Ainetiimien vuosi 2025

Vuosi vaihtui pakkaskelissä.
Kuva on Näsijärven rannalta.

Pirkanmaan lukioiden ainetiimien toiminta jatkui varsin tutuilla urilla. Tapaamisia oli kaikkiaan 34, joista 15 keväällä ja 19 syksyllä. Mukana on useita monen ainetiimin yhteistä tapaamista. Tapaamiset järjestettiin pääosin ainetiimin vetäjän omassa lukiossa, mutta myös mm. kesäyliopistolla, TAMKissa, yliopistolla, Ahlmanilla, Tampere-talossa, kahvilassa, Vapriikin museokeskuksessa ja Nootti-museossa. Vähän kauempanakin käytiin: biologian ja maantiedon opettajat kävivät Hyytiälän metsäasemalla Korkeakoskella ja ruotsinopettajat Helsingissä Svenska Teaternissa.

Tässä ainetiimien blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta ja lukijoita oli vuoden aikana 15 800. Luetuimmat kuluneena vuonna julkaistut kirjoitukset on listattu alle. Lukukertojen suhteen moni blogisivu meni näiden ohi, kärjessä ymmärrettävästi tapahtumakalenteri ja yhteystiedot. 

1. Ainetiimien vuosi 2024
2. Englannin ainetiimi tekoälyn parissa
3. Erityisopettajat lukiolain ja samanaikaisopettajuuden äärellä
4. Kuvataiteen  ainetiimin lukuvuosi 2024-2025
5. Fysiikan, kemian ja matematiikan ainetiimien yhteinen iltapäivä Tampereen teknillisellä lukiolla

Álla on listattu ainetiimien vetäjät vuoden 2025 lopussa, mukana on tieto myös aiemmin kyseisenä vuonna tehtävää hoitaneista. Osakkeen palvelupäällikkönä jatkoi Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina Matleena Laakso. Lisäksi Osakkeen koordinaattori Pihla Ruusukallio oli ainetiimien vetäjien apuna mm. palkanmaksun kysymyksissä. 

Suomi, ruotsi ja vieraat kielet

• ÄI + S2 Maija Lehtimäki, Tampereen klassillinen lukio, 28.3. asti Mari Rokala ja Anu Yltävä, Teklu.
• RU Kirsi Sirén, Sammon keskuslukio, keväällä Nina Forsblom, Tammerkosken lukio.
• EN Hilpi Luukkonen ja Heidi Rajaniemi, Sammon keskuslukio.
• SA Kati Luhtajärvi-Nikkanen, Tampereen teknillinen lukio, keväällä Annemari Vainionpää, Tampereen lyseon lukio.
• RA Sari Mehtonen, Kalevan lukio, keväälllä Maarit Kostamo, Tampereen yhteiskoulun lukio)
• VE Outi Suominen, TYK. 
• EAB (espanja) Anna-Stiina Siitarinen, Teklu, keväällä Saara Tähtelä, Tampereen klassillinen lukio.
  
  

Reaaliaineet ja matematiikka 

• BI + GE Tulina Karhu, Tampereen teknillinen lukio. 
• FI + ET Jarkko Vilkkilä, Tampereen klassillinen lukio.
• HI + YH Tuire Kuusiaho ja Veli-Matti Ullgren, Tampereen teknillinen lukio, keväällä Miina Juutila ja Eija Niskanen, TAU:n normaalikoulun lukio.
• FY+KE Minna Ylilammi, Jenna Mononen, Mervi Stenvall ja Martti Bergström Teklu. Keväällä FY Juha Järvinen, TAU:n normaalikoulun lukio ja Heli Mäkelä, Pirkkalan lukio sekä KE Tuula Kylmälä, TAU:n normaalikoulun lukio.
  
• MAA + MAB Antti Saarinen, Tampereen teknillinen lukio, keväällä Tero Taubert, Tampereen lyseon lukio., 
• PS Katri Hanki, Tamlu ja Elisa Vehmanen, Clasukeväällä Karoliina Suoniemi, Hatanpään lukio.
• TE Heidi Siutla, Tammerkosken lukio.
• UE Mari Rauhala, Tampereen klassillinen lukio.
  
  

Taito- ja taideaineet sekä opinto-ohjaus ja erityisopetus

• KU Jannina Lahti, Sammon keskuslukio 
• LI Jarmo Pakkala, Kalevan lukio 
• MU Petra Koho, Pirkkalan yhteislukio 
• OPOT Tiia Viljakainen, Nokian lukiok, eväällä Sami Pihlavirta, Ylöjärven lukio
• EOT Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio
  
  

Ryhmänohjaajat ja/tai ryhmätasovastaavat

• YKKÖSET: Kirsi Siren, Sammon keskuslukio (keväällä ei ketään)
• KAKKOSET: Jonina Altschuler, Sammon keskuslukio, keväällä Annika Lalja, ent. Alapiha, Hatanpään lukio ja Liisa Perälä, Lempäälän lukio.
• KOLMOSTEN ryhmänohjaajat: Liisa Perälä, Lempäälän lukio. Keväällä kolmos-nelosten osalta Elisa Vehmanen, Tampereen klassillinen lukio.
• NELOSTEN ryhmänohjaajat: Ei omaa vetäjää. Voivat osallistua muiden ryhmien tapaamisiin.
  
  

Teksti ja kuva: Matlleena Laakso

Terveystiedon ainetiimissa aiheena hyvinvoinnin vaikutukset aivoihin ja oppimiseen

Terveystiedon ainetiimi kokoontui 8.12. Tammerkosken lukiolla. Tapaamisessa toteutettiin Sumeneeko ajatus – Toiminnallisempi opetus freesaa! -työpaja 1: Hyvinvoinnin vaikutukset aivoihin ja oppimiseen. Työpaja järjestettiin yhteistyössä Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa, ja kouluttajana toimi HLU:n kouluttajanakin toimiva työkyvyn, liikunnan ja terveystiedon opettaja Maarit Marttila.

Ainetiimin tapaamiseen osallistui yhteensä kahdeksan terveystiedon opettajaa, kouluttaja mukaan lukien. Työpajaan tarjottiin osallistumismahdollisuus myös kaikille Tammerkosken lukion opettajille, ja mukaan osallistuikin yksi aiheesta kiinnostunut opettaja.

 
Toiminnallisten harjoitteiden lisäksi työpajassa kuultiin hyvinvoinnin ja oppimisen välisestä yhteydestä sekä siitä, millaisissa olosuhteissa opimme parhaiten. Lisäksi käsiteltiin liikunnan merkitystä oppimisen edistäjänä sekä unen vaikutuksia hyvinvointiin ja oppimiseen.

Venäjän opettajat Nootissa

Venäjän ainetiimitapaaminen järjestettiin tiistaina 10.12.2025 Tampereen yhteiskoulun lukiolla. Mukaan ennätti viisi venäjän opettajaa eri kouluista.

Aluksi vaihdettiin kuulumisia ja keskusteltiin venäjän opiskelun tilanteesta eri kouluissa Tampereen seudulla sekä Suomessa ylipäätään. Jaoimme ajatuksia ja suunnittelimme alustavasti mahdollisuutta koota Tampereen seudun venäjän opiskelijoita yhteen jonkin kiinnostavan teeman ja toiminnan tiimoilta muutaman kerran vuodessa. Tämän idean toteuttamista suunnitellaan venäjän opettajien WA-ryhmässä sekä kevään ainetiimitapaamisessa.

Ainetiimitapaamisen vierailijana oli kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Johanna Hulkko, joka johdatteli osallistujia muistelemaan intohimon ja kiinnostuksen syttymistä venäjän kieltä kohtaan. Johanna Hulkko ja TYKin venäjän opettaja Outi Suominen kertoivat yhdessä toteuttamastaan Luovan kirjoittamisen ja venäjän kielen opintokokonaisuudesta ja jakoivat materiaalia.

Stefan Smirnov Tampereen Normaalikoulusta kertoi seminaarimatkastaan Armeniaan sekä omasta väitöskirjatyöstään. Stefan kertoi myös venäjän pitkän oppimäärän oppimateriaalin vaiheesta. Työryhmä on tehnyt tätä materiaalia Cultura-säätiön hallinnoiman valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston sekä LUKKI-hankkeen (Lukion kieltenopetuksen valtakunnallinen kehittämishanke) tuella ja sitä voi käyttää rajoitetusti jo nyt. Lisätietoa saa Stefan Smirnovilta.

Lopuksi vierailtiin Nootti-museossa, jossa museolehtori Hanna Yli-hinkkala esitteli museota juuri venäjän opetuksen näkökulmasta ja toi esille erilaisia tapoja hyödyntää uudistuneen museon näyttelyitä kielen opetuksessa.

Tapaaminen oli antoisa ja oli hienoa päästä tapaamaan kollegoita ja vaihtaa ajatuksia. Seuraava tapaaminen keväällä 2026, mahdollisesti yhdessä muiden kielten ainetiimien kanssa.

Teksti: Outi Suominen

Kirjoitustyöpajat ja tekoälyn liikennevalot

Äidinkielen ja S2-opetuksen ainetiimitapaaminen järjestettiin tänä syksynä 4.11.2025 Tampereen Ahlmanilla ravintola Annassa. Saimme kutsun Ahlmanille kuulemaan heidän kirjoitustyöpajoistaan, joihin esimerkiksi me aineenopettajat voisimme osallistua. Ravintola Annassa meille tarjoiltiin myös maukas aamiainen ja saimme viettää koko ainetiimitapaamisemme Ahlmanin tiloissa.

Syksyn aiheena meillä oli tekoäly opetuksessa sekä tekoälyn liikennevaloihin tutustuminen. Ks. Tekoälyn käyttö Tredussa ja Tampereen kaupungin lukioissa

Vierailijaksi ja keskustelumme tueksi saimme filosofi ja kasvatustieteilijä Reijo Kupiaisen Tampereen korkeakouluyhteisöstä. Lisäksi tapaamisessa sivuttiin uudistuvia tuen asioita ja luotiin katsaus kevään tapaamiseen, jossa aiheena ovat lukeminen ja arviointi.

Vaikka itse sairastuin enkä päässyt tapaamiseen, kuulin osallistujilta, että keskustelu soljui, mielenkiintoisia puheenvuoroja kuultiin ja aamupala maistui. Keväällä 2026 tapaamme jälleen!

Ainetiimivastaava Maija Lehtimäki

Arenen kehittämä liikennavalomalli on laajasti käytössä eri kouluasteilla.
Kuvan liikennevalot ovat Osaava Tredun sivulta.

Käskysanat ja demokratiakasvatus FETO-ainetiimissä

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä Tampereen klassillisella lukiolla marraskuun 13. päivänä. Tarkastelimme aluksi Mika Perälän ja Eero Salmenkiven artikkelin ”Käskysanat ja ajattelun taidot filosofian ylioppilaskokeessa” (niin et näin 3/2020) pohjalta filosofista ajattelua vaativien tehtävien käskysanoista. Mietimme erityisesti, miten niitä voisi soveltaa filosofian opetuksessa sekä kirjallisissa että suullisissa oppimistehtävissä. 

Luennoitsijaksi saapui FT Eenariina Hämäläinen. Luennossaan hän tarkasteli, miten etiikan opetus liittyy demokratian itsesäilytykseen. Luento koettiin erittäin mielenkiintoiseksi ja se herättikin paljon hyvää keskustelua. 

Sovimme, että kevään ainetiimiin yritetään saada luennoitsijaksi asiantuntija tekoälyn etiikasta tai bioetiikasta, ja että kevään ainetiimi pyritään järjestämään viikolla 19.

Ryhmänohjaajien ainetiimitapaaminen

Tampereen ja seutukunnan lukioiden ryhmänohjaajien ainetiimit kokoontuivat Sammon keskuslukiolla 5.11.2025. Tällä kertaa saman tilaisuuden äärelle kutsuttiin poikkeuksellisesti ryhmänohjaajat kaikilta vuositasoilta, mikä mahdollisti yhteisen oppimisen ja kokemusten jakamisen yli koulurajojen. Iltapäivän ohjelman keskiössä oli opinto-ohjaaja ja nuorten motivaatiovalmennuksen asiantuntija Marjaana Herlevi, joka piti luennon otsikolla: "Mitä tulisi ymmärtää motivaatiosta? Entä kuinka hyödyntää motivaatioymmärrystä ryhmänohjaajan roolissa?"

 
Marjaanan luennon punainen lanka liittyi siihen, miten ryhmänohjaaja voi omassa työssään tukea ja innostaa nuoria, jotka motivoituvat hyvin eri tavoin. Hän aloitti kertomalla omakohtaisesti urapolustaan ja niistä motivaatiotekijöistä, jotka ovat ohjanneet häntä uran eri vaiheissa. Taustoituksen jälkeen hän esitteli ja havainnollisti Steven Reissin kehittämää Reiss Motivaatioprofiilia (RMP) ja avasi sen keskeisiä ajatuksia. Luennon aikana kuulimme myös konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia muutoksia nuorten asenteissa, arvoissa ja suhtautumisessa koulunkäyntiin on havaittu 2000-luvun aikana – sekä pohdimme yhdessä, miten tämä näkyy lukioarjessa juuri nyt. Marjaana antoi lisäksi käytännön vinkkejä siihen, kuinka ryhmänohjaaja voi hyödyntää motivaatiotietoa ohjaustilanteissa ja kohdata nuoria entistä sensitiivisemmin ja yksilöllisemmin.

 
Yhteisen luento-osuuden jälkeen jakauduimme vuositasoittain pienempiin ryhmiin keskustelemaan kuulemastamme ja pohtimaan, miten oppeja voisi soveltaa omassa työssä ja omien opiskelijoiden parissa. Keskusteluissa vaihdettiin kokemuksia eri lukioiden ryhmäohjauksen käytänteistä, tuotiin esiin hyviä toimintamalleja ja nostettiin esille myös kehittämistarpeita. Lisäksi pohdimme ryhmänohjaajan roolin muutosta viime vuosien aikana, erityisesti laajentuneen oppivelvollisuuden myötä, ja sitä, millaista tukea ryhmänohjaajat jatkossa kaipaavat tehtävässään.

 
Tilaisuus tarjosi arvokkaan mahdollisuuden pysähtyä yhteisen teeman äärelle, vahvistaa ryhmänohjaajien osaamista ja ennen kaikkea saada uusia näkökulmia nuorten kohtaamiseen ja motivoinnin tukemiseen.

Jonina Altschuler

Maailmanenglannista tekoälyn mahdollisuuksiin

Keskiviikkona 5.11.2025 Pirkanmaan lukioiden englanninopettajat kokoontuivat jälleen yhteiseen ainetiimi-iltapäivään Sammon keskuslukiolle. Tarjolla oli monipuolinen katsaus ajankohtaisiin teemoihin englannin opetuksessa. Tällä kertaa painopisteinä olivat maailmanenglannin rooli ylioppilaskirjoituksissa sekä tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa.

Tilaisuus alkoi klo 12:00 osallistujien saapuessa paikalle ja vaihtaessa kuulumisia kollegoiden kanssa. Iltapäivän ensimmäisestä puheenvuorosta vastasi Tampereen yliopiston lehtori Arja Nurmi, joka johdatti kuulijat pohtimaan Englannin maailmaa ylioppilaskirjoituksissa. Arja esitteli englannin eri variantteja ja pohti, miten ne vaikuttavat toisiinsa sekä näkyvät opiskelijoiden kielitaidossa ja yo-kokeen tehtävissä.

Arja havainnollisti, kuinka erilaiset tekstilajit – uutiset, kaunokirjallisuus ja tekninen viestintä – edellyttävät erilaista kielenkäyttöä. Kahvitarjoilun lomassa keskustelu jatkui vilkkaana, ja opettajat jakoivat keskenään omia kokemuksiaan siitä, miten syksy on lähtenyt käyntiin.

Iltapäivän toisessa osiossa, klo 14:00 alkaen, englannin ja ruotsin lehtori Henri Annala (TAMK) esitteli työpajassaan konkreettisia tapoja hyödyntää tekoälyä englannin opetuksessa. Sessio tarjosi sekä teoreettista taustaa että käytännön kokeiluja. Osallistujat pääsivät tutkimaan, miten tekoäly voi tukea opiskelijoiden kirjoittamista, puhumista ja palautteen saamista. Työpajassa pohdittiin myös tekoälyn eettisiä kysymyksiä ja sen roolia tulevaisuuden oppimisessa. Osallistujat pääsivät käyttämään omia laitteitaan, ja keskustelu työpajan lopussa osoitti, että aihe kiinnostaa ja innostaa opettajia paljon. Moni opettaja kertoi saaneensa uusia ideoita kokeiltavaksi omassa opetuksessaan.

Päivä päättyi klo 16:00 hyvissä tunnelmissa. Ainetiimitapaaminen tarjosi hyvän mahdollisuuden jakaa osaamista, kehittää omaa opetusta ja vahvistaa Pirkanmaan englanninopettajien verkostoa. Kiitos kaikille osallistujille inspiroivasta iltapäivästä, ja nähdään taas keväällä seuraavassa ainetiimitapaamisessa!

Tästä linkistä näet Arjan Nurmen diat (PDF) ja tästä linkistä Henri Annalan diat (PDF).

Heidi ja Hilpi

Tutustumista intialaiseen musiikkiin

Musiikin ainetiimi kokoontui Pirkkalan yhteislukiolla iltapäiväksi 1.10.2025. Vaihdoimme kuulumisia ja keskustelimme ajankohtaisista pedagogisista aiheista jotka nousivat osallistujilta, nämä keskustelut ovat ainetiimi toiminnan eräitä parhaita puolia. On tärkeää ja hyödyllistä voida vaihtaa ajatuksia rauhassa kollegoiden kanssa, ne kehittävät opettajuutta ja osaltaan mahdollistavat oman opetustyö reflektoinnin ja kehittämisen.

Syksyn sessiomme kouluttajana oli Lari Aaltonen Uulusta ja hänen kanssaan pääsimme tutustumaan intialaiseen musiikkiin. Erityisesti lukion MU3-opintojaksolla ja mahdollisuuksien mukaan, lähinnä jos aikaa on, myös MU1:ssä perehdymme opiskelijoiden kanssa erilaisiin musiikkikulttuureihin. Koulutus oli tervetullut lisä lukion musiikinopettajan työkalupakkiin.

Tässä muutamia huomioita koulutuksesta, meille mukana olleille muistiin ja vinkeiksi heille jotka eivät tällä kertaa päässeet mukaan. Tämä on jaettuna myös ainetiimiläisten sähköpostiin heti koulutuksen jälkeen.

Pohjois-intialainen ja etelä-intialainen musiikki ovat hyvin erityppistä. Tässä koulutuksessa käsitellään pääasiassa pohjois-intialaista tyyliä:

Borduna on kuultavissa monissa teoksissa:

• Tampura -soitin tekee bordunan, sillä soitetaan vapaita kieliä.
• Tampurassa yläsävelsarja kuuluu hienosti, koska tallan muoto on se mikä on. Kieli ei osu heti tallaan vaan hieman keskemmällä ja siksi ominaissoundi.

Miksi pohjoisen ja eteläisen tyylit ovat niin erilaisia:

• Uskonnollisia tekstejä muistetaan paremmin kun ne lauletaan, siksi syntyi veda-hymnit pohjoisessa.
• Noin vuonna1000 persialaiset valloittivat Intiaa pohjoisesta ja heidän hoveihinsa tarvittiin taiteilijoita eli myös muusikoita. Hoveissa musisointi oli salaista puuhaa, mogulit varjelivat muusikoitaan.
• Kolonialismi purki hovimuusikko-perinteen.

Hindustanilainen musiikki on pohjoista.

Rasa: pohjoisessa koko estetiikan teoria.

Thaat eli asteikko.

Käsiharmooni soittaa bordunaa ja seuraa melodiaa: Raagmaka Ashwini Gore...
Bandish: sävellys
Tarana: laulu

Rytmitreeni: vasen käsin ylös, sormessa 3 viivaa...

Eteläisessä traditiossa on tarkat systeemit, 72, karnaattinen musiikki, konsertti kattaus on tarkasti määritelty. Säveltäjä Eero Hämeenniemi on eteläisen tyylin asiantuntijoita Suomessa.

Petra Koho

Kouluttajamme Lari Aaltonen soittaa sitaria, joka eräs keskeisistä instrumenteista intialaisissa musiikkikulttuureissa.

Ruotsin ainetiimi 30.10.2025

Ruotsin ainetiimiin osallistui tänä syksynä seitsemän eri lukion opettajia. Edustettuina olivat Samke, Tamlu, Pynsä, Rellu, Norssi, TYK ja Pirkkalan lukio. Tutustuimme toisiimme nopeasti ja meillä oli oikein mukava reissu. Piipahdimme Helsingissä nopeasti Amos Rexissä (spontaani päätös) ja syömässä ennen pääkohdettamme.

Svenska Teatern on jo rakennuksena elämys mutta onneksi myös Ronja ryövärintytär oli upea. Ennen varsinaista näytelmää kävimme teosesittelyssä, jossa kerrottiin muun muassa Astrid Lindgrenistä ja Ronja ryövärintyttären aiemmista näytöksistä. Teosesittelyssä myös näytettiin, miten lavasteita on tehty ja saimme kuulla, että yksi näyttelijöistä vaihtaa pukua näytelmän aikana 11 kertaa ja vaihtoaikaa on usein vain 2 minuuttia.

Ronja ryövärintytär on teatterin mukaan musikaali, mutta sitä se ei mielestämme ollut. Ronja oli upeasti tehty näytelmä, jossa oli toki musiikkia mutta pääpaino oli muualla. Näytelmää voisi suositella kelle tahansa, koska lähestulkoon kaikki puhe oli tekstitetty. Teksti ei häiritse näytelmää, koska se on aivan lavan yläreunassa. Meidän ryhmämme olisi ehkä tosin pärjännyt ilman tekstitystäkin ;)

Pikkubussimme oli takaisin Samken pihassa vähän ennen puoltayötä. Oli virkistävää viettää tällainen päivä hyvässä seurassa, vaikka kaikkia saattoikin vähän väsyttää. On myös hyvä muistaa, että kaikenlainen ajatustenvaihto muiden lukioiden opettajien kanssa on aina kiinnostavaa ja hyödyllistä!

Kirsi Sirén

 

Ranskan ainetiimi

Ranskan ainetiimi kokoontui 28.10.Kalevan lukiolle kuuntelemaan Helsingin yliopiston apulaisprofessorin, ranskan kielen dosentti FT Johanna Isosävin esitelmää tasa-arvoisemmasta kielestä ja ranskan kielen kehityksestä yhteiskunnallisen muutospaineen alla.

Paikalla oli kaikkialta seutukunnasta 12 ranskan kielen rautaista opettaja-ammattilaista, jotka jakoivat huolensa ranskan kielen ja yleisesti kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta säästöpaineiden alla.

Tilaisuudessa vieraili myös 3 eteläranskalaista nuorta ja heidän suomalaiset parinsa, jotka osallistuivat Ranskan instituutin järjestämään 3 viikon mittaiseen Mistral Boréal -vaihtoon. Nuoret kertoivat vaihtarikokemuksistaan ja toivat opettajille raikkaan tuulahduksen Ranskasta. Nuorten ja heidän kielitaitonsa vuoksi tätä työtä tehdään!

Sari Mehtonen