Kiinnostavan luento-osuuden piti Helsingin yliopiston väitöskirjatutkina Anne Heikkinen. Hänen tutkimuksensa liittyy ajankohtaiseen teemaan, palestiinalaiseen vapautuksen teologiaan. Aluksi Anne Heikkinen kertasi Israelin ja Palestiinan tilanteen historiallisia taustoja sekä palestiinalaisten rajoitettua ja vaikeaa ihmisoikeustilannetta. Vaikka suurin osa palestiinalaisista on muslimeja, heidän joukossaan on myös kristittyjä. Heikkisen mukaan kuitenkin ennen noin 10 % osuus on pienentynyt vain yhteen prosenttiin muun muassa hitaamman väestönkasvun ja maastamuuton myötä. Monien palestiinalaisten ainoa mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta on ollut pakeneminen ulkomaille. Näin monet perheet ja suvut ovatkin pirstaloituneet ympäri maailmaa. Työnsaantimahdollisuudet ovat vaikeat ja Israelin harjoittama työlupapolitiikka sekä kulkulupien rajoittaminen tekee normaalista liikkumisesta ja työnsaannista erittäin vaikeaa. Palestiinalaiset kristityt ovat kuitenkin Heikkisen mukaan merkittävyydeltään kokoaan suurempi joukko. Esimerkiksi Länsirannalla kirkot ja kristilliset järjestöt ovat alueen kolmanneksi suurin työnantaja.
Palestiinalaisen vapautuksen teologian taustalla on palestiinalainen kokemusmaailma ja sen lähteenä on Raamatun ohella pitkään jatkunut yhteiskunnallinen sorto, riisto ja ihmisoikeuksien, kuten kansalaisuuden, puuttuminen. Palestiinalainen vapautuksen teologia on noussut esiin erityisesti 1980-luvulta lähtien ja se on ollut yleisempää alueen protestanttisen kristittyjen kuin katolilaisten tai ortodoksien parissa. Heikkisen mukaan tärkeä lähtökohta alueen kristityille on uskomus siitä, että he ovat Jeesuksen alkuperäisten seuraajien jälkeläisiä. He perustavat tämän uskomuksen Apostolien tekojen toisen luvun kohtaan, jossa Pyhän Hengen vuodattamisen yhteydessä mainitaan arabiankieliset juutalaiset.
Heikkisen mukaan palestiinalainen vapautuksen teologia on syntynyt sekä papiston että maallikkojen parissa ja sen pyrkimyksenä on ollut muodostaa yhtenäinen palestiinalaisten kristittyjen ääni. Tärkeitä teemoja ovat olleet esimerkiksi oikeudenmukainen rauha, vapautus miehityksestä, kristillisen sionismin sekä partikularismin kritiikki, palestiinalaiskristittyjen arabi-identiteetin esilletuominen sekä pyrkimys vuoropuheluun. Heikkinen kertoi, että suurin osa heistä tukee ajatusta kahden valtion mallista osana kriisin ratkaisua. Yksi heidän haasteistaan tällä hetkellä on kuitenkin se, että väkivallaton vastarinta, kuten boikotointi, on käytännössä tehty Israelissa laittomaksi. Näin ollen monet rauhanomaiset keinot vaikuttaa on riistetty, kuten niin monet muutkin palestiinalaisten oikeudet ja mahdollisuudet.
Mari Rauhala
