Ranskan ainetiimi

Ranskan ainetiimi kokoontui 28.10.Kalevan lukiolle kuuntelemaan Helsingin yliopiston apulaisprofessorin, ranskan kielen dosentti FT Johanna Isosävin esitelmää tasa-arvoisemmasta kielestä ja ranskan kielen kehityksestä yhteiskunnallisen muutospaineen alla.

Paikalla oli kaikkialta seutukunnasta 12 ranskan kielen rautaista opettaja-ammattilaista, jotka jakoivat huolensa ranskan kielen ja yleisesti kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta säästöpaineiden alla.

Tilaisuudessa vieraili myös 3 eteläranskalaista nuorta ja heidän suomalaiset parinsa, jotka osallistuivat Ranskan instituutin järjestämään 3 viikon mittaiseen Mistral Boréal -vaihtoon. Nuoret kertoivat vaihtarikokemuksistaan ja toivat opettajille raikkaan tuulahduksen Ranskasta. Nuorten ja heidän kielitaitonsa vuoksi tätä työtä tehdään!

Sari Mehtonen

Uskonnon ainetiimi 22.10.2025

Uskonnon ainetiimi kokoontui Klassillisella lukiolla UE2 opintojakson teemojen puitteissa. Itä-Suomen yliopiston globaalin kristinuskon apulaisprofessori Petra Kuivala luennoi aiheesta: Mitä olisi hyvä tietää katolisesta kirkosta juuri nyt? Saimme kuulla täsmällisen ja avartavan esityksen katolisen kirkon nykytilasta ja ajankohtaisista kysymyksistä.

 
Kuivala oli tiivistänyt keskeiset näkökulmat viiteen kohtaan: globaalin katolisuuden keskeisiä kehityslinjoja, kontekstuaalinen katolisuus, Vatikaanin II konsiilin jatkumon merkitys, paaviuden jatkumo ja muutokset sekä tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä. Kuivalan luennossa tuli hyvin ilmi katolisen kirkon moninaisuus ja käytäntöjen vaihtelevuus ympäri maailman. Ylirajaisuus, globaalius ja paikallisuus ovat kiinnostavia ja osin ristiriitoja aiheuttavia voimia katolisuuden sisällä. Erityisen merkittäviä tapahtumia katolisuuden suhteen ovat olleet painopisteen muutos kohti globaalia etelää, maallikoiden merkityksen kasvu erityisesti Vatikaanin II konsiilin jälkeen, paikallisten perinteiden yhä laajempi sietäminen ja karismaattisuuden merkityksen kasvu. Jatkossa kiinnostavia kysymyksiä tulee olemaan esimerkiksi uuden paavin Leo XIV:n suhde synodaalisuuteen, jota hänen edeltäjänsä pyrki edistämään. Uuden paavin lähestymistapa vaikuttaa seuraavan ainakin osin paavi Franciscuksen linjaa, vaikkakin hän lienee persoonana edeltäjäänsä pidättyväisempi.

 
Luennon jälkeen Mari Rauhala esitteli omaa suullisen kokeen materiaaliaan ja menetelmiä UE2 opintojakson arvioinnissa. Myös Timo Muola jakoi opetus- ja materiaalivinkkejä. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa.

Fysiikan, kemian ja matematiikan ainetiimien yhteinen iltapäivä Tampereen teknillisellä lukiolla

Matematiikan sekä fysiikan ja kemian ainetiimit kokoontuivat 7. lokakuuta 2025 Tampereen Teknillisellä lukiolla. Iltapäivä käynnistyi molempien ainetiimien yhteisellä luennolla, jonka jälkeen ohjelma jatkui kahvitauon jälkeen ainetiimien omilla ohjelmilla.

Iltapäivä alkoi Åbo Akademin professori Johan Korhosen luennolla matematiikka-ahdistuksesta. Korhosen mukaan matematiikka-ahdistus voidaan määritellä kielteisenä tunnepohjaisena reaktiona tilanteissa, joissa kohdataan tai tarvitaan matematiikkaan liittyviä sisältöjä. Vaikka heikot perustaidot voivat altistaa matematiikka-ahdistukselle, ilmiö ei rajoitu vain heikkotaitoisiin. Matematiikka-ahdistuksen kokemuksiin vaikuttavat vahvasti myös ympäröivien aikuisten, kuten opettajien ja vanhempien, asenteet ja odotukset.

Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa matematiikka-ahdistuksen lieventämisen keinoja voisivat esimerkiksi olla opiskelijan tukeminen sinnikkyyteen, positiivinen ja realistinen palaute, opittujen sisältöjen linkittäminen arkeen, joustavien ongelmanratkaisustrategioiden opettaminen, lisäajan antaminen kokeissa sekä metakognitiivisen ajattelun tukeminen. Myös esimerkiksi omien tunteiden paperille kirjoittamisesta ennen koetta voi olla hyötyä koetilanteen aiheuttamassa ahdistuksessa.

Kahvitauon jälkeen fysiikan ja kemian ainetiimi jatkoi iltapäivää keskustelulla Tampereen yliopiston edustajien kanssa. Mukana olivat kemian yliopisto-opettaja Markus Lahikainen, fysiikan yliopistonlehtori Leena Partanen sekä fysiikan professori Miikka Dal Maso. Keskustelun keskiössä oli aloittavien yliopisto-opiskelijoiden osaamistaso fysiikassa ja kemiassa.

Yliopistossa peruskurssien määrä on vähentynyt, ja opiskelijat siirtyvät aiempaa nopeammin aineopintojen pariin. Tämä korostaa lukio-opintojen merkitystä perustaitojen hallinnassa. Kemian osalta yliopiston edustajat olivat pääosin tyytyväisiä opiskelijoiden osaamiseen, ja molemmilla aloilla opiskelijoiden kokeellisen työskentelyn taidot arvioitiin hyviksi. Fysiikan puolella haasteita aiheuttaa erityisesti se, että lukiossa käytettyjä ohjelmia ei yleensä saa käyttää yliopisto-opinnoissa. Tämä näkyy muun muassa yksiköiden muuntamisen taidoissa, jotka ovat monilla yliopiston aloittavilla opiskelijoilla puutteelliset.

Matematiikan ainetiimi jatkoi tulevan toiminnan suunnittelua. Ideoimme aiheita kevään ainetiimin tapaamiseen. Tämän lisäksi kävimme keskustelua matematiikkaan ja matematiikan opetukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Jaoimme kokemuksia sekä annoimme vertaistukea. Huomasimme, että monissa lukioissa matematiikan oppimiseen ja opetukseen liittyvät ongelmat ovat kovin samankaltaisia.

Antti Saarinen