Käskysanat ja demokratiakasvatus FETO-ainetiimissä

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä Tampereen klassillisella lukiolla marraskuun 13. päivänä. Tarkastelimme aluksi Mika Perälän ja Eero Salmenkiven artikkelin ”Käskysanat ja ajattelun taidot filosofian ylioppilaskokeessa” (niin et näin 3/2020) pohjalta filosofista ajattelua vaativien tehtävien käskysanoista. Mietimme erityisesti, miten niitä voisi soveltaa filosofian opetuksessa sekä kirjallisissa että suullisissa oppimistehtävissä. 

Luennoitsijaksi saapui FT Eenariina Hämäläinen. Luennossaan hän tarkasteli, miten etiikan opetus liittyy demokratian itsesäilytykseen. Luento koettiin erittäin mielenkiintoiseksi ja se herättikin paljon hyvää keskustelua. 

Sovimme, että kevään ainetiimiin yritetään saada luennoitsijaksi asiantuntija tekoälyn etiikasta tai bioetiikasta, ja että kevään ainetiimi pyritään järjestämään viikolla 19.

Ryhmänohjaajien ainetiimitapaaminen

Tampereen ja seutukunnan lukioiden ryhmänohjaajien ainetiimit kokoontuivat Sammon keskuslukiolla 5.11.2025. Tällä kertaa saman tilaisuuden äärelle kutsuttiin poikkeuksellisesti ryhmänohjaajat kaikilta vuositasoilta, mikä mahdollisti yhteisen oppimisen ja kokemusten jakamisen yli koulurajojen. Iltapäivän ohjelman keskiössä oli opinto-ohjaaja ja nuorten motivaatiovalmennuksen asiantuntija Marjaana Herlevi, joka piti luennon otsikolla: "Mitä tulisi ymmärtää motivaatiosta? Entä kuinka hyödyntää motivaatioymmärrystä ryhmänohjaajan roolissa?"

 
Marjaanan luennon punainen lanka liittyi siihen, miten ryhmänohjaaja voi omassa työssään tukea ja innostaa nuoria, jotka motivoituvat hyvin eri tavoin. Hän aloitti kertomalla omakohtaisesti urapolustaan ja niistä motivaatiotekijöistä, jotka ovat ohjanneet häntä uran eri vaiheissa. Taustoituksen jälkeen hän esitteli ja havainnollisti Steven Reissin kehittämää Reiss Motivaatioprofiilia (RMP) ja avasi sen keskeisiä ajatuksia. Luennon aikana kuulimme myös konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia muutoksia nuorten asenteissa, arvoissa ja suhtautumisessa koulunkäyntiin on havaittu 2000-luvun aikana – sekä pohdimme yhdessä, miten tämä näkyy lukioarjessa juuri nyt. Marjaana antoi lisäksi käytännön vinkkejä siihen, kuinka ryhmänohjaaja voi hyödyntää motivaatiotietoa ohjaustilanteissa ja kohdata nuoria entistä sensitiivisemmin ja yksilöllisemmin.

 
Yhteisen luento-osuuden jälkeen jakauduimme vuositasoittain pienempiin ryhmiin keskustelemaan kuulemastamme ja pohtimaan, miten oppeja voisi soveltaa omassa työssä ja omien opiskelijoiden parissa. Keskusteluissa vaihdettiin kokemuksia eri lukioiden ryhmäohjauksen käytänteistä, tuotiin esiin hyviä toimintamalleja ja nostettiin esille myös kehittämistarpeita. Lisäksi pohdimme ryhmänohjaajan roolin muutosta viime vuosien aikana, erityisesti laajentuneen oppivelvollisuuden myötä, ja sitä, millaista tukea ryhmänohjaajat jatkossa kaipaavat tehtävässään.

 
Tilaisuus tarjosi arvokkaan mahdollisuuden pysähtyä yhteisen teeman äärelle, vahvistaa ryhmänohjaajien osaamista ja ennen kaikkea saada uusia näkökulmia nuorten kohtaamiseen ja motivoinnin tukemiseen.

Jonina Altschuler

Maailmanenglannista tekoälyn mahdollisuuksiin

Keskiviikkona 5.11.2025 Pirkanmaan lukioiden englanninopettajat kokoontuivat jälleen yhteiseen ainetiimi-iltapäivään Sammon keskuslukiolle. Tarjolla oli monipuolinen katsaus ajankohtaisiin teemoihin englannin opetuksessa. Tällä kertaa painopisteinä olivat maailmanenglannin rooli ylioppilaskirjoituksissa sekä tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa.

Tilaisuus alkoi klo 12:00 osallistujien saapuessa paikalle ja vaihtaessa kuulumisia kollegoiden kanssa. Iltapäivän ensimmäisestä puheenvuorosta vastasi Tampereen yliopiston lehtori Arja Nurmi, joka johdatti kuulijat pohtimaan Englannin maailmaa ylioppilaskirjoituksissa. Arja esitteli englannin eri variantteja ja pohti, miten ne vaikuttavat toisiinsa sekä näkyvät opiskelijoiden kielitaidossa ja yo-kokeen tehtävissä.

Arja havainnollisti, kuinka erilaiset tekstilajit – uutiset, kaunokirjallisuus ja tekninen viestintä – edellyttävät erilaista kielenkäyttöä. Kahvitarjoilun lomassa keskustelu jatkui vilkkaana, ja opettajat jakoivat keskenään omia kokemuksiaan siitä, miten syksy on lähtenyt käyntiin.

Iltapäivän toisessa osiossa, klo 14:00 alkaen, englannin ja ruotsin lehtori Henri Annala (TAMK) esitteli työpajassaan konkreettisia tapoja hyödyntää tekoälyä englannin opetuksessa. Sessio tarjosi sekä teoreettista taustaa että käytännön kokeiluja. Osallistujat pääsivät tutkimaan, miten tekoäly voi tukea opiskelijoiden kirjoittamista, puhumista ja palautteen saamista. Työpajassa pohdittiin myös tekoälyn eettisiä kysymyksiä ja sen roolia tulevaisuuden oppimisessa. Osallistujat pääsivät käyttämään omia laitteitaan, ja keskustelu työpajan lopussa osoitti, että aihe kiinnostaa ja innostaa opettajia paljon. Moni opettaja kertoi saaneensa uusia ideoita kokeiltavaksi omassa opetuksessaan.

Päivä päättyi klo 16:00 hyvissä tunnelmissa. Ainetiimitapaaminen tarjosi hyvän mahdollisuuden jakaa osaamista, kehittää omaa opetusta ja vahvistaa Pirkanmaan englanninopettajien verkostoa. Kiitos kaikille osallistujille inspiroivasta iltapäivästä, ja nähdään taas keväällä seuraavassa ainetiimitapaamisessa!

Tästä linkistä näet Arjan Nurmen diat (PDF) ja tästä linkistä Henri Annalan diat (PDF).

Heidi ja Hilpi

Tutustumista intialaiseen musiikkiin

Musiikin ainetiimi kokoontui Pirkkalan yhteislukiolla iltapäiväksi 1.10.2025. Vaihdoimme kuulumisia ja keskustelimme ajankohtaisista pedagogisista aiheista jotka nousivat osallistujilta, nämä keskustelut ovat ainetiimi toiminnan eräitä parhaita puolia. On tärkeää ja hyödyllistä voida vaihtaa ajatuksia rauhassa kollegoiden kanssa, ne kehittävät opettajuutta ja osaltaan mahdollistavat oman opetustyö reflektoinnin ja kehittämisen.

Syksyn sessiomme kouluttajana oli Lari Aaltonen Uulusta ja hänen kanssaan pääsimme tutustumaan intialaiseen musiikkiin. Erityisesti lukion MU3-opintojaksolla ja mahdollisuuksien mukaan, lähinnä jos aikaa on, myös MU1:ssä perehdymme opiskelijoiden kanssa erilaisiin musiikkikulttuureihin. Koulutus oli tervetullut lisä lukion musiikinopettajan työkalupakkiin.

Tässä muutamia huomioita koulutuksesta, meille mukana olleille muistiin ja vinkeiksi heille jotka eivät tällä kertaa päässeet mukaan. Tämä on jaettuna myös ainetiimiläisten sähköpostiin heti koulutuksen jälkeen.

Pohjois-intialainen ja etelä-intialainen musiikki ovat hyvin erityppistä. Tässä koulutuksessa käsitellään pääasiassa pohjois-intialaista tyyliä:

Borduna on kuultavissa monissa teoksissa:

• Tampura -soitin tekee bordunan, sillä soitetaan vapaita kieliä.
• Tampurassa yläsävelsarja kuuluu hienosti, koska tallan muoto on se mikä on. Kieli ei osu heti tallaan vaan hieman keskemmällä ja siksi ominaissoundi.

Miksi pohjoisen ja eteläisen tyylit ovat niin erilaisia:

• Uskonnollisia tekstejä muistetaan paremmin kun ne lauletaan, siksi syntyi veda-hymnit pohjoisessa.
• Noin vuonna1000 persialaiset valloittivat Intiaa pohjoisesta ja heidän hoveihinsa tarvittiin taiteilijoita eli myös muusikoita. Hoveissa musisointi oli salaista puuhaa, mogulit varjelivat muusikoitaan.
• Kolonialismi purki hovimuusikko-perinteen.

Hindustanilainen musiikki on pohjoista.

Rasa: pohjoisessa koko estetiikan teoria.

Thaat eli asteikko.

Käsiharmooni soittaa bordunaa ja seuraa melodiaa: Raagmaka Ashwini Gore...
Bandish: sävellys
Tarana: laulu

Rytmitreeni: vasen käsin ylös, sormessa 3 viivaa...

Eteläisessä traditiossa on tarkat systeemit, 72, karnaattinen musiikki, konsertti kattaus on tarkasti määritelty. Säveltäjä Eero Hämeenniemi on eteläisen tyylin asiantuntijoita Suomessa.

Petra Koho

Kouluttajamme Lari Aaltonen soittaa sitaria, joka eräs keskeisistä instrumenteista intialaisissa musiikkikulttuureissa.

Ruotsin ainetiimi 30.10.2025

Ruotsin ainetiimiin osallistui tänä syksynä seitsemän eri lukion opettajia. Edustettuina olivat Samke, Tamlu, Pynsä, Rellu, Norssi, TYK ja Pirkkalan lukio. Tutustuimme toisiimme nopeasti ja meillä oli oikein mukava reissu. Piipahdimme Helsingissä nopeasti Amos Rexissä (spontaani päätös) ja syömässä ennen pääkohdettamme.

Svenska Teatern on jo rakennuksena elämys mutta onneksi myös Ronja ryövärintytär oli upea. Ennen varsinaista näytelmää kävimme teosesittelyssä, jossa kerrottiin muun muassa Astrid Lindgrenistä ja Ronja ryövärintyttären aiemmista näytöksistä. Teosesittelyssä myös näytettiin, miten lavasteita on tehty ja saimme kuulla, että yksi näyttelijöistä vaihtaa pukua näytelmän aikana 11 kertaa ja vaihtoaikaa on usein vain 2 minuuttia.

Ronja ryövärintytär on teatterin mukaan musikaali, mutta sitä se ei mielestämme ollut. Ronja oli upeasti tehty näytelmä, jossa oli toki musiikkia mutta pääpaino oli muualla. Näytelmää voisi suositella kelle tahansa, koska lähestulkoon kaikki puhe oli tekstitetty. Teksti ei häiritse näytelmää, koska se on aivan lavan yläreunassa. Meidän ryhmämme olisi ehkä tosin pärjännyt ilman tekstitystäkin ;)

Pikkubussimme oli takaisin Samken pihassa vähän ennen puoltayötä. Oli virkistävää viettää tällainen päivä hyvässä seurassa, vaikka kaikkia saattoikin vähän väsyttää. On myös hyvä muistaa, että kaikenlainen ajatustenvaihto muiden lukioiden opettajien kanssa on aina kiinnostavaa ja hyödyllistä!

Kirsi Sirén

 

Ranskan ainetiimi

Ranskan ainetiimi kokoontui 28.10.Kalevan lukiolle kuuntelemaan Helsingin yliopiston apulaisprofessorin, ranskan kielen dosentti FT Johanna Isosävin esitelmää tasa-arvoisemmasta kielestä ja ranskan kielen kehityksestä yhteiskunnallisen muutospaineen alla.

Paikalla oli kaikkialta seutukunnasta 12 ranskan kielen rautaista opettaja-ammattilaista, jotka jakoivat huolensa ranskan kielen ja yleisesti kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta säästöpaineiden alla.

Tilaisuudessa vieraili myös 3 eteläranskalaista nuorta ja heidän suomalaiset parinsa, jotka osallistuivat Ranskan instituutin järjestämään 3 viikon mittaiseen Mistral Boréal -vaihtoon. Nuoret kertoivat vaihtarikokemuksistaan ja toivat opettajille raikkaan tuulahduksen Ranskasta. Nuorten ja heidän kielitaitonsa vuoksi tätä työtä tehdään!

Sari Mehtonen

Uskonnon ainetiimi 22.10.2025

Uskonnon ainetiimi kokoontui Klassillisella lukiolla UE2 opintojakson teemojen puitteissa. Itä-Suomen yliopiston globaalin kristinuskon apulaisprofessori Petra Kuivala luennoi aiheesta: Mitä olisi hyvä tietää katolisesta kirkosta juuri nyt? Saimme kuulla täsmällisen ja avartavan esityksen katolisen kirkon nykytilasta ja ajankohtaisista kysymyksistä.

 
Kuivala oli tiivistänyt keskeiset näkökulmat viiteen kohtaan: globaalin katolisuuden keskeisiä kehityslinjoja, kontekstuaalinen katolisuus, Vatikaanin II konsiilin jatkumon merkitys, paaviuden jatkumo ja muutokset sekä tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä. Kuivalan luennossa tuli hyvin ilmi katolisen kirkon moninaisuus ja käytäntöjen vaihtelevuus ympäri maailman. Ylirajaisuus, globaalius ja paikallisuus ovat kiinnostavia ja osin ristiriitoja aiheuttavia voimia katolisuuden sisällä. Erityisen merkittäviä tapahtumia katolisuuden suhteen ovat olleet painopisteen muutos kohti globaalia etelää, maallikoiden merkityksen kasvu erityisesti Vatikaanin II konsiilin jälkeen, paikallisten perinteiden yhä laajempi sietäminen ja karismaattisuuden merkityksen kasvu. Jatkossa kiinnostavia kysymyksiä tulee olemaan esimerkiksi uuden paavin Leo XIV:n suhde synodaalisuuteen, jota hänen edeltäjänsä pyrki edistämään. Uuden paavin lähestymistapa vaikuttaa seuraavan ainakin osin paavi Franciscuksen linjaa, vaikkakin hän lienee persoonana edeltäjäänsä pidättyväisempi.

 
Luennon jälkeen Mari Rauhala esitteli omaa suullisen kokeen materiaaliaan ja menetelmiä UE2 opintojakson arvioinnissa. Myös Timo Muola jakoi opetus- ja materiaalivinkkejä. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa.

Fysiikan, kemian ja matematiikan ainetiimien yhteinen iltapäivä Tampereen teknillisellä lukiolla

Matematiikan sekä fysiikan ja kemian ainetiimit kokoontuivat 7. lokakuuta 2025 Tampereen Teknillisellä lukiolla. Iltapäivä käynnistyi molempien ainetiimien yhteisellä luennolla, jonka jälkeen ohjelma jatkui kahvitauon jälkeen ainetiimien omilla ohjelmilla.

Iltapäivä alkoi Åbo Akademin professori Johan Korhosen luennolla matematiikka-ahdistuksesta. Korhosen mukaan matematiikka-ahdistus voidaan määritellä kielteisenä tunnepohjaisena reaktiona tilanteissa, joissa kohdataan tai tarvitaan matematiikkaan liittyviä sisältöjä. Vaikka heikot perustaidot voivat altistaa matematiikka-ahdistukselle, ilmiö ei rajoitu vain heikkotaitoisiin. Matematiikka-ahdistuksen kokemuksiin vaikuttavat vahvasti myös ympäröivien aikuisten, kuten opettajien ja vanhempien, asenteet ja odotukset.

Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa matematiikka-ahdistuksen lieventämisen keinoja voisivat esimerkiksi olla opiskelijan tukeminen sinnikkyyteen, positiivinen ja realistinen palaute, opittujen sisältöjen linkittäminen arkeen, joustavien ongelmanratkaisustrategioiden opettaminen, lisäajan antaminen kokeissa sekä metakognitiivisen ajattelun tukeminen. Myös esimerkiksi omien tunteiden paperille kirjoittamisesta ennen koetta voi olla hyötyä koetilanteen aiheuttamassa ahdistuksessa.

Kahvitauon jälkeen fysiikan ja kemian ainetiimi jatkoi iltapäivää keskustelulla Tampereen yliopiston edustajien kanssa. Mukana olivat kemian yliopisto-opettaja Markus Lahikainen, fysiikan yliopistonlehtori Leena Partanen sekä fysiikan professori Miikka Dal Maso. Keskustelun keskiössä oli aloittavien yliopisto-opiskelijoiden osaamistaso fysiikassa ja kemiassa.

Yliopistossa peruskurssien määrä on vähentynyt, ja opiskelijat siirtyvät aiempaa nopeammin aineopintojen pariin. Tämä korostaa lukio-opintojen merkitystä perustaitojen hallinnassa. Kemian osalta yliopiston edustajat olivat pääosin tyytyväisiä opiskelijoiden osaamiseen, ja molemmilla aloilla opiskelijoiden kokeellisen työskentelyn taidot arvioitiin hyviksi. Fysiikan puolella haasteita aiheuttaa erityisesti se, että lukiossa käytettyjä ohjelmia ei yleensä saa käyttää yliopisto-opinnoissa. Tämä näkyy muun muassa yksiköiden muuntamisen taidoissa, jotka ovat monilla yliopiston aloittavilla opiskelijoilla puutteelliset.

Matematiikan ainetiimi jatkoi tulevan toiminnan suunnittelua. Ideoimme aiheita kevään ainetiimin tapaamiseen. Tämän lisäksi kävimme keskustelua matematiikkaan ja matematiikan opetukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Jaoimme kokemuksia sekä annoimme vertaistukea. Huomasimme, että monissa lukioissa matematiikan oppimiseen ja opetukseen liittyvät ongelmat ovat kovin samankaltaisia.

Antti Saarinen

Ainetiimien vetäjät koolla syystapaamisessa

Ainetiimien vetäjien perinteinen syystapaaminen järjestettiin Tammerkosken lukiolla. Käsittelimme perusasiat toiminnasta ja keskustelimme toiminnan erilaisista mahdollisuuksista. Ainetiiminvetäjien tehtävistä voit lukea lisää vetäjien ohjesivulta. Siellä on myös tarkat ohjeet palkkioiden maksusta, joista alle upotetussa diasarjassakin kerrotaan. Uutta on keväällä annettu uusi ohjeistus palkkion maksusta Tampereen kaupungin työtekijöille sekä kesän ohjeistus työkorvauksen verokortista.

Kun tulee kysyttävää, ota yhteyttä meihin kolmeen: Katariina Ratia päättää raha-asioista, Matleena Laakso hoitaa ilmoittautumislomakkeet ja blogin ja Pihla Ruusukalliolle lähetetään toimeksiantosopimukset ja hän huolehtii myös Tampereen kaupungin palkkioiden käytännön järjestelyistä. 

Muistuttelen vielä, että ainetiimien toiminta on ollut maakunnallista eli kattanut koko Pirkanmaan lukiokoulutuksen jo vuodesta 2009 alkaen. Toiminnan juuret ovat vuosituhannen vaihteessa.

Tervetuloa mukaan, pari tapaamista on jo pidetty ja tarjolla on tätä kirjoittaessani jo 12 tapaamista loka-marraskuussa. Kannattaa ilmoittaa omalle vetäjälle, että haluaa mukaan sähköpostilistalle!

Iloisin ilmein kohti ainetiimien syksyä. Kuva Katariina Ratia.

 

Psykologian ainetiimi Vapriikissa

Psykologian opettajien lukuvuoden 2025 ensimmäinen ainetiimi aloitettiin tutustumalla Vapriikin Muinais-DNA-näyttelyyn asiantuntevan opastuksen avulla. Näyttely on pysyvä näyttely ja täydentyy tieteellisen tiedon karttumisen myötä jatkuvasti. Monitieteellinen tutkimus on näyttelyssä nostettu esille mielenkiintoisesti ja sopii erityisesti psykologian opintojaksoihin 5 ja 2. Myös esimerkiksi sosiaalipsykologiaan näyttely tarjoaa näkökulman siitä, miten etnosentrismi tai rasismi ovat itsessään mielettömiä yhteisen geneettisen perustamme kautta. Ihonvärin ennustaminen on haastavaa, sillä siihen osallistuu ainakin 160 geeniä eikä se siten ole mielekäs tapa jaotella ihmisiä. Kaksi valkoihoista vanhempaa voivat saada tummaihoisen lapsen.

Kokoonnuimme näyttelyn jälkeen Klassilliselle lukiolle. Alkuun pohdimme näkökulmia ja viitekehyksiä, joiden valossa psykologiassa voidaan näyttelyä tarkastella. Näitä olivat: Evoluutiopsykologinen näkökulma, kuinka paljon ajatus omasta perimästä vaikuttaa siihen, miten oma minus/persoonallisuus rakentuu? Miksi ihmiset tekevät DNA-testejä? Miten näyttelyn kautta voidaan nähdä evoluution ja perimän vaikutus yksilöön ja hänen kehitykseensä? Geenit ja epigenetiikka. Miten tieteellisen tiedon muodostuminen ja tieteellinen tieto eroavat arkitiedosta, miten se nousee esille näyttelyssä? Mitä eettisiä haasteita voidaan näyttelystä nostaa?

Tämän jälkeen keskustelimme ja keräsimme ideoita erilaisista psykologian yo-kokeeseen kertaavista menetelmistä sekä päättöviikon menettelyistä.