Lukion toisen vuoden opiskelijoiden ryhmien tasovastaavat kokoontuivat marraskuiseen iltapäivän ainetiimiin Kalevan lukiolle 8.11.2023. Ainetiimin tapaamisen tavoitteena oli päästä tutustumaan eri lukioiden kakkosten tasovastaaviin ja perehtyä kunkin lukion ryhmänohjaukseen ja kurkistaa kokemuksiin hieman pintaa syvemmältä.
Tapaamisen aluksi vaihdoimme lyhyesti kuulumisia ja teimme pienen tutustumiskierroksen, jonka jälkeen siirryimme päivän teemaan. Kukin opettaja pääsi vuorollaan kertomaan oman lukionsa ryhmänohjauksesta, sen käytännöistä ja eri teemoista sekä tietenkin vastaamaan uteliaiden kollegoidensa visaisiin kysymyksiin. Käytäntöjä ja sisältöjä oli hyvin laidasta laitaan, ja ahkerina kirjasimme itsellemme tärkeimpiä oivalluksia muistiinpanoihimme omaan kotikouluun mukaan vietäviksi ja sovellettaviksi.
Materiaalinen jako ja vertaisten kokemuksista kuuleminen koettiin hyvin antoisana ja keskustelu soljui vilkkaana. Iltapäivälle varattu kolmetuntinen käytettiin tehokkaasti viimeistä minuuttia myöten. Seuraavan tapaamisen aihe ja ajankohta jätettiin vielä leijumaan ilmaan ja sovimme, että palaamme niihin viimeistään ensi syksynä sähköpostiviestittelynä.
Kiitos kaikille osallistujille ja oikein mukavaa loppuvuotta ja ansaittua joululomaa!
Pauliina Mauno
21.12.2023
Erityisopettajien ainetiimin kokoontuminen 21.11.2023
Pirkanmaan lukioiden erityisopettajat kokoontuivat koko tiistaipäiväksi Tammerkosken lukiolle koulutuksen ja yhteisen keskustelun merkeissä.
Aloitimme tapaamisen lyhyellä tutustumiskierroksella, jonka jälkeen siirryimme päivän teemaan. Tämän kertaisen koulutuksen aiheena oli Nuorten itsesäätelytaidot ja oppiminen, ja etäkoulutuksen meille piti neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Sira Määttä Jyväskylästä.
Määttä piti meille kaksi 45 minuutin koulutusrupeamaa, jonka jälkeen oli aikaa keskustelulle. Puheliaiden erityisopettajien parissa keskustelu kävi vilkkaana ja monipolvisena. Kuulimme erilaisia kokemuksia, saimme vastauksia kysymyksiimme ja nautimme vertaistuesta.
Koulutuksen ja siihen liittyvän keskustelun päätteeksi vaihdoimme puheenaiheen ensi kevään tapaamisen suunnitteluun. Yhdessä päätimme, että lähdemme suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä koulutus- ja tutustumismatkaa Turkuun. Varför Paris, vi har ju Åbo!
Kiitos kaikille osallistujille ja oikein mukavaa loppuvuotta ja ansaittua joululomaa!
Pauliina Mauno
Aloitimme tapaamisen lyhyellä tutustumiskierroksella, jonka jälkeen siirryimme päivän teemaan. Tämän kertaisen koulutuksen aiheena oli Nuorten itsesäätelytaidot ja oppiminen, ja etäkoulutuksen meille piti neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Sira Määttä Jyväskylästä.
Määttä piti meille kaksi 45 minuutin koulutusrupeamaa, jonka jälkeen oli aikaa keskustelulle. Puheliaiden erityisopettajien parissa keskustelu kävi vilkkaana ja monipolvisena. Kuulimme erilaisia kokemuksia, saimme vastauksia kysymyksiimme ja nautimme vertaistuesta.
Koulutuksen ja siihen liittyvän keskustelun päätteeksi vaihdoimme puheenaiheen ensi kevään tapaamisen suunnitteluun. Yhdessä päätimme, että lähdemme suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä koulutus- ja tutustumismatkaa Turkuun. Varför Paris, vi har ju Åbo!
Kiitos kaikille osallistujille ja oikein mukavaa loppuvuotta ja ansaittua joululomaa!
Pauliina Mauno
Psykologian, uskonnon ja terveystiedon ainetiimi 11.12.2023
Psykologian, uskonnon ja terveystiedon ainetiimi pidettiin Tampereen yliopistolla 11.12.2023. Kuulimme ensin dosentti Jussi Okkosen luennon digitaalisesta lukutaidosta arjen apuna. Sen jälkeen toisen asteen yhteistyötä yliopistolla koordinoiva Tuulikki Harsia avasi erilaisia lukion opettajille tarjolla olevia yliopistoyhteistyömahdollisuuksia.
Jussi Okkonen kertoi monipuolisesti ja tutkimusperustaisesti digitaalisen lukutaidon merkityksestä ja digiympäristöjen vaikutuksen laajenemisesta. Digitaalinen lukutaito on käsite, joka sisältää esimerkiksi yleisen teknologisen ja datalukutaidon, turvallisuustietoisuuden, kyvyn tuottaa sisältöä ja ratkaista ongelmia, taidon osallistua ja kommunikoida digitaalisesti sekä kyvyn hakea tietoa. Okkosen mukaan digitaalista lukutaitoa voidaan jopa pitää kansalaishyveenä. Se mahdollistaa täysivaltaisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan.
Jussi Okkonen kertoi monipuolisesti ja tutkimusperustaisesti digitaalisen lukutaidon merkityksestä ja digiympäristöjen vaikutuksen laajenemisesta. Digitaalinen lukutaito on käsite, joka sisältää esimerkiksi yleisen teknologisen ja datalukutaidon, turvallisuustietoisuuden, kyvyn tuottaa sisältöä ja ratkaista ongelmia, taidon osallistua ja kommunikoida digitaalisesti sekä kyvyn hakea tietoa. Okkosen mukaan digitaalista lukutaitoa voidaan jopa pitää kansalaishyveenä. Se mahdollistaa täysivaltaisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan.
Okkonen toi esiin, että koronapandemian myötä on noussut esiin uudenlainen kuva koulusta, ikään kuin ”koulu palveluna”. Tässä konseptissa korostuu opiskelijoiden itsenäinen kyky toimia digitaalisissa ympäristöissä. Siihen on kuitenkin perheissä hyvin erilaiset valmiudet. Osassa perheitä ei välttämättä ole välineitä tai taitoa käyttää digitaalisia ympäristöjä. Etäkoulu vaati vanhemmilta suurta tukea opintojen suorittamiseen, mutta vanhempien kyky ja halukkuus siihen vaihtelivat paljon.
Digitaalisten ympäristöjen merkitys eri elämänaloilla korostuu yhä enemmän, esimerkiksi monet palvelut ovat saatavilla nykyisin lähinnä digitaalisesti. Myös koulu on tavallaan muuttunut ”prosessiksi”, joka ei ole enää riippuvainen fyysisestä paikasta, ja johon voi liittyä eri tavoin. Toisaalta nämä muutokset helpottavat arkea ja luovat uusia mahdollisuuksia, toisaalta ne aiheuttavat paljon stressiä ja vaativat itsesäätelyn taitoa. Digitaaliseen lukutaitoon kuuluukin myös kyky säädellä ja rajoittaa digitaalisten ympäristöjen käyttöä, ymmärrys algoritmien ja muiden digitaalisia ympäristöjä säätelevien mekanismien toiminnasta, kyky suhtautua sisältöihin kriittisesti, kuplautumisen vaaran huomioiminen, sekä tietoturvallisuuden huomioon ottaminen.
Tuulikki Harsia puolestaan avasi Tampereen yliopiston toisen asteen yhteistyön malleja. Hän kertoi esimerkiksi Tiedekahvilasta, jonne opettaja voi viedä ryhmiään paikan päälle tai kahvilan tallenteita voi käyttää tunnilla. Harsia esitteli myös lomakkeen, jolla opettaja voi tilata tunneilleen sekä opiskelijalähettiläitä että asiantuntijavieraita. Yliopisto ylläpitää lisäksi Lainaamo -palvelua, josta voi lainata oppitunneille erilaista välineistöä.
Mari Rauhala
Tuulikki Harsia puolestaan avasi Tampereen yliopiston toisen asteen yhteistyön malleja. Hän kertoi esimerkiksi Tiedekahvilasta, jonne opettaja voi viedä ryhmiään paikan päälle tai kahvilan tallenteita voi käyttää tunnilla. Harsia esitteli myös lomakkeen, jolla opettaja voi tilata tunneilleen sekä opiskelijalähettiläitä että asiantuntijavieraita. Yliopisto ylläpitää lisäksi Lainaamo -palvelua, josta voi lainata oppitunneille erilaista välineistöä.
Mari Rauhala
20.12.2023
Metafysiikkaa ja metakognitiota
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä Tampereen klassillisella lukiolla tiistaina 14.11.2023. Aluksi tutustuimme yhdessä erilaisiin metakognitiivisiin malleihin, joiden tarkoituksena on auttaa sanoittamaan ja sitä kautta oppimaan ja opettamaan metakognitiivisia taitoja, eli ns. ajattelemisen ajattelua.
Pohdimme metakognitiivisten mallien soveltamista YO-kirjoitustehtävien käskysanojen tulkitsemiseen, ajattelemisen ajattelun opettamiseen (sekä itsessään että osana filosofiaa) ja myös filosofian opetuksen sisältöihin. Totesimme, että ajattelemisen ajattelun tuominen osaksi filosofian opetusta korostaa filosofian kaksinaista luonnetta lukion oppiaineena: toisaalta filosofia voidaan nähdä dialogiseksi malliksi tai menetelmäksi, joka juontaa juurensa ns. sokraattisesta elenkhoksesta, ja toisaalta filosofiassa on myös sisältöjä, joita lukiolaisen olisi tarkoitus osata käytyään pakolliset filosofian opintojaksot.
Tällä kertaa luennon meille piti yliopistonlehtori Jani Hakkarainen (TUNI) aiheesta ”Mitä metafysiikka on ja mitä se tutkii?" eli tässäkin oli vahvasti läsnä ns. meta-ajattelu, kun tarkastelimme metametafyysikan keskeisiä kysymyksiä yliopistonlehtori Hakkaraisen opastuksella. Luento koettiin mainioksi, ja se herätti paljon keskustelua, ja tästä syystä 45 minuutin luento venähti melkein 90 minuutin mittaiseksi.
Jarkko Vilkkilä18.12.2023
Ainetiimitapaaminen: espanja, ranska, saksa, venäjä
 |
| Luennoitsija Laila Escartín- Sorjonen kuoleman maskissa |
Ohjelmassa oli ensin Laila Escartín-Sorjosen luento aiheesta: “Motivaatio, tarinallisuus, erilaisuus”. Luento alkoi dramaattisesti Escartín-Sorjosen saavuttua lavalle kuoleman maski yllään ja kerrottuaan kuulijakunnalle, että hän itse pitää aina kuoleman ja narrin mielessään opettaessaan, koska kielenopetus ei ole kuolemanvakavaa ja on hyvä osata nauraa itselleen sekä omaksua rooleja.
Luennoitsija käsitteli raikkaalla otteella virheiden rakastamista, ponnistamisen riemua ja tarpeeksi haastavia tehtäviä sekä kertoi väliin omia kokemuksia opettajankoulutuksesta ja Espanjan ja Suomen koulujen eroista.
 |
| Kuva: Saara Tähtelä (muut kuvat: Maarit Kostamo) |
Lisäksi mukana oli temperamenttierojen läpikäymistä ja erilaisia tapoja käsitellä kirjallisuutta kieltenopiskelijoiden kanssa. Luennon loppupuolella puhuttiin myös luovasta Cadavre exquis -tehtävästä, jossa opiskelijat piirtävät yhden osan vartalosta paperille näkemättä muuta osaa ja esittelevät lopuksi toiselleen sanallisesti muodostuneen “upean ruumiin”.
Luennon jälkeen oli lukiokierroksen vuoro, jossa clasulaiset opiskelijat esittelivät klassillisen lukion vanhaa puolta ja Rongan siipeä vieraileville opettajille.
Sen jälkeen oli kielikohtaisten tapaamisten vuoro.
ESPANJA
Espanjan työpajasta vastasi Saara Tähtelä. Espanjassa keskustelua oli monesta: yo-kokeiden tasosta ja arvioinnista, sähköisistä vs paperisista oppimateriaaleista, integroiduista opintojaksoista, läksyjen tekemisestä ja siitä paljonko niitä tulisi antaa, sekä korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksista espanjan kielen osalta. Myös netistä löytyvistä oppimiseen sopivista materiaaleista jaettiin vinkkejä.
RANSKA
Ranskan työpajasta vastasi Maarit Kostamo. Ranskan ainetiimitapaamisessa esiteltiin ensin Ranskan instituutin kuulumiset sekä erityisesti kesällä 2024 Virossa tapahtuva BELC-koulutus, joka kiinnosti monia osallistujia. Sitten käsiteltiin kieliopin opettamista ryhmissä ja jaettiin omia vinkkejä mm. seuraavista sivustoista:
- https://www.baamboozle.com/games
- https://www.gimkit.com/
- https://www.blooket.com/
- https://wordwall.net/
- https://quickdraw.withgoogle.com/?locale=fr
- https://www.canva.com/fr_fr/creer/ materiaalien etsintää varten
- https://seppo.io/
- https://conjuguemos.com/verb/1
- https://lyricstraining.com/fr/ : Laulut ja niiden suomennos
- https://www.youtube.com/@WixxTV : Youtube.com : hakutermiksi Pause Active
Lopuksi vaihdettiin vielä opettajien yhteystietoja lukion kielten esittelyä varten ylä- ja alakouluissa.
 |
| Ranskan ainetiimin työpajan osallistujat. Kuvan otti: Maarit Kostamo, ranskan ainetiimin vetäjä |
SAKSA
Saksan työpajasta vastasi Tanja Tuuna-Kyllönen. Saksan pajassa keskusteltiin kaupungin suunnitelmista lyhyiden kielten suhteen. Lisäksi keskusteltiin natiivien hankkimisesta vierailijoiksi oppitunneille sekä mahdollisista vierailukohteista (joissa saisi saksankielistä palvelua) kaupungilla.
VENÄJÄ
Venäjän työpajasta vastasi Stefan Smirnov. Venäjän ainetiimissa puhuttiin uudesta "След русского языка в Тампере" eli "Venäläinen Tampere" pelistä, joka toimii Seppo.io-alustalla. Lisäksi meillä oli kattava esitys ja keskustelu korkeakouluyhteistyöstä yliopiston venäjän kielen oppiaineen kanssa. Lisäksi Aleksandr Zelenin, Olga Nenonen ja minä kerroimme uusien A-venäjän opetusmateriaalien projektin uusimmat kuulumiset. Muuten oli yleistä keskustelua venäjän kielen opetuksen tilanteesta Suomessa ja Pirkanmaalla ja suunniteltiin sekä kerättiin toiveita uuteen alkavaan Govori 2 -hankkeeseen, joka on tarkoitus toteuttaa ensi syksynä 2024 Cultura-säätiön rahoituksella.
Maarit Kostamo, TYK ja Saara Tähtelä, Clasu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)