esim. tekstiä, kuvia, videoita, äänittää selostuksen, upottaa verkon sisältöjä tai lisätä linkin tehtäväalustalle, kyselyyn tai testiin. Matleenan blogista löydät vinkkejä kymmeniin verkon maksuttomiin sovelluksiin, joiden avulla voi luoda tällaisia tehtäviä tai kyselyitä.

Kun opiskelijat ovat lukioissa oppijan roolissa, sopii sisältöjen luominen erinomaisesti myös heille - ei vain opettajille. Ja toki monenlaista valmistakin materiaalia verkosta löytyy, esimerkiksi virtuaalivierailut ulkomaisissa museossa.  

Harjoittelimme etenkin suomalais-amerikkalaista ThingLinkiä, mutta esillä oli muitakin sovelluksia. 
Voit lukea lisää teemasta myös Matleenan blogijulkaisusta Virtuaaliretkeilyä kotisohvalta ja sen linkeistä. 

Matleena Laakso

 

9.2.2021

Sirkeät erityisopettajat

Lukion erityisopettajien ainetiimi kokoontui sirkeästi Teamsissa ja Santalahdentiellä Tredun toimipisteessä parituntiseen tapaamiseen neljäntoista osallistujan voimin. Keskustelua herättivät mm. LOPS21, YTL, tiimin ensi syksylle toivoma nepsy-koulutus ja viime syksynä laadittu OAJ-ponsi.

Seuraava tapaaminen järjestetään Teamsissa 8.4. klo 10-12.
 
Terveisin tiimiä vetävä Marita Kontio

Kolme hymyilevää naista katsoo kameraan maskit naamalla.
Kuvassa Marita, Piia ja Salme Santalahdentiellä