Erityisopettajat lukiolain ja samanaikaisopettajuuden äärellä

Maakunnallinen lukion erityisopettajien tapaaminen pidettiin tällä kertaa Pirkkalan lukiolla 20.11.2024. Tapaamisen aiheena oli uusi valmisteilla oleva lukiolaki ja etenkin sen tuomat muutokset lukion erityisopetukseen. Keskustelun pohjaksi kävimme yhdessä läpi opetusneuvos Riia Palmqvistin LEO-päivillä esittämät diat lain muutoksista ja aikatauluista. Keskustelu oli hyvin vilkasta ja monipuolista. Etenkin tulevat erityisen tuen hallintopäätökset puhuttivat ja mietityttivät kovasti.

Lukiolain uudistuksista pääsimme hyvää aasin siltaa pitkin samanaikaisopetuksen pariin. Etenkin Tampereen lukioissa on tämä lukuvuonna tapetilla yhteisopettajuus ja samanaikaisopettajuus. Erityisopettajien keskuskuudesta nousikin toive asian tarkempaan tarkasteluun ja etenkin erityisopettajan roolin ja tehtäväkuvan määrittelemiseen yhteisopettajuudessa. Heitimmekin palloa SLEO:n hallituksen jäsenille, jotta he voivat viedä SLEO:n hallitukseen pohdittavaksi, mikä on erityisopettajan työnkuva aineenopettajan rinnalla lukion oppitunneilla. Tamperelaisissa lukioissa etenkin matematiikan tunneilla on tarvetta vahvemmalle tuelle ja jäämmekin työstämään asiaa eteenpäin.

Päivän viimeisenä, mutta ei lainkaan vähäisimpänä aiheena oli Varsinais-Suomen lukioden erityisopettajien vierailu Tampereelle. Päätimme perustaa suunnittelutiimin, joka lähtee suunnittelemaan päivän ohjelmaa ja varaamaan tarvittavat tilat tapaamiselle. Suunnittelutiimiin lähtivät mukaan Sanna Leinonen Nokian lukiosta, Janne Lindstedt Tuetaan älykkäästi -hankkeesta, Ritva Haakana Tampereen klassillisesta lukiosta, Piia Sillanpää Tredusta, Sanna Passinmäki Tampereen lyseon lukiosta ja Pauliina Mauno Tampereen teknillisestä lukiosta. Tällä tehotiimillä saamme varmasti järjestettyä turkulaisille erinomaisen tutustumis- ja koulutuspäivän Tampereella! Lue lisää ja ilmoittaudu 28.1. tapaamiseen ainetiimien tapahtumakalenterin kautta!

Pauliina Mauno

Ainetiimien vuosi 2024

Kuva: Pixabay.com

Tähän on koottu tietoja kuluneesta vuodesta 2024 Pirkanmaan lukiokoulutuksen ainetiimien osalta. Yksittäisistä tapaamisista kerrotaan tarkemmin useissa blogipostauksissa. 

1.1.2024 ainetiimitoiminnasta vastaavan Osakkeen koordinointi siirtyi Lempäälästä jälleen Tampereen kaupungin vastuulle. Lukioiden ainetiimit aloittivat Tampereen lukiokoulutuksen alla vuosituhannen vaihteessa. Siitä toiminta laajeni ensin seutukunnalliseksi ja vuonna 2009 maakunnalliseksi koko Pirkanmaan lukiokoulutuksen toiminnaksi.
(Kappale lisätty 11.1.25.)

Ainetiimeillä oli 39 tapaamista

• Tapaamisia oli keväällä 19 ja syksyllä 20. Yksi oli vetäjien syksyn aloitustapaaminen. 12 tapaamista oli vähintään kahden eri oppiaineen yhteisiä, kun mukaan lasketaan myös kahden oppiaineen yhteiset tiimit kuten fysiikka ja kemia tai historia ja yhteiskuntaoppi. Etänä tai hybridisti tapaamisia oli vain poikkeuksellisesti.
• Tapaamispaikkoina koulujen ohella olivat etenkin korkea-asteen oppilaitokset kuten Tampereen ja Turun yliopistot, TAMK ja Poliisiammattikorkeakoulu. 
  

Ainetiimien blogi

Tässä blogissa julkaistiin 28 kirjoitusta. Blogissa ykkössijaa pitää tapahtumakalenterisivu ja sen perässä yhteystietojen ja tiimien vetäjien ohjeiden sivut. Lukijoita blogilla oli kaikkiaan 9 100. Luetuimmat kirjoitukset olivat:  

1. Tekoäly kieltenopetuksessa (4/2024)
2. Vetäjien aloitustapaaminen (8/2024)
3. Oikeus- ja poliisipsykologiaa (12/224)
4. Ainetiimien vuosi 2023 (1/2024)
5. Ruotsin ainetiimitapaaminen 14.11.2019 Kalevan lukiossa (12/2019)

Ainetiimien vetäjät 2024

Ainetiimeistä vastasi Osakkeen palvelupäällikkö Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina toimi Matleena Laakso. Katariina vastasi talouspuolesta, Matleena tästä blogista, ilmoittautumistiedoista ja ainetiimien vetäjien ohjauksesta. Alla ainetiimien vetäjät vuoden päättyessä, mutta listauksessa on kerrottu myös kevään vetäjät. 

Suomi, ruotsi ja vieraat kielet

• ÄI + S2 Mari Rokala ja Anu Yltävä, Tampereen teknillinen lukio (kevät-24: Jutta Kyösti, Tampereen klassillinen lukio)
• RU Nina Forsblom, Tammerkosken lukio (kevät-24: Sirpa Ruhanen ja Susanna Simberg, Hatanpään lukio)
• EN Hanna Nyman-Hyppänen ja Kim Rantala, Tampereen lyseon lukio 
• SA Annemari Vainionpää, Tampereen lyseon lukio, (kevät-24: Tanja Tuuna-Kyllönen, TAU:n normaalikoulun lukio) 
• RA Maarit Kostamo, Tampereen yhteiskoulun lukio
• VE Stefan Smirnov, TAU:n normaalikoulun lukio ja Ilona Krupinin-Vuorisalmi, Valkeakosken lukio (Ilona alk. syksy-24)
• EAB (espanja) Saara Tähtelä, Tampereen klassillinen lukio
  
  

Reaaliaineet ja matematiikka 

• BI + GE Tulina Karhu, Tampereen teknillinen lukio (keväällä teemana biologia, syksyllä maantiede; kevät-24: Saara Luukkonen, Kalevan lukio)
• FI + ET Jarkko Vilkkilä, Tampereen klassillinen lukio
• FY Juha Järvinen, TAU:n normaalikoulun lukio ja Heli Mäkelä, Pirkkalan lukio 
• HI + YH Miina Juutila ja Eija Niskanen, TAU:n normaalikoulun lukio (kevät-24: Jarkko Halkonen, Tampereen yhteiskoulun lukio)
• KE Tuula Kylmälä, TAU:n normaalikoulun lukio
• MAA + MAB Tero Taubert, Tampereen lyseon lukio (kevät-24: Ville Koljonen, Tampereen klassillinen lukio) 
• PS Karoliina Suoniemi, Hatanpään lukio
• TE Heidi Siutla, Tammerkosken lukio
• UE Mari Rauhala, Tampereen klassillinen lukio
  
  

Taito- ja taideaineet sekä opinto-ohjaus ja erityisopetus

• KU Jannina Lahti, Sammon keskuslukio (kevät-24: Sirkka-Liisa Heinsuo, Tampereen lyseon lukio)
• LI Jarmo Pakkala, Kalevan lukio (kevät-24: Outi Huovinen, Tampereen yhteiskoulun lukio) 
• MU Petra Koho, Pirkkalan lukio (kevät-24: Liina Aaltonen, Tammerkosken lukio)
• OPOT Sami Pihlavirta, Ylöjärven lukio 
• EOT Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio
  
  

Ryhmätasovastaavat

• YKKÖSTEN ryhmänohjaajan paikka oli syksyn avoinna (kevät-24: Annika Alapiha, Hatanpään lukio ja Liisa Perälä, Lempäälän lukio)
• KAKKOSTEN ryhmänohjaajat: Annika Lalja (ent. Alapiha), Hatanpään lukio ja Liisa Perälä, Lempäälän lukio. (kevät-24: Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio) 
• KOLMOS-NELOSTEN ryhmänohjaajat: Elisa Vehmanen, Tampereen klassillinen lukio (kevät-24: Eila Nieminen, Pirkkalan lukio)

Terveystiedon ainetiimi toiminnallisesti

Terveystiedon ainetiimi kokoontui kahdeksan osallistujan voimin 9.12.2024 Tammerkosken lukiolla. Ainetiimin tapaamisen aiheina oli tällä kertaa liike ja toiminnallisuus osaksi opetusta. Lisäksi pääsimme kuulemaan työpajaesittelyn mielenterveyden edistämisestä.

Ainetiimiin saimme vieraaksemme Olga Kilkin UKK-instituutin Smart Moves –hankkeesta. Tapaamisen aluksi pääsimme tutustumaan toisimme paremmin erilaisten aktiivisten tutustumis- ja esittelyharjoitusten avulla. Kuulimme monipuolisia perusteluja oppituntien aikaisen liikunnan lisäämisen merkityksestä. Oppituntien aikainen liikunta ja liikuskelu tavoittaa myös muuten vähän liikkuvat opiskelijat. Liikunta parantaa oppimisen edellytyksiä esimerkiksi terävöittämällä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Pidemmällä aikavälillä liikunnalla on myös vaikutuksia ajattelu- ja muistitoimintoihin. Lisäksi sillä on vaikutuksia yhteisöllisyyden kokemuksiin. 

Pääsimme tutustumaan erilaisiin tapoihin lisätä liikuntaa oppitunneille. Oppituntien aikainen aktiivisuus voi olla taukoliikuntaa, josta esimerkkinä kokeilimme muun muassa Break Pro –sovellusta, tai osa oppiaineen ja –tunnin sisältöä. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan esimerkiksi opiskella uutta asiaa tai kerrata aiemmin opittua.Toiminnallisuutta voidaan hyödyntää osana oppituntia tai toteuttaa koko oppitunti toiminnallisesti. Pääsimme kokeilemaan muun muassa käsiteviestiä ja ulkona toteutettua Action Track –sovellusta. Lisäksi saimme runsaasti vinkkejä ja linkkejä, joista löytyy lisätietoa ja –ideoita toiminnallisuuden lisäämiseksi omaan opetukseen.

 
Iltapäivän päätteeksi, pienet tekniset ongelmat selätettyämme, Aino Miikki esitteli meille etäyhteyden kautta Yeesi ry:n toimintaa, oppilaitosyhteistyötä ja työpajaa mielenterveyden edistämisestä.

Ihmisoikeudet epävarmuuden ajassa – Voinko vaikuttaa?

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimin iltapäivän tapaamisen otsikkona 2.12. oli “Ihmisoikeudet epävarmuuden ajassa – Voinko vaikuttaa?”. Ihmisoikeudet ovat erinomainen esimerkki oppiainerajat ylittävästä teemasta, joten mukana oli myös esimerkiksi uskonnon ja filosofian opettajia. Tänä vuonna järjestäjänä toimi Tampereen yliopiston normaalikoulu, ja tilaisuuteen osallistui myös yhteiskunnallisten aineiden aineenopettajaopiskelijoita.

Iltapäivä alkoi teatteriohjaaja Kari Paukkusen ajatuksilla näytelmästä “Eichmann – mistä yö alkaa?”. Seela Sellan ja Timo Torikan tähdittämä esitys pohtii pahuuden muuttumista arkipäiväiseksi ja voisi kertoa mistä tahansa aatteesta tai liikkeestä. Paukkunen kertoi näytelmän taustoista, kytköksistä nykypäivään sekä taiteellisista ratkaisuista.

Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio piti puheenvuoron ihmisoikeuksien ja maahanmuuton politisoitumisesta sekä niistä käytävistä ideologisista kamppailuista. Hän käsitteli myös EU-tason ja kansallisen politiikan kehitystrendejä, kuten laitaoikeiston nousua, kansainvälisten sopimusten ristiriitoja ja demokratian vahvistumisen pysähtymistä.

Lopuksi Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Leena Leikas ja väitöskirjatutkija Tuija Kasa tarttuivat aiheeseen. Ihmisoikeuskeskus on riippumaton eduskunnan alainen toimija, jonka tehtävä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Esityksen materiaalit jaettiin historian ja yhteiskuntaopin ainetiimiläisille, sillä niistä löytyy hyödyllisiä vinkkejä myös omaan opetukseen.

Iltapäivän aikana heräsi paljon pohdintaa teeman ajankohtaisuudesta. Saimme ideoita ja materiaaleja ihmisoikeusteemojen käsittelyyn, mutta monella oli mielessä myös kysymys siitä, miten luoda nuorille toiveikkuutta epävarmuuden aikaan. Koulussa on kuitenkin mahdollisuus tarttua toimeen ja luoda opiskelijoiden kanssa toivoa luovaa arkipäivän osallisuutta.

Kevään ainetiimistä on tulossa infoa myöhemmin. Se järjestetään yhdessä muiden ainereaalien kanssa.

Miina Juutila ja Eija Niskanen

Oikeus- ja poliisipsykologiaa

Hervannassa sijaitsevan Poliisiammattikorkeakoulun poliisipsykologian opettaja Jasmin Kaunisto tapasi Pirkanmaan psykologian opettajia perjantaina 8.11.2024 aiheenaan oikeuspsykologia. Vierailu poliisiammattikorkeakoululla oli kiinnostava jo erilaisen opiskeluympäristönsä puolesta.

Heti alkuun koulutuksessa kävi ilmi, että itse asiassa polisin koulutuksessa on edelleen melko vähän psykologiaa. Koronan kokenut sukupolvi kuitenkin tarvitsee poliisin työssään psykologisia ajattelun apuvälineitä, esimerkiksi kuolinviestien vieminen on yksi poliisin työsarka, jossa psykologian ajattelun taidoista on apua.

Kaunisto esitteli myös oikeuspsykologiaa alana ja työnä. Oikeuspsykologiassa sovelletaan siis psykologiatiedettä esimerkiksi rikollisen käyttäytymisen tutkimiseen, ennaltaehkäisyyn sekä jälkihuoltoon. Oikeuspsykologiaa tarvitaan paljon kun pohdimme vaikkapa huolto- ja tapaamisriitoja, nuorisorikollisuuden ilmiöitä tai verkossa tapahtuvaa lapsiin kodistuvaa seksuaalirikollisuutta.

Nykytutkimusten mukaan noin 70 % vangeista on antisosiaalisen käyttäytymishäiriön omaavia. Oikeuspsykologit voivatkin siksi usein työskennellä esimerkiksi vankilapsykologina, vaikkapa tehden kuntouttavia interventioita esimerkiksi vihan hallinnasta. Isoin osa oikeuspsykologeista työskentelee kuitenkin terveydenhuollon puolella lapsirikostutkinnassa, esimerkiksi poliisin apuna kuulustelussa. Myös mielentilatutkimukset työllistävät paljon oikeuspsykologeja. Lisäksi oikeuspsykologeja työskentelee vaikkapa asiantuntijana salaus- ja vakoilutoimenpiteissä ja riski-uhka-arvioinnissa esimerkiksi Keskusrikospoliisissa tai muuna asiantuntijana vaikkapa terveydenhuollossa.

Oikeuspsykologit eivät Suomessa tee profilointia, vaikka se tv-sarjoista päätellen olisi heidän työtään. Profiloinnin sijaan puhutaan sarjoittamisesta, jossa esim. pohditaan, onko tekotavoissa samaa kuin jossakin aiemmassa rikoksessa. Oikeuspsykologit eivät myöskään esimerkiksi käy rikospaikoilla, ellei siihen ole jokin aivan erityinen peruste.

Oikeuspsykologiaa voi opiskella Suomessa Itä-Suomen yliopistossa sivuaineopintoina ja lisäksi Åbo Akademissa voi suorittaa oikeuspsykologian erikoistumisopinnot. Työ on palkitsevaa, mutta myös paikoin rankkaa ja vaatii esimerkiksi paljon oman turvallisuuden ja yksityiselämän suojaamisen miettimistä. Työtä tehdään aina osana moniammatillista yhteistyöryhmää, mikä lienee myös työn yksi tärkeä anti. Oikeuspsykologiasta on viime vuosina ilmestynyt myös väitöskirjoja, esimerkiksi Julia Korkmanin, Hanna Lahtisen ja Häkkänen-Nyholmin väitökset.

Kiitos Poliisiammattikorkeakoululle sekä Jasmin Kaunistolle ajatuksia herättävästä ja erittäin antoisasta vierailusta!

Kirjavinkkejä

• Jasmin Kaunisto jne: Poliisityön psykologia
• Jaana Haapasalo: Kriminaalipsykologia
• Satu Rantaeskola ja Jasmin Kaunisto: Seksuaalirikosten tutkinta
• Pekka Santtila jne: Oikeuspsykologia

Ajankohtainen uutinen

• Yle, Matson-Mäkelä,& Sirén: Oikeuspsykologi ei pidä luotettavana silminnäkijähavaintoa, jonka poliisi saa yli 20 vuoden jälkeen -artikkeli. 

Podcast aiheesta

• Psykopodiaa-sarjan jakso 89 Poliisityön psykologiaa. Nina Lyytinen & Jasmin Kaunisto. 

Karoliina Suoniemi

Venäjän kielen opettajien toiminnallinen ainetiimi-iltapäivä Valkeakoskella

Pirkanmaan venäjän kielen opettajat järjestivät ekskursioiltapäivän Valkeakoskelle tiistaina 3. joulukuuta. Iltapäivä aloitettiin kahvi- ja teehetkellä Valkeakosken lukiolla. Iltapäivän ensimmäinen varsinainen ohjelma oli Tampereen yliopiston venäjän kielen pääaineopiskelijan Juha-Matti Viitasen alustus omasta kieliharjoittelustaan Kazakstanin Almatyssa. Paikalla oli myös Valkeakosken lukion venäjän kielen opiskelijoita, jotka pääsivät yhdessä venäjän opettajien kanssa pohtimaan mahdollisuuksia lähteä jatko-opintojen aikana kieliharjoitteluun Keski-Aasiaan.

Lukiolta venäjän opettajat jatkoivat matkaa Ystävyyden talolle, jossa tavattiin Valkeakosken Suomi-venäjä-seuran aktiiveja sekä Valkeakoskelle vuonna 2022 muuttaneita ukrainalaisia. Yhdessä ukrainalaisten ja SVS:n aktiivien kanssa musisoitiin suomeksi, venäjäksi ja ukrainaksi, tutustuttiin Ystävien talon ja Valkeakosken SVS:n (erityisesti ukrainalaisille ja ukrainalaisten kanssa järjestettyyn) toimintaan. Ystävyyden talolla herkuteltiin perinteisillä ukrainalaisilla ja venäläisillä piirakoilla. Iloinen keskustelu käytiin pääasiassa venäjäksi.

Venäjän kielen opettajien yhteisen iltapäivän viimeinen ohjelma oli käynti Valkeakosken hautausmaalla, jossa tutustuimme 27 neuvostoliittolaisen sotavangin yhteishautaan, ja vierailu Valkeakosken pyhän Nikolai Ihmeidentekijän vuonna 1953 rakennettuun tsasounaan. Valkeakosken ortodoksista tsasounaa esitteli isä Mikael, yksi Tampereen ortodoksisen seurakunnan papeista. Vierailun aikana tutustuimme Valkeakosken ortodoksisen yhteisön historiaan, erityisesti vuosiin 1944–1953, sekä 6. joulukuuta koittavan pyhän Nikolai Ihmeidentekijän päivän juhlallisuuksiin.

Keväällä 2025 Pirkanmaan venäjän opettajien ainetiimipäivä järjestetään todennäköisesti muiden valinnaisten kielten opettajien kanssa Tampereella.

On monta tapaa matkata ryhmän kanssa

Toisen vuosikurssin ryhmänohjaajien ainetiimi kokoontui Lempäälän lukiolla torstaina 7. marraskuuta. Tapaamiseen oli kutsuttu tasovastaavien lisäksi kaikki Tampereen ja seudun ryhmänohjaajat. Kokoontumisessa työterveyspsykologi ja oppimistutkija Satu Lähteenkorva Psykologipalvelu Coresta luennoi puheeksi ottamisesta ryhmänohjaajan työssä – ja ihmisenä olemisesta ylipäätäänkin.

Satu Lähteenkorva käsitteli aikaamme ja ryhmänohjaajan roolia ajassamme kiinnostavasti ja monipuolisesti. Lähteenkorva luonnehti aikaamme mielihyvää korostavaksi, induvidualistiseksi ja epävarmaksi sekä ennakoimattomaksi, vaikka aivot rakastavatkin ennakoitavuutta. Hän korosti koulun roolia turvallisena paikkana tuottaa myös pahaa mieltä ja toi esiin ihmisen perustarpeen kuulua joukkoon. Kuulumisen tunne, ennakoitavuus ja samuuden kokeminen muiden kanssa ovat Lähteenkorvan mukaan tärkeitä koulussa koettavia tunteita. Ryhmänohjaajalla onkin haastava tehtävä miettiä, miten kaikki voisivat tuntea olevansa jollakin tavalla osa ryhmää ja tarvittuja ryhmän jäseniä.

Hankalien asioiden puheeksi ottamisessa Satu Lähteenkorva korosti ryhmänohjaajan vastuuta, mutta samalla hän kuitenkin muistutti, että eteenpäin ohjaaminen on välittämisen, ei hylkäämisen merkki. Ryhmänohjaaja voi kysyä kuulumisia ja nähdä nuoren, ja tarvittaessa sitten ohjata eteenpäin. Ei ole olemassa yhtä vaihtoehtoa, miten voi toimia jonkin aiheen ja jonkun nuoren kanssa, mutta ylipäätään se, että ottaa asioita puheeksi, on tärkeää. Ryhmänohjaaja voi myös sanoa, että asia on hankala eikä oikein tiedä, miten siitä puhuisi.

 
Satu Lähteenkorva tiivisti armollisesti ryhmänohjaajan roolin: ”Kukaan ei voi olla kaikkea kaikille, mutta jokainen voi olla jotain joillekin.” Osalle nuorista oma ryhmänohjaaja on tärkeämpi kuin toisille ja niin saakin olla. Ryhmänohjaajat ovat erilaisia, ja ryhmän kanssa voi tehdä yhteistä matkaa monella eri tavalla.

 
Luennon aikana ja sen jälkeen keskustelimme ajan ilmiöistä, nuorten ja ryhmänohjaajien hyvinvoinnista sekä ryhmänohjaajan työn eri ulottuvuuksista nykymaailmassa. Tapaaminen oli antoisa ja pysähdyttävä tuokio tärkeiden asioiden äärellä!

Annika Lalja

Musiikin ainetiimipäivän teemana oli musiikki osaksi ylioppilastutkintoa

Musiikin ainetiimi kokoontui 30.10.2024 Pirkkalan yhteislukion musiikinluokkaan keskustelemaan ja pohtimaan ajankohtaista aihetta, musiikin liittämistä osaksi ylioppilastutkintoa. Alustimme aihetta keskenämme ja iltapäivän keskivaiheilla saimme Reijo Aittakummun kertomaan tämän hetkisestä tilanteesta, hän on osa asiaa valmistelevaa työryhmää Helsingissä.

 
Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan musiikista tulisi osa ylioppilastutkintoa keväällä 2029 eli uudistus koskisi nykyisiä seiskaluokkalaisia. Musiikin ylioppilastutkintokokeessa olisi valmisteleva osuus joka sisältää musisointia ja sekä kirjallinen osuus jonka kokelas tekee Abitissa samaan tapaan kuin muutkin ylioppilaskokeet.

Paljon keskustelua herätti musiikin yo-kokeen arviointi. On mahdollista, että hyvä muusikko joka on saanut erinomaisia arvosanoja koko lukionsa ajan saisikin ylioppilastutkinnossa heikon arvosanan. Tätä täytyisi muistaa korostaa musiikin yo-kirjoittajille, musiikin ylioppilastutkinto-arvosana ei välttämättä määritä muusikon taitojasi.

 
Paljon pohditutti myös tulevan musiikin ylioppilaskokeen sisällöt, se mitä kysytään täytyy opettaa ja miten musisointiosuuden arviointi saadaan tehtyä reilusti ja mitä ylipäätään arvioidaan. Tästä on onneksi olemassa suunnitelmia ja ehdotuksia mutta suuri kysymys on menevätkö ehdotukset läpi YTL:ssä.

 
Huomasimme, että moni lukion musiikin opettaja olisi toivonut, että nykyistä musiikin lukiodiplomi-systeemiä oltaisiin kehitetty eikä laisinkaan yritetty runnoa musiikkia osaksi ylioppilastutkintoa.
Yhteisenä huolena nousi esiin se miten musiikin liittäminen osaksi yo-tutkintoa muuttaa sitä mitä lukion musiikin tunneilla tehdään. Tällä hetkellä keskiössä on musisointi ja oman muusikkouden kehittäminen sekä musiikillisen maailman kuvan laajentaminen. Reijo Aittakummun meille etänä esittelemät ehdotukset ja suunnitelmat loivat hieman uskoa siihen, että yo-uudistus ei ehkä ole ihan katastrofi mutta toivomme että lukion musiikin opettajien ajatuksia tässä mullistuksessa kuullaan riittävästi.

Petra Koho
Musiikin lehtori
Pirkkalan yhteislukio

Sukupuolen filosofia

Sukupuolen filosofia herätti paljon hyvää keskustelua Pirkanmaan filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimi kokoontui Tampereen klassillisella lukiolla 29. lokakuuta. Tilaisuudessa keskusteltiin, mitä ajatuksia heräsi filosofian ja elämänkatsomustiedon opettamisen näkökulmasta viime kesäkuussa Tampeeen yliopistolla järjestetyssä seminaarissa, joka käsitteli filosofian, elämänkatsomustiedon ja etiikan opettamisen nykytilannetta. 

Luennoitsijaksi ainetiimiin saapui väitöskirjatutkija Siiri Porkkala, joka luennoi otsikolla ”Feministinen filosofia, tietäminen ja metafysiikka: Tarkastelussa episteeminen epäoikeudenmukaisuus ja sukupuolten moninaisuus”. Vaikka sukupuoleen liittyvät niin ontologiset ja epistemologiset kuin myös eettiset kysymykset ovat todella haastavia, luennolla asioita käsiteltiin kuitenkin hyvinkin yleistajuisesti aiheen haastavaa luonnetta unohtamatta. Luento herätti suurta mielenkiintoa ja keskustelua syntyi todella paljon. 

Pohdimme myös hieman tulevalla kevätlukukaudella järjestettävän ainetiimin ohjelmaa ja tämän pohdinnan tuloksena päätimme osallistua keväällä yhteiseen ainetiimiin, joka olisi tarkoitus järjestää yhteistyössä uskonnon, biologian ja maantieteen sekä historian ja yhteiskuntaopin ainetiimien kanssa.

Jarkko Vilkkilä

Lukiolaisten hyvinvoinnin tukeminen

Kolmos-nelosten vuositasovastaavat kokoontuivat Tampereen klassillisella lukiolla 30.10.2024. Aiheena opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen. Alkuun oli halukkaille ohjattu rentoutus, jonka jälkeen keskusteltiin ajankohtaisista asioista liittyen ryhmänohjaukseen. 

Nelosten määrän kasvu sekä nelosten ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden ohjauksen tarve penkkareiden jälkeen sekä penkkarijärjestelyt herättivät keskustelua, ajatuksia sekä myös joitakin ideoita.

Abien kotiväen iltojen sisältöjä vertailtiin eri koulujen kesken. Esimerkiksi toimivaksi todettu ennen iltaa opiskelijoilta kysytyt toiveet kotiväelle siitä, miten nämä voisivat tukea opiskelijaa viimeisinä lukiovuosina ja kirjoitusten aikaan. Nämä toiveet on sitten esitetty illassa vanhemmille. 

Abien ryhmänohjauksen sisältöjä pohdittiin ja vertailtiin. Tarkemmin tarkasteltiin Clasun sisällöt, jotka painottuvat hyvinvointiin. Jossakin koulussa abit ovat tykänneet kirjoittaa kirjeitä ja ohjeita uusille ykkösille lukuvuoden alussa. Muut konkreettiset materiaalit jaettiin ainetiimin kesken.

Oli mukava nähdä näin puolen vuoden jälkeen. Kevään tapaaminen suunniteltiin huhtikuun loppuun, toukokuun alkuun ja ajatuksena on kutsua vieraileva luennoitsija/ kouluttaja.

- Nelos-kolmosten vuositasovastaavien puolesta tekstin tuotti: Elisa