Marraskuun biologian ja maantieteen ainetiimin kokoontumisessa opettajilla oli ilo seurata kahden vallan erilaisen väitöskirjan esittelyä.
Jatko-opiskelija Hanna Rosti Helsingin yliopistosta kuvaili tutkimuksiaan Kenian Taita-vuorilla. Hannan tutkimuskohteena ovat viimeisen viisi vuotta olleet pienet yöaktiiviset nisäkkäät, erityisesti puutamaanit (Dendrohyrax sp) ja pikkugalagot (Paragalago sp). Koska yöaktiivisia, pienen kissan kokoisia eläimiä on hankala havaita visuaalisesti, on Rosti käyttänyt tutkimuksissaan bioakustiikkaa eli nauhoittanut eläinten ääniä. Hyvin eksoottiset sademetsä-äänet värittivätkin biologian luokkaa Sammon keskuslukiossa synkän marraskuun keskellä. Ihmeellistä oli, että esimerkiksi norsun lähisukulaiset, puutamaanit, ovat yksi hyvin harvoista laulavista nisäkkäistä (keksitkö ihmisen lisäksi muita?).
Afrikan metsät ja villit ekosysteemit kärsivät luontokadon kourissa. Rosti maalasi ajankohtaista kuvaa ilmastonmuutoksen ja metsien hävityksen seurauksista köyhimmässä Afrikassa. Tutkijat käyvät myös paikallisilla kouluilla esittelemässä työtään. Ympäristökasvatus on erittäin tärkeää, koska köyhät maanviljelijät voisivat tulevaisuudessa saada enemmän tuloja ekoturismista kuin metsien raivaamisesta. Hurjalta kuulostava arkipäivän esimerkki oli, että jokainen paikalliskoulun opiskelija oli syönyt puutamaania ja se kuulemma maistui oikein hyvälle. Puutamaaneja esiintyy viidellä eristäytyneellä, pienellä metsäalueella yhteensä viiden neliökilometrin alueella. Rostin tavoitteena on saada kuvattua Taitan puutamaani tieteelle uudeksi lajiksi, jotta sen suojelu olisi mahdollista. Suojelun myötä Tsavon kansallispuistoon suuntaavat turistit saataisiin mahdollisesti houkuteltua myös metsiin.
Myös suomalaiset koulut voivat auttaa, esimerkiksi Kannaksen lukio Lahdesta on lahjoittanut rahaa paikalliselle suojelujärjestölle. Rahalla on rakennettu ja ylläpidetään eläinten juomapaikkoja kuivuuden riivaamilla alankomailla. Lisää Hanna Rostin tutkimuksesta ja Etelä-Kenian luonnonsuojelusta voi lukea sivustolta Taitan eläimet.
Norssin biologian ja maantieteen opettaja Merja Kuisma on vastikään kirjoittanut kasvatustieteen alan väitöskirjan. Alustuksessaan Merja kertoi pääkohtia väitöskirjansa aiheista eli tutkivasta ja monialaisesta oppimisesta.
Merjan tutkimuksen tulos on, että tutkivan oppimisen metodilla kaikki opiskelijat parantavat oppimistuloksiaan merkittävästi, myös peräpenkin vähemmän motivoituneet opiskelijat. Tähän vaikuttaa tutkimuksen mukaan mm. se, että opiskelijoilla on autonomian tunnetta, ryhmään kuulumisen tunnetta ja tunne omista taidoista ja pätevyydestä.
Merja tutki oppimista myös monialaisessa opintojaksossa, jossa käsiteltiin ihmistä kuuden oppiaineen näkökulmista: biologian, psykologian, filosofian, liikunnan ja fysiikan sekä kuvataiteen näkökulmista. Opintojaksossa arvioinnin välineenä käytettiin yhteistaideteosta, jossa oppijat näyttivät osaamistaan mm. eri oppiaineiden näkökulmia yhdistämällä. Myös tällaisessa oppimistavassa opiskelijat saavat tutkimuksen mukaan sellaista hyötyä, jota he perinteisemmässä, esim. opettajajohtoisessa, oppimisessa eivät saa. Oppiminen ilmenee mm. käsitteiden uudenlaisena ymmärtämisenä.
Anu Nowak ja Saara Luukkonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti