Uuden LOPS:in tuomat isot muutokset vieraiden kielten oppimiseen ovat kielitietoisuuden herättäminen, kieliprofiilin laatiminen ensimmäisessä moduulissa ja eri kielten näkyvämmäksi tuominen. Kirsin esitellessä OPH:n luonnosta kieliprofiilista siihen saatu ristiriitainen informaatio OPH:n taholta herätti paljon keskustelua ja ihmetystä. Ainetiimiin osallistuneet ruotsin opettajat haluaisivatkin yksimielisesti saada OPH:lta selkeämpiä ohjeita kieliprofiilin luomiseen ja painottavat, että OPH:n olisi hyvä laatia opettajille sitä varten valmis pohja. Lisäksi opettajan tulisi kyetä aina perustelemaan opiskelijalle, miksi kieliprofiili tehdään ja millaista hyötyä opiskelija siitä saa.
Ruotsia integroiminen muihin aineisiin on taitotasosta johtuen haastavaa. Kaikki kannattivat ruotsin kahden ensimmäisen moduulin yhdistämistä 4 opintopisteen kokonaisuudeksi. Pienissä kouluissa voi myös onnistua ruotsin ja englannin ensimmäisten moduulien yhdistäminen. Tähän pakettiin voisi lisätä vielä mukaan äidinkielen, mutta suurissa kouluissa tämä voi aiheuttaa lukujärjestysteknisiä ongelmia. Sen sijaan ruotsin osalta kannatettiin ns. kevyttä integraatiota. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan kanssa voisi tehdä jotain pienempää yhteistyötä. Kulttuuriin liittyviä asioita voi usein yhdistää muihin oppiaineisiin.
Muutama osallistuja kertoi olevansa paraikaa mukana Svenska Kulturfondenin rahoittamassa DigiLust-pilottihankkeessa. Mielenkiintoisen hankkeen tavoitteena on lisätä lukioiden ja korkeakoulujen ruotsin opettajien yhteistyötä ja kehittää heidän digipedagogisia taitojaan eri alustojen ja sovellusten avulla. Tuleva LOPS velvoittaakin meidät tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jotta opiskelija saisi paremman jatkumon ruotsin kielessä siirtyessään toiselta asteelta jatko-opintoihin. Mukana koulutuksessa on 16 opettajaa Tampereelta ja Jyväskylästä yhteistyössä yliopistojen kanssa, jotka vetävät projektia. Lisää tietoa projektista SUKOLin Tempus-lehdessä 2/2020 sekä DigiLustin verkkosivuilta.
Korkeakouluyhteistyöstä keskusteltaessa ilmeni, että joissakin lukioissa tehdään jo yhteistyötä mm. siten, että pohjoismaisen filologian opiskelijat tulevat oppitunneille mukaan ja osallistuvat oppituntien pitämiseen ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Lukiosta voi toki sitten lähteä vastavierailuille tutustumaan yliopisto-opintoihin paikan päälle. Laajempaan yhteistyöhön kaivattaisiin kuitenkin jatkuvuutta ja selkeämpiä malleja, esim. eri kurssien varsinaisiin sisältöihin liittyen. Tämän ideointia jatkamme eteenpäin syksyllä.
Kristiina Henriksson ja Kaija Kohtala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti