Hannu Reime selvitti perusteellisesti Israelin ja Palestiinan konfliktin historiallisia taustoja. Reime toi esiin, että alue oli vuosisatojen ajan hyvin rauhallinen. Israelin ja Palestiinan alueen konfliktin taustalla on Turkin valtakunnan rappeutuminen 1800-luvulla sekä eurooppalaisten suurvaltojen kiinnostus alueeseen. Reime puhui myös modernin antisemitismin synnystä ja taustatekijöistä. Keskiajan antisemitismi oli erilaista ja modernin antisemitismin synnyn hän ajoitti 1800-luvulle.
Reime avasi lisäksi sionismin taustatekijöitä ja syitä sille, miksi britit suosivat juutalaisten muuttoa Palestiinaan. Keskeiseksi syyksi hän mainitsi ”hajota ja hallitse” -politiikan, pientä vähemmistöä arabien keskuudessa pidettiin hyödyllisenä brittien omien tavoitteiden näkökulmasta. Reime puhui myös Israelin valtion synnystä ja kylmän sodan vaikutuksesta alueelle. Katsaus oli hyvin monipuolinen.
Timo R. Stewart keskittyi erityisesti uskonnon vaikutukseen Lähi-idän poliittisissa konflikteissa. Hänen esityksensä jakautui kolmeen osaan: aluksi hän taustoitti uskonnon roolia konflikteissa, sitten hän puhui uskonnon merkityksestä Syyrian sodassa ja kolmanneksi uskonnon roolista Israelin ja Palestiinan konfliktissa.
Timo R. Stewart keskittyi erityisesti uskonnon vaikutukseen Lähi-idän poliittisissa konflikteissa. Hänen esityksensä jakautui kolmeen osaan: aluksi hän taustoitti uskonnon roolia konflikteissa, sitten hän puhui uskonnon merkityksestä Syyrian sodassa ja kolmanneksi uskonnon roolista Israelin ja Palestiinan konfliktissa.
Stewart nosti ensimmäisessä osiossaan esille sen, että kansainvälinen laki syntyi ja luotiin toisen maailmansodan jälkeen. Tätä ennen toimittiin hyvin erilaiselta pohjalta. Stewart korosti, että on hyvin vaikea kysymys, mikä ylipäätään on uskonnon rooli konfliktien taustalla, miten se on eriteltävissä muista syistä. Tai mitä tarkoitetaan ylipäätään uskonnolla: instituutioita, yksilöitä, ryhmäidentiteettiä vai abstraktia konseptia tai aatetta. Ylipäätään ennen 1700-lukua on hyvin vaikea erottaa uskontoa muusta elämästä ja yhteiskunnasta erilliseksi asiaksi, koska se on ollut niin sulautunut esimerkiksi politiikkaan, kulttuuriin ja maailmankuvaan. Uskonnon roolia tutkittaessa olisikin keskeistä tarkastella yksilöllisesti kutakin konfliktia erikseen ja pyrkiä löytämään sen juuret. Stewart totesi, että yleensä konfliktit eivät ole uskonnollisia, mutta uskontojen rooli kärjistyy konfliktien edetessä.
Toisessa osiossa Stewart kertoi uskonnon roolista Syyrian sodassa. Arabikevään alkaessa Syyriassa oli vallalla diktatuuri. Menestyneimmät kapinallisryhmät olivat jihadistisia, jotka tavoittelivat islamilaista yhteiskuntaa. Yksi näistä ryhmistä oli Isis. Ulkovallat, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Libanon ja Turkki, sotkeutuivat mukaan aluksi asevarustelulla ja sittemmin myös sotajoukoilla. Syyrian konfliktissa uskonto on Stewartin mukaan mukana useilla eri tasoilla, Syyriassa on useita erilaisia etnis-uskonnollisia ryhmiä. Uskonnon rooli on keskeinen erityisesti ryhmäidentiteettinä. Ryhmät, jotka saivat taisteluissa voittoja, saivat helpoiten lisää jäseniä, rahoitusta ja aseita. Islamistiset ryhmät olivat sellaisia Syyrian konfliktissa.
Luennon kolmannessa osiossa Stewart keskittyi uskontoon Israelin ja Palestiinan konfliktissa. Tutkija totesi, että juuri tämä konflikti saa paljon globaalia näkyvyyttä, koska sen tapahtumapaikat ovat kaikille juutalais-kristillisessä tai islamilaisessa kulttuureissa kasvaneille tuttuja. Stewart antoi esimerkin Myanmarista, jossa on ollut sisällissota käynnissä vuodesta 1948 lähtien, mutta emme samaistu siihen yhtä lailla kulttuurisesti. Stewart puhui myös sionismin taustoista ja vaikutuksesta. Sionismi perustuu ajatukselle siitä, että on olemassa juutalainen kansakunta. Uskonnollinen sionismi oli Stewartin mukaan kuitenkin hyvin vähäistä aina 1970-luvulle asti. Itse Israelin valtion sisällä uskonnon rooli on ajan mittaan vaihdellut. Palestiinalaisista puolestaan osalle islamismi on tärkeää ja osalle ei. Osa kuitenkin haluaa äänestää Hamasia, koska pitää sitä uskottavimpana ja vahvimpana vaihtoehtona, joka pystyy vastustamaan Israelin toimia.
Kiinnostavat luennot herättivät myös keskustelua ja kysymyksiä. Kiitos kaikille osallistujille!
Mari Rauhala
Toisessa osiossa Stewart kertoi uskonnon roolista Syyrian sodassa. Arabikevään alkaessa Syyriassa oli vallalla diktatuuri. Menestyneimmät kapinallisryhmät olivat jihadistisia, jotka tavoittelivat islamilaista yhteiskuntaa. Yksi näistä ryhmistä oli Isis. Ulkovallat, kuten Yhdysvallat, Venäjä, Libanon ja Turkki, sotkeutuivat mukaan aluksi asevarustelulla ja sittemmin myös sotajoukoilla. Syyrian konfliktissa uskonto on Stewartin mukaan mukana useilla eri tasoilla, Syyriassa on useita erilaisia etnis-uskonnollisia ryhmiä. Uskonnon rooli on keskeinen erityisesti ryhmäidentiteettinä. Ryhmät, jotka saivat taisteluissa voittoja, saivat helpoiten lisää jäseniä, rahoitusta ja aseita. Islamistiset ryhmät olivat sellaisia Syyrian konfliktissa.
Luennon kolmannessa osiossa Stewart keskittyi uskontoon Israelin ja Palestiinan konfliktissa. Tutkija totesi, että juuri tämä konflikti saa paljon globaalia näkyvyyttä, koska sen tapahtumapaikat ovat kaikille juutalais-kristillisessä tai islamilaisessa kulttuureissa kasvaneille tuttuja. Stewart antoi esimerkin Myanmarista, jossa on ollut sisällissota käynnissä vuodesta 1948 lähtien, mutta emme samaistu siihen yhtä lailla kulttuurisesti. Stewart puhui myös sionismin taustoista ja vaikutuksesta. Sionismi perustuu ajatukselle siitä, että on olemassa juutalainen kansakunta. Uskonnollinen sionismi oli Stewartin mukaan kuitenkin hyvin vähäistä aina 1970-luvulle asti. Itse Israelin valtion sisällä uskonnon rooli on ajan mittaan vaihdellut. Palestiinalaisista puolestaan osalle islamismi on tärkeää ja osalle ei. Osa kuitenkin haluaa äänestää Hamasia, koska pitää sitä uskottavimpana ja vahvimpana vaihtoehtona, joka pystyy vastustamaan Israelin toimia.
Kiinnostavat luennot herättivät myös keskustelua ja kysymyksiä. Kiitos kaikille osallistujille!
Mari Rauhala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti