Äidinkielen ainetiimin etätapaaminen keskiviikkona 7.10.2020

Äidinkielen ainetiimi tapasi Teams-sovelluksen välityksellä keskiviikkona 7.10. iltapäivällä. Osallistujina oli 20 opettajaa tamperelaisista lukioista.

Ensimmäisenä työn alla olivat tulevan lukion opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot, joiden rakentumisesta käytiin keskustelua. Keskustelussa nousi esiin mielenkiintoisia ja monenlaisia näkökulmia, jotka pitää tulevissa opintojaksoissa huomioida. Esimerkiksi laajemmat opintojaksot mahdollistaisivat pitkäjänteisemmän työskentelyn kuin nykyiset kurssit, ja opiskelijoihin voisi olla enemmän aikaa tutustua. Toisaalta tällaisessa mallissa pitää varmistaa, että esimerkiksi lukion vaihtaminen kesken opintojen on mahdollista eivätkä eri lukioiden opintojaksot ole liian eriparisia keskenään.

Toisena päivän aiheena oli arviointi, jota tutkailtiin nimenomaan uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Ryhmissä käytiin hyviä keskusteluja esimerkiksi siitä, mitä vertaisarviointi tai formatiivinen arviointi voisi lukion äidinkielessä tulevaisuudessa tarkoittaa.

Erityisopettajat Teams-tapaamisessa

Lukion erityisopettajien seutukunnallinen ainetiimi kokousti 10 hengen voimin Teamsissa 30.9. klo 10 - 11.45. Keskustelua käytiin muun muassa 

1. Erityisopettajien ohjattavien määrästä
2. Tiedonsiirtolomakkeista
3. Digilukiseulan yhteisestä palautteesta ja
4. Seutukunnallisesta LOPSista.

Seuraava Teams-tapaaminen pidetään 26.11. klo 10.

Joukossamme oli pari uuttakin erityisopettajaa, kuten kuvan Piia TYKistä. Aktiivinen koukoustajajoukko olisi ollut mukavaa tavata kasvokkainkin, mutta kun ajat ovat tällaiset, niin etänä kohtaamme.

Tiimin puolesta kirjoitti Marita Kontio

Tiimin uusi jäsen Piia TYKistä.

Ruotsin ainetiimin tapaaminen 3.9.2020 Tammerkosken lukiossa

Tapaamisen aluksi Kirsi Sirén jakoi vinkkejään Teamsin käytöstä etäopetuksessa. Saimme hyödyllisiä neuvoja ja tietoa esimerkiksi kesän aikana tehdyistä muutoksista sovelluksessa. Tapaamisessa opettajat keskustelivat myös omista etäopetuskokemuksistaan.

Teams- vinkkejä

• Jos avaa koululta videonäkymän karanteenissa tai sairaana oleville opiskelijoille, ei ole kyse etäopetuksesta vaan opiskelija on kuunteluoppilaana. Kun videoidaan, kaikki tallentuu. Opettajan täytyy informoida ryhmää siitä, että tilanne striimataan tai tallennetaan.
• Videopuhelun käynnistävä Järjestä kokous -painike on nyt oikeassa ylälaidassa: ”järjestä kokous”, ei viestiketjussa.
• Tehtävät-kohdassa täytyy nykyään merkitä asetuksista (kolme pistettä) kohtaan ”uudet opiskelijat” vaihtoehto ”kyllä”, jotta tehtävänannon jälkeen liittyneet saavat myös tehtävän näkyviin.
• Tehtävät-kohdassa onnistuu nyt korjaus ja muokkaus. Tarkistaessa työpöytäsovelluksessa toimii myös sanele-ominaisuus.
• Viestinäkymässä kolmen pisteen kautta pääsee kohtaan pikakysely@forms, kyseisellä Formsilla voi tehdä oman nopean kyselyn.
• Yläpalkkiin välilehdelle voi lisätä suoran linkin esim. Moodlen sivuille.
• Opiskelija voisi tehdä kurssin alussa esittelyvideon, jonka avulla opettaja oppii helpoimmin tuntemaan opiskelijat. Myös nimen sanominen vastauksen alussa helpottaa tunnistamista.

DigiLust-hanke

Siru Stenman kertoi omista kokemuksistaan viime vuoden DigiLust-hankkeesta. Hän esitteli suunnitelmansa ja toteutuksensa arviointiteemasta. Opiskelijat esittelivät itsearviointinaan viisi kuvaa, jotka kertoivat heidän omasta oppimisestaan. Opiskelijat kirjoittivat kuvatekstit ruotsiksi. Välitimme Tanja Tervosen videoterveiset tämän lukuvuoden DigiLust-hankkeesta.

LOPS 21

Saara Taajoranta toi LOPS21-suunnitteluryhmän terveiset ainetiimille. Tampereen kaupungin VESO:ssa 12.9.2020 saamme lisätietoja opetussuunnitelman kirjoitusprosessista ja aihepiiripainotuksista.

Oppimateriaaliesittely: Gilla

Nina Forsblom ja Anna-Stiina Siitarinen esittelivät Editan uutta B1-ruotsin Gilla-sarjaa. Kirjasarja painottaa vuorovaikutteisuutta ja opiskelijan mahdollisuutta edetä oman tason mukaista oppimispolkua.


Nina Forsblom ja Tiina Nokkonen

Ainetiimien vetäjät koolla

Perinteiseen tapaan ainetiimien vetäjät tapasivat alkusyksystä, tällä kertaa verkon kautta. Aloitimme tutustumalla Osakkeeseen, joka on Pirkanmaan alueella toimiva opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnattu osaamisen kehittämispalvelu. Lempäälän kunta vastaa toiminnasta ja sitä koordinoi Katariina Ratia. Minä, Matleena Laakso, puolestani koordinoin ainetiimien toimintaa. 

Tapaamisessa kävimme läpi ainetiimien vetäjien tehtävät, tapaamisesta ilmoittamisen, sen markkinoinnin ja raportoinnin sekä palkkioasiat ulkopuolisten kouluttajien osalta. Nämä tiedot löytyvät hieman päivitettynä (mm. uusi palkkiolomake) myös tästä blogista Ohjeita tiimien vetäjille -sivulta.

Tässä muutama poiminta tapaamisesta 

• Osake ei ota kantaa siihen, järjestetäänkö tapaamiset kasvokkain vai verkossa, vaan molemmat ovat mahdollisia. Noudatamme työnantajien ohjeita ja kansallisia ohjeita. Ainakin Tampereen kaupungin Teams-kokouksiin voi kutsua organisaation ulkopuolisia.
• Tärkeää on, että kaikki ilmoittautuvat mukaan Eeventin kautta. Vaikka toiminta on osallistujille maksutonta, Osakkeen toiminnan rahoitus edellyttää osallistujien seurantaa. 
• Jatkossa lisään ilmoittautumislomakkeelle automaattisesti kysymyksen erikoisruokavaliosta, ellei tapaaminen ole verkossa tai ellet kerro, ettei sitä tarvita.
• Tapaamisen jälkeen ainetiimin vetäjä tai joku osallistujista jakaa tähän blogiin julkaisun tapaamisesta. Siinä kannattaa nostaan esiin joku tärkeä ajatus, vinkki tai kommentoitu linkki, mistä on hyötyä ja iloa niillekin, jotka eivät päässeen mukaan. (ks. Blogissa julkaiseminen).  
• Onko lukiossasi uusia opettajia? Vinkkaa heille tästä blogista ja etenkin tapahtumakalenterista! Ilmoittautumalla oman ainetiimin vetäjälle pääsee sen postituslistalle.

Alla ovat tapaamisen diat, tallenne lähtee tänään sähköpostitse ainetiimien vetäjille. Kaikki muu tieto on julkista, mutta tämän blogin sähköpostin tai kirjoittajan oikeudet saa minulta. Lisäksi ainetiimien vetäjillä on oma Facebook-ryhmä, joskin kaikki tärkeä informaatio välitetään vetäjille sähköpostitse ja pysyvämmät ohjeet löytyvät tästä blogista.

Matleena Laakso

Ainetiimien vetäjät 2.9.20 from Matleena Laakso

LOPSin ja sieniretken suunnittelua

Tampereen bige-ainetiimi kokoontui 20.8.2020. Suunnittelimme lukuvuoden ainetiimitoimintaa. Päätettiin koittaa järjestää sieniretki, todennäköinen ajankohta sille olisi syyskuun aikana, mahdollisimman sujuvasti kirjoitusten lomassa 🙂

Tampereen kaupungin lukioissa aloitetaan LOPS21 työ. Ainetiimiryhmästämme Mari Rintanen, Laura-Leena Leiwo, Anu Nowak, Laura Sipilä sekä Elina Lehto ovat opetussuunnitelmaryhmässä. Ainekohtaiset LOPSit tulevat kommentoitavaksi lokakuussa ainetiimille.

Lisäksi pohdimme ainetiimivastaavia ja päätettiin tiedustella uudelleen, onko jollakulla halukkuutta pestiin. Tällä hetkellä vetäjiä siis Saara Luukkonen ja Anu Nowak.

Kivast on sienisyksy lähtenyt käyntiin!

Anu ja Saara

Saksan ainetiimipäivä Teamsissa 6.5.2020

Saksan ainetiimi kokoontui lukuvuoden toiseen tapaamiseensa etänä Teamsissa. Tapaamisen aluksi vaihdettiin kuulumisia, erityisesti ajankohtaisia etäopetuskokemuksia ja -vinkkejä sekä arviointikäytänteitä. Myös LOPS-kuulumisia, suullisen kielitaidon osuutta ja arviointia sekä tulevan lukuvuoden kurssimateriaaleja käytiin läpi. Moni totesi löytäneensä etäopetuksen aikana uusia työ- ja arviointitapoja, joista osa on läsnä opetuksessa todennäköisesti jatkossakin.

Tällä kertaa tapaamisessa oli mukana myös workshop-osuus, jonka vetäjäksi oli kutsuttu väitöskirjatutkija Katja Kemppainen. Workshopin aiheena oli arviointi otsikolla Kehittävästä arvioinnista. Aluksi pohdimme, miten opettajina suhtaudumme arviointiin ja teimme siihen liittyen workshopin aikana muutamia konkreettisia tehtäviä kirjaamalla asioita muistiin ja leikkaamalla lehdistä itseämme kuvaavia tekstejä. Tämän jälkeen edettiin pohtimalla yhdessä kuka arvioi, mitä, miten ja kuinka usein. 

Kemppainen esitteli tarkemmin kehittävää arviointitapaa, jossa arviointia tarkastellaan opiskelijan näkökulmasta, tavoitteena oppimisen edistämisen tukeminen. Myös empatiakartan avulla voi arviointia suunnitellessa pysähtyä pohtimaan, miten oppija mahdollisesti kokee arvioinnin erilaiset muodot, esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitä opiskelija kuulee tai näkee? Tai ajattelee ja tuntee? Arvioinnin myötä tulisi mahdollistua myös uuden oppiminen. 

Ajatuksia herättäneen workshopin lopuksi jokainen sai halutessaan laittaa omat muistilappunsa Muistojen purkkiin, jonka voi vaikkapa avata siinä kohtaa, kun alkaa suunnitella tulevan syksyn kurssiarviointia.

Musiikin ainetiimin etäkevät

Musiikin ainetiimin jäsenet ovat olleet tänä keväänä taas varsin aktiivisesti yhteyksissä, etenkin poikkeustilan alettua.

Helmikuussa kokoonnuimme vielä lähietäisyydellä Klassillisella lukiolla LOPSin merkeissä. Aimo Laitamo kertoi pedagogisen työryhmän tuotoksista ja pohdimme yhdessä mahdollisten uusien integroivien opintojaksojen sisältöjä musiikin näkökulmasta.

Maaliskuussa etätyön alettua aktivoiduimme Whatsapp-ryhmässämme varsin nopeasti ja jaoimme tuntemuksiamme sekä etäopetusvinkkejä. Kokoonnuimme muutaman kerran etäkokoukseen, ensin harjoitellen GoogleMeetin käyttöä ja sitten myöhemmin Zoomin käyttöä. Perustimme myös oman tiimin Teamsiin. Musiikinopetus ei todellakaan siirry vaivatta suoraan etäopetukseen vaan tilanne on vaatinut meiltä opettajilta opetuksemme totaalista uudelleen suunnittelua ja järjestämistä. Olemme luoneet opetusmateriaalimme täysin tyhjästä virtuaalisille alustoille ja se on vaatinut meiltä pitkiä iltoja, kärsivällisyyttä ja tiivistä yhteistyötä.

Musiikinopettajina koimme suurena pettymyksenä ja turhautumisena sen, ettei perinteisiä lakkiaisia tänä vuonna voida järjestää ja siten suunnitellut ja osin jo harjoitellutkin opiskelijoiden musiikkiesitykset eivät näin voi toteutua. Siksi mietimme yhdessä, miten voisimme toteuttaa musiikkiesityksiä myös virtuaalisii​n juhliimme. Videoitujen ja virtuaalisesti toteutettujen esitysten tekeminen vaatii aivan uudenlaista ajankäyttöä ja suunnittelua, joten lähdimme yhdessä tuumin toteuttamaan yhtä esitystä yhdessä.

Nyt valmistumassa onkin lukioiden musaopettajien (ja osin kuvataideopettajien) tuottama Gaudeamus Digitur!-yhteislauluvideo, jonka jokainen lukio voi liittää omien virtuaalijuhliensa osaksi. Vetovastuun ottivat Hatanpään (musiikin erityistehtävä) lukio Anu Rasimuksen johdolla sekä Tammerkosken (kuvataiteen erityistehtävä) lukio Liina Aaltosen sekä kuvataideopettaja Jaana Kortelaisen johdolla. Kokosimme ainetiimimme lukiolaisista n. 50 hengen kuoron, jonka laulajat lauloivat oman tuotoksensa kotoa käsin. Hatanpään lukion opiskelijat vastasivat ääniraidan editoinnista ja miksauksesta ja Tammerkosken lukion opiskelija videon editoinnista.

Lopullinen tuotos esitetään lukioiden omissa virtuaalijuhlissa lauantaina 30.5.2020 klo 10 sekä Tampereen kaupungin järjestämässä virtuaalisessa kevätjuhlassa samana päivänä klo 12.

Nyt olemme jo lukuvuoden loppuvaiheessa ja voimme todeta, että selvisimme poikkeustilasta ainakin jotenkuten, vaikka musiikinopetuksen ydinsisältö ei voikaan missään mielessä täydellisesti toteutua etäopetuksessa. Me musaopet olemme ainakin tehneet hartiavoimin töitä, jotta olemme saaneet kuitenkin toteutettua musiikinopetuksen sisältöjä ja yhteisiä musiikillisia elämyksiä opiskelijoidemme kanssa.

Kesälomamme on todellakin ansaittu myös tämän lukuvuoden päätteeksi!

​Ainetiimivastaava Liina Aaltonen (Tammerkosken lukio)

Kieliprofiili, opintojaksojen integrointi ja korkeakouluyhteistyö puhuttivat ruotsinopettajia

Ruotsin ainetiimi kokoontui helmikuussa Kalevan lukiossa Tampereella ja mukana oli yli 20 osallistujaa Pirkanmaalta. Tapaamisessa kuultiin ja pohdittiin ajankohtaisia LOPS-asioita Sammon keskuslukion ruotsin lehtori Kirsi Sirénin johdolla.

Uuden LOPS:in tuomat isot muutokset vieraiden kielten oppimiseen ovat kielitietoisuuden herättäminen, kieliprofiilin laatiminen ensimmäisessä moduulissa ja eri kielten näkyvämmäksi tuominen. Kirsin esitellessä OPH:n luonnosta kieliprofiilista siihen saatu ristiriitainen informaatio OPH:n taholta herätti paljon keskustelua ja ihmetystä. Ainetiimiin osallistuneet ruotsin opettajat haluaisivatkin yksimielisesti saada OPH:lta selkeämpiä ohjeita kieliprofiilin luomiseen ja painottavat, että OPH:n olisi hyvä laatia opettajille sitä varten valmis pohja. Lisäksi opettajan tulisi kyetä aina perustelemaan opiskelijalle, miksi kieliprofiili tehdään ja millaista hyötyä opiskelija siitä saa.

Ruotsia integroiminen muihin aineisiin on taitotasosta johtuen haastavaa. Kaikki kannattivat ruotsin kahden ensimmäisen moduulin yhdistämistä 4 opintopisteen kokonaisuudeksi. Pienissä kouluissa voi myös onnistua ruotsin ja englannin ensimmäisten moduulien yhdistäminen. Tähän pakettiin voisi lisätä vielä mukaan äidinkielen, mutta suurissa kouluissa tämä voi aiheuttaa lukujärjestysteknisiä ongelmia. Sen sijaan ruotsin osalta kannatettiin ns. kevyttä integraatiota. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan kanssa voisi tehdä jotain pienempää yhteistyötä. Kulttuuriin liittyviä asioita voi usein yhdistää muihin oppiaineisiin.

Muutama osallistuja kertoi olevansa paraikaa mukana Svenska Kulturfondenin rahoittamassa DigiLust-pilottihankkeessa. Mielenkiintoisen hankkeen tavoitteena on lisätä lukioiden ja korkeakoulujen ruotsin opettajien yhteistyötä ja kehittää heidän digipedagogisia taitojaan eri alustojen ja sovellusten avulla. Tuleva LOPS velvoittaakin meidät tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, jotta opiskelija saisi paremman jatkumon ruotsin kielessä siirtyessään toiselta asteelta jatko-opintoihin. Mukana koulutuksessa on 16 opettajaa Tampereelta ja Jyväskylästä yhteistyössä yliopistojen kanssa, jotka vetävät projektia. Lisää tietoa projektista SUKOLin Tempus-lehdessä 2/2020 sekä DigiLustin verkkosivuilta.

Korkeakouluyhteistyöstä keskusteltaessa ilmeni, että joissakin lukioissa tehdään jo yhteistyötä mm. siten, että pohjoismaisen filologian opiskelijat tulevat oppitunneille mukaan ja osallistuvat oppituntien pitämiseen ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Lukiosta voi toki sitten lähteä vastavierailuille tutustumaan yliopisto-opintoihin paikan päälle. Laajempaan yhteistyöhön kaivattaisiin kuitenkin jatkuvuutta ja selkeämpiä malleja, esim. eri kurssien varsinaisiin sisältöihin liittyen. Tämän ideointia jatkamme eteenpäin syksyllä.

Kristiina Henriksson ja Kaija Kohtala

Fysiikan opettajat tapasivat verkossa

Fysiikan kevään ainetiimitapahtumassa 16.4.2020 palattiin fysiikan ylioppilaskokeen tehtäviin. Asiantuntijana kokeen filosofiaa, tehtäviä ja niiden tarkoitusta oli kommentoimassa sensori ja tehtävän laatija Ari Hämäläinen.

Keskustelu oli hyvää ja osallistujien kannalta mielekästä, koska osallistujilla oli myös mahdollisuus kysyä ja kommentoida kokeen tehtäviin liittyviä seikkoja.
​
Pasi Ahtola

Koronan vuoksi kevään loput ainetiimien tapaamiset järjestetään etänä esimerkiksi kuvassa näkyvän Teams-sovelluksen avulla.

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi toivoi toiminnallisuutta lukiolaisen korkeakoulukurkistuksiin

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi kokoontui 12.2.2020 Hatanpään lukiolla. Tapaamisessa kommentoitiin peda-ryhmän tekemiä ehdotuksia integroiduista opintojaksoista ja ideoitiin uusia oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja historiaan ja yhteiskuntaoppiin. 

Oppiaineiden yhteisiä rajapintoja löytyy yleensä eniten syventävistä kursseista tai sellaisista pakollisista opinnoista, joita opiskellaan tyypillisesti toisena lukiovuotena. Kuitenkin myös opintonsa aloittaneille löytyy mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opiskeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi historian ja maantieteen integroiminen sekä jo ensimmäisenä vuonna mahdollinen taloustiedon YH2 ja talousmatematiikan MAB6 yhteistyö.

Ihanteellinen ja suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuutena avaava opintojakso saataisiin opiskelemalla Suomen historian HI3 ja yhteiskuntaopin YH1 kurssit peräkkäin. Historian taustoittaisi aiempaa selkeämmin nyky-yhteiskunnan ilmiöitä.  

Korkeakouluyhteistyöhön toiminnallista opiskelua

Ainetiimissä ideoitiin myös mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön. Uusi keskeinen toive kohdistui toiminnallisuuteen. Perinteisen vierailuluennon tai kurkistuskurssin lisäksi erilaiset työpajat tai korkeakoulusta saatava ohjaus palvelisivat lukiolaisen taitojen ja tietojen syventämistä. Luennolla opitun soveltaminen käytännössä vaikkapa korkeakouluopiskelijoiden tutoroimana palvelisi lukiolaista paremmin kuin pelkkä yksittäinen luento.

Opiskelija saisi paremman kuvan tieteellisestä tiedonmuodostuksesta tutkimalla itse; osallistumalla esimerkiksi arkeologin kenttätyöhän tai yhteiskuntatieteilijän aineiston keruuseen. Tällaisia mahdollisuuksia voisi saada myös museoiden ja muiden instituutioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Korkeakouluyhteistyön avulla lukiolainen saisi käsityksen siitä, millaisilla tieteenaloilla ja millaisissa ammateissa yhteiskunnallista osaamista tarvitaan. Tämä voisi motivoida opiskelua jo lukiossa.