Kirjoitustyöpajat ja tekoälyn liikennevalot

Äidinkielen ja S2-opetuksen ainetiimitapaaminen järjestettiin tänä syksynä 4.11.2025 Tampereen Ahlmanilla ravintola Annassa. Saimme kutsun Ahlmanille kuulemaan heidän kirjoitustyöpajoistaan, joihin esimerkiksi me aineenopettajat voisimme osallistua. Ravintola Annassa meille tarjoiltiin myös maukas aamiainen ja saimme viettää koko ainetiimitapaamisemme Ahlmanin tiloissa.

Syksyn aiheena meillä oli tekoäly opetuksessa sekä tekoälyn liikennevaloihin tutustuminen. Ks. Tekoälyn käyttö Tredussa ja Tampereen kaupungin lukioissa

Vierailijaksi ja keskustelumme tueksi saimme filosofi ja kasvatustieteilijä Reijo Kupiaisen Tampereen korkeakouluyhteisöstä. Lisäksi tapaamisessa sivuttiin uudistuvia tuen asioita ja luotiin katsaus kevään tapaamiseen, jossa aiheena ovat lukeminen ja arviointi.

Vaikka itse sairastuin enkä päässyt tapaamiseen, kuulin osallistujilta, että keskustelu soljui, mielenkiintoisia puheenvuoroja kuultiin ja aamupala maistui. Keväällä 2026 tapaamme jälleen!

Ainetiimivastaava Maija Lehtimäki

Arenen kehittämä liikennavalomalli on laajasti käytössä eri kouluasteilla.
Kuvan liikennevalot ovat Osaava Tredun sivulta.

Käskysanat ja demokratiakasvatus FETO-ainetiimissä

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä Tampereen klassillisella lukiolla marraskuun 13. päivänä. Tarkastelimme aluksi Mika Perälän ja Eero Salmenkiven artikkelin ”Käskysanat ja ajattelun taidot filosofian ylioppilaskokeessa” (niin et näin 3/2020) pohjalta filosofista ajattelua vaativien tehtävien käskysanoista. Mietimme erityisesti, miten niitä voisi soveltaa filosofian opetuksessa sekä kirjallisissa että suullisissa oppimistehtävissä. 

Luennoitsijaksi saapui FT Eenariina Hämäläinen. Luennossaan hän tarkasteli, miten etiikan opetus liittyy demokratian itsesäilytykseen. Luento koettiin erittäin mielenkiintoiseksi ja se herättikin paljon hyvää keskustelua. 

Sovimme, että kevään ainetiimiin yritetään saada luennoitsijaksi asiantuntija tekoälyn etiikasta tai bioetiikasta, ja että kevään ainetiimi pyritään järjestämään viikolla 19.

Ryhmänohjaajien ainetiimitapaaminen

Tampereen ja seutukunnan lukioiden ryhmänohjaajien ainetiimit kokoontuivat Sammon keskuslukiolla 5.11.2025. Tällä kertaa saman tilaisuuden äärelle kutsuttiin poikkeuksellisesti ryhmänohjaajat kaikilta vuositasoilta, mikä mahdollisti yhteisen oppimisen ja kokemusten jakamisen yli koulurajojen. Iltapäivän ohjelman keskiössä oli opinto-ohjaaja ja nuorten motivaatiovalmennuksen asiantuntija Marjaana Herlevi, joka piti luennon otsikolla: "Mitä tulisi ymmärtää motivaatiosta? Entä kuinka hyödyntää motivaatioymmärrystä ryhmänohjaajan roolissa?"

 
Marjaanan luennon punainen lanka liittyi siihen, miten ryhmänohjaaja voi omassa työssään tukea ja innostaa nuoria, jotka motivoituvat hyvin eri tavoin. Hän aloitti kertomalla omakohtaisesti urapolustaan ja niistä motivaatiotekijöistä, jotka ovat ohjanneet häntä uran eri vaiheissa. Taustoituksen jälkeen hän esitteli ja havainnollisti Steven Reissin kehittämää Reiss Motivaatioprofiilia (RMP) ja avasi sen keskeisiä ajatuksia. Luennon aikana kuulimme myös konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia muutoksia nuorten asenteissa, arvoissa ja suhtautumisessa koulunkäyntiin on havaittu 2000-luvun aikana – sekä pohdimme yhdessä, miten tämä näkyy lukioarjessa juuri nyt. Marjaana antoi lisäksi käytännön vinkkejä siihen, kuinka ryhmänohjaaja voi hyödyntää motivaatiotietoa ohjaustilanteissa ja kohdata nuoria entistä sensitiivisemmin ja yksilöllisemmin.

 
Yhteisen luento-osuuden jälkeen jakauduimme vuositasoittain pienempiin ryhmiin keskustelemaan kuulemastamme ja pohtimaan, miten oppeja voisi soveltaa omassa työssä ja omien opiskelijoiden parissa. Keskusteluissa vaihdettiin kokemuksia eri lukioiden ryhmäohjauksen käytänteistä, tuotiin esiin hyviä toimintamalleja ja nostettiin esille myös kehittämistarpeita. Lisäksi pohdimme ryhmänohjaajan roolin muutosta viime vuosien aikana, erityisesti laajentuneen oppivelvollisuuden myötä, ja sitä, millaista tukea ryhmänohjaajat jatkossa kaipaavat tehtävässään.

 
Tilaisuus tarjosi arvokkaan mahdollisuuden pysähtyä yhteisen teeman äärelle, vahvistaa ryhmänohjaajien osaamista ja ennen kaikkea saada uusia näkökulmia nuorten kohtaamiseen ja motivoinnin tukemiseen.

Jonina Altschuler

Maailmanenglannista tekoälyn mahdollisuuksiin

Keskiviikkona 5.11.2025 Pirkanmaan lukioiden englanninopettajat kokoontuivat jälleen yhteiseen ainetiimi-iltapäivään Sammon keskuslukiolle. Tarjolla oli monipuolinen katsaus ajankohtaisiin teemoihin englannin opetuksessa. Tällä kertaa painopisteinä olivat maailmanenglannin rooli ylioppilaskirjoituksissa sekä tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa.

Tilaisuus alkoi klo 12:00 osallistujien saapuessa paikalle ja vaihtaessa kuulumisia kollegoiden kanssa. Iltapäivän ensimmäisestä puheenvuorosta vastasi Tampereen yliopiston lehtori Arja Nurmi, joka johdatti kuulijat pohtimaan Englannin maailmaa ylioppilaskirjoituksissa. Arja esitteli englannin eri variantteja ja pohti, miten ne vaikuttavat toisiinsa sekä näkyvät opiskelijoiden kielitaidossa ja yo-kokeen tehtävissä.

Arja havainnollisti, kuinka erilaiset tekstilajit – uutiset, kaunokirjallisuus ja tekninen viestintä – edellyttävät erilaista kielenkäyttöä. Kahvitarjoilun lomassa keskustelu jatkui vilkkaana, ja opettajat jakoivat keskenään omia kokemuksiaan siitä, miten syksy on lähtenyt käyntiin.

Iltapäivän toisessa osiossa, klo 14:00 alkaen, englannin ja ruotsin lehtori Henri Annala (TAMK) esitteli työpajassaan konkreettisia tapoja hyödyntää tekoälyä englannin opetuksessa. Sessio tarjosi sekä teoreettista taustaa että käytännön kokeiluja. Osallistujat pääsivät tutkimaan, miten tekoäly voi tukea opiskelijoiden kirjoittamista, puhumista ja palautteen saamista. Työpajassa pohdittiin myös tekoälyn eettisiä kysymyksiä ja sen roolia tulevaisuuden oppimisessa. Osallistujat pääsivät käyttämään omia laitteitaan, ja keskustelu työpajan lopussa osoitti, että aihe kiinnostaa ja innostaa opettajia paljon. Moni opettaja kertoi saaneensa uusia ideoita kokeiltavaksi omassa opetuksessaan.

Päivä päättyi klo 16:00 hyvissä tunnelmissa. Ainetiimitapaaminen tarjosi hyvän mahdollisuuden jakaa osaamista, kehittää omaa opetusta ja vahvistaa Pirkanmaan englanninopettajien verkostoa. Kiitos kaikille osallistujille inspiroivasta iltapäivästä, ja nähdään taas keväällä seuraavassa ainetiimitapaamisessa!

Tästä linkistä näet Arjan Nurmen diat (PDF) ja tästä linkistä Henri Annalan diat (PDF).

Heidi ja Hilpi

Tutustumista intialaiseen musiikkiin

Musiikin ainetiimi kokoontui Pirkkalan yhteislukiolla iltapäiväksi 1.10.2025. Vaihdoimme kuulumisia ja keskustelimme ajankohtaisista pedagogisista aiheista jotka nousivat osallistujilta, nämä keskustelut ovat ainetiimi toiminnan eräitä parhaita puolia. On tärkeää ja hyödyllistä voida vaihtaa ajatuksia rauhassa kollegoiden kanssa, ne kehittävät opettajuutta ja osaltaan mahdollistavat oman opetustyö reflektoinnin ja kehittämisen.

Syksyn sessiomme kouluttajana oli Lari Aaltonen Uulusta ja hänen kanssaan pääsimme tutustumaan intialaiseen musiikkiin. Erityisesti lukion MU3-opintojaksolla ja mahdollisuuksien mukaan, lähinnä jos aikaa on, myös MU1:ssä perehdymme opiskelijoiden kanssa erilaisiin musiikkikulttuureihin. Koulutus oli tervetullut lisä lukion musiikinopettajan työkalupakkiin.

Tässä muutamia huomioita koulutuksesta, meille mukana olleille muistiin ja vinkeiksi heille jotka eivät tällä kertaa päässeet mukaan. Tämä on jaettuna myös ainetiimiläisten sähköpostiin heti koulutuksen jälkeen.

Pohjois-intialainen ja etelä-intialainen musiikki ovat hyvin erityppistä. Tässä koulutuksessa käsitellään pääasiassa pohjois-intialaista tyyliä:

Borduna on kuultavissa monissa teoksissa:

• Tampura -soitin tekee bordunan, sillä soitetaan vapaita kieliä.
• Tampurassa yläsävelsarja kuuluu hienosti, koska tallan muoto on se mikä on. Kieli ei osu heti tallaan vaan hieman keskemmällä ja siksi ominaissoundi.

Miksi pohjoisen ja eteläisen tyylit ovat niin erilaisia:

• Uskonnollisia tekstejä muistetaan paremmin kun ne lauletaan, siksi syntyi veda-hymnit pohjoisessa.
• Noin vuonna1000 persialaiset valloittivat Intiaa pohjoisesta ja heidän hoveihinsa tarvittiin taiteilijoita eli myös muusikoita. Hoveissa musisointi oli salaista puuhaa, mogulit varjelivat muusikoitaan.
• Kolonialismi purki hovimuusikko-perinteen.

Hindustanilainen musiikki on pohjoista.

Rasa: pohjoisessa koko estetiikan teoria.

Thaat eli asteikko.

Käsiharmooni soittaa bordunaa ja seuraa melodiaa: Raagmaka Ashwini Gore...
Bandish: sävellys
Tarana: laulu

Rytmitreeni: vasen käsin ylös, sormessa 3 viivaa...

Eteläisessä traditiossa on tarkat systeemit, 72, karnaattinen musiikki, konsertti kattaus on tarkasti määritelty. Säveltäjä Eero Hämeenniemi on eteläisen tyylin asiantuntijoita Suomessa.

Petra Koho

Kouluttajamme Lari Aaltonen soittaa sitaria, joka eräs keskeisistä instrumenteista intialaisissa musiikkikulttuureissa.

Ruotsin ainetiimi 30.10.2025

Ruotsin ainetiimiin osallistui tänä syksynä seitsemän eri lukion opettajia. Edustettuina olivat Samke, Tamlu, Pynsä, Rellu, Norssi, TYK ja Pirkkalan lukio. Tutustuimme toisiimme nopeasti ja meillä oli oikein mukava reissu. Piipahdimme Helsingissä nopeasti Amos Rexissä (spontaani päätös) ja syömässä ennen pääkohdettamme.

Svenska Teatern on jo rakennuksena elämys mutta onneksi myös Ronja ryövärintytär oli upea. Ennen varsinaista näytelmää kävimme teosesittelyssä, jossa kerrottiin muun muassa Astrid Lindgrenistä ja Ronja ryövärintyttären aiemmista näytöksistä. Teosesittelyssä myös näytettiin, miten lavasteita on tehty ja saimme kuulla, että yksi näyttelijöistä vaihtaa pukua näytelmän aikana 11 kertaa ja vaihtoaikaa on usein vain 2 minuuttia.

Ronja ryövärintytär on teatterin mukaan musikaali, mutta sitä se ei mielestämme ollut. Ronja oli upeasti tehty näytelmä, jossa oli toki musiikkia mutta pääpaino oli muualla. Näytelmää voisi suositella kelle tahansa, koska lähestulkoon kaikki puhe oli tekstitetty. Teksti ei häiritse näytelmää, koska se on aivan lavan yläreunassa. Meidän ryhmämme olisi ehkä tosin pärjännyt ilman tekstitystäkin ;)

Pikkubussimme oli takaisin Samken pihassa vähän ennen puoltayötä. Oli virkistävää viettää tällainen päivä hyvässä seurassa, vaikka kaikkia saattoikin vähän väsyttää. On myös hyvä muistaa, että kaikenlainen ajatustenvaihto muiden lukioiden opettajien kanssa on aina kiinnostavaa ja hyödyllistä!

Kirsi Sirén