Heti alkuun koulutuksessa kävi ilmi, että itse asiassa polisin koulutuksessa on edelleen melko vähän psykologiaa. Koronan kokenut sukupolvi kuitenkin tarvitsee poliisin työssään psykologisia ajattelun apuvälineitä, esimerkiksi kuolinviestien vieminen on yksi poliisin työsarka, jossa psykologian ajattelun taidoista on apua.
Kaunisto esitteli myös oikeuspsykologiaa alana ja työnä. Oikeuspsykologiassa sovelletaan siis psykologiatiedettä esimerkiksi rikollisen käyttäytymisen tutkimiseen, ennaltaehkäisyyn sekä jälkihuoltoon. Oikeuspsykologiaa tarvitaan paljon kun pohdimme vaikkapa huolto- ja tapaamisriitoja, nuorisorikollisuuden ilmiöitä tai verkossa tapahtuvaa lapsiin kodistuvaa seksuaalirikollisuutta.
Nykytutkimusten mukaan noin 70 % vangeista on antisosiaalisen käyttäytymishäiriön omaavia. Oikeuspsykologit voivatkin siksi usein työskennellä esimerkiksi vankilapsykologina, vaikkapa tehden kuntouttavia interventioita esimerkiksi vihan hallinnasta. Isoin osa oikeuspsykologeista työskentelee kuitenkin terveydenhuollon puolella lapsirikostutkinnassa, esimerkiksi poliisin apuna kuulustelussa. Myös mielentilatutkimukset työllistävät paljon oikeuspsykologeja. Lisäksi oikeuspsykologeja työskentelee vaikkapa asiantuntijana salaus- ja vakoilutoimenpiteissä ja riski-uhka-arvioinnissa esimerkiksi Keskusrikospoliisissa tai muuna asiantuntijana vaikkapa terveydenhuollossa.
Oikeuspsykologit eivät Suomessa tee profilointia, vaikka se tv-sarjoista päätellen olisi heidän työtään. Profiloinnin sijaan puhutaan sarjoittamisesta, jossa esim. pohditaan, onko tekotavoissa samaa kuin jossakin aiemmassa rikoksessa. Oikeuspsykologit eivät myöskään esimerkiksi käy rikospaikoilla, ellei siihen ole jokin aivan erityinen peruste.
Oikeuspsykologiaa voi opiskella Suomessa Itä-Suomen yliopistossa sivuaineopintoina ja lisäksi Åbo Akademissa voi suorittaa oikeuspsykologian erikoistumisopinnot. Työ on palkitsevaa, mutta myös paikoin rankkaa ja vaatii esimerkiksi paljon oman turvallisuuden ja yksityiselämän suojaamisen miettimistä. Työtä tehdään aina osana moniammatillista yhteistyöryhmää, mikä lienee myös työn yksi tärkeä anti. Oikeuspsykologiasta on viime vuosina ilmestynyt myös väitöskirjoja, esimerkiksi Julia Korkmanin, Hanna Lahtisen ja Häkkänen-Nyholmin väitökset.
Kiitos Poliisiammattikorkeakoululle sekä Jasmin Kaunistolle ajatuksia herättävästä ja erittäin antoisasta vierailusta!
Kirjavinkkejä
- Jasmin Kaunisto jne: Poliisityön psykologia
- Jaana Haapasalo: Kriminaalipsykologia
- Satu Rantaeskola ja Jasmin Kaunisto: Seksuaalirikosten tutkinta
- Pekka Santtila jne: Oikeuspsykologia
- Yle, Matson-Mäkelä,& Sirén: Oikeuspsykologi ei pidä luotettavana silminnäkijähavaintoa, jonka poliisi saa yli 20 vuoden jälkeen -artikkeli.
- Psykopodiaa-sarjan jakso 89 Poliisityön psykologiaa. Nina Lyytinen & Jasmin Kaunisto.
Karoliina Suoniemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti