Ranskan ainetiimi afrikkalaisissa tunnelmissa

Valoa pimeään marraskuun iltapäivään toi Svenska samskolanin englannin, ranskan ja espanjan opettaja Carina Tanskasen esitys Senegalin matkasta, jolle osallistui hänen ja hänen neljän opiskelijansa lisäksi muita opettajia ja opiskelijoita Paraisilta, Kokkolasta, Pietarsaaresta ja Kruunupyystä. Projekti toteutettiin yhdessä paikallisen lukion kanssa viime maaliskuussa, ja matkanjohtajana toimi kauan maassa oleskellut suomenruotsalainen pariskunta. Ilman paikallisia kontakteja tällaisen matkan järjestäminen olisikin Carinan mukaan vaikeaa. Kytkös ranskaan tulee siitä, että Senegal on Ranskan entinen siirtomaa ja maan virallinen kieli on edelleen ranska. Lisäksi maassa puhutaan paria kymmentä paikallista kieltä. Englantia ei välttämättä osata kaikkialla, joten Carinan ranskan kielen taidosta hyötyi koko retkiseurue. Matkan aikana tutustuttiin paikalliseen elämänmenoon, kouluun, ruokaan, luontoon ja nähtävyyksiin. Jokaisella suomalaisella opiskelijalla oli oma senegalilainen ”nimikko-oppilaansa”, jonka kanssa vietettiin aikaa. Majoittuminen tapahtui katolilaisen kirkon asuntolassa. Päästiinpä reissun alussa ja lopussa vähän rantaelämääkin maistamaan. Opiskelijat olivat laatineet reissusta hienon videon, jonka katsoimme Carinan esityksen lopuksi. Sen verran vaikuttuneita reissaajat olivat kaikesta kokemastaan, että Carinalla ja kumppaneilla on jo uusi matka suunnitteilla. Esitys toi mainiolla tavalla esille sen, että ranskaa puhutaan mitä erikoisimmissa paikoissa ympäri maailmaa ja kuinka tällaiset reissut aina avartavat maailmankuvaa ainutlaatuisella tavalla. Kiitos, Carina, mielenkiintoisesta esityksestä ja bissap-mehusta! Lopuksi läsnä olleiden kesken arvottiin Senegalissa tehty ihanan värikäs pussukka, joka päätyi Emilylle.

                                                     Carina Tanskanen perinteisessä afrikkalaisessa asussa. Taustalla tyypillistä  

senegalilaista maisemaa apinanleipäpuineen ja edustalla Senegalin lippu.

Tapaaminen pidettiin Tampereen lyseon lukiolla 3.11.2020, ja siihen pystyi osallistumaan myös Teamsin välityksellä. Tilaisuuden aluksi puhuttiin uudesta lukion opetussuunnitelmasta ja todettiin, että ranskaa koskevia muutoksia on tulossa hyvin vähän. Kieliprofiilin laatimisesta on tulossa täsmennyksiä ja valtakunnallisia koulutuksia myöhemmin, kannattaa seurata tiedotusta. Tampereella kaupungin oma työryhmä työstää parhaillaan uutta opetussuunnitelmaa ja riviopettajan tehtäväksi jää lähinnä koulukohtaisten kurssien tarjoaminen, jos sellaisia on. LOPS 2021 -asiaa on luvassa seuraavan kerran ainetiimitapaamisessa 16.2. Tilaisuus on tapahtumakalenterissa ja siihen voi jo ilmoittautua. Myös DELF-kokeesta puhuttiin. Viime huhtikuun kokeet peruuntuivat koronan takia, mutta toivomme kovasti, että ensi huhtikuussa kokeet pystytään taas järjestämään. Tampereen lyseon lukiolla on neljännessä jaksossa tarjolla preppaustunteja kokeeseen. Asiasta tiedottaa Tampereen lukioiden ranskan opettajia Riikka Pekkarinen, joka laati myös tämän tekstin.

Humanistis-yhteiskunnallisten aineiden opettajille koulutusta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä

Uuden opetussuunnitelman hengessä oppiainerajat ylitettiin ja uskonnon, psykologian, filosofian, elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin opettajat järjestivät yhteisen ainetiimitapaamisen 22.10.2020. Etätoteutuksena koulutusta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä tarjosivat tutkijat Daniel Sallamaa, Saija Benjamin ja Katja Vallinkoski Helsingin yliopistosta. 

Daniel Sallamaa kävi läpi väkivaltaisen ekstremismin käsitteistöä, ilmenemismuotoja, ideologioita sekä näyttäytymistä 2000-luvun Suomessa. Väkivaltaisen ekstremismin Sallamaa määritteli toimintamalliksi, jossa aatteella perusteellaan väkivallan käyttöä. Sen ilmenemismuotoja ovat terrorismi, poliittiset murhat, sabotaasit, mielenosoitusväkivalta sekä vigilantismi (toimintaa, jossa kansalaiset ottavat lain omiin käsiinsä, esimerkkeinä Ku Klux Klan ja katupartiointia harjoittanut Soldiers of Odin).

Väkivaltaisen ekstremismin ideologioista Sallamaa esitteli salafi-jihadismia, kansallisosialismia, vastajihadismia sekä (vasemmisto)anarkismia. Ekstremistien ideologiat eivät aina ole selkeästi jäsenneltyjä; Suomessa kannatusta saaneiden äärioikeistolaisten liikkeiden yhdistäviä piirteitä ovat kuitenkin voimakas rasismi, juutalaisviha ja valkoisen ylivallan korostus. Koulusurmaajien motiiveja tutkittaessa on usein törmätty kostonhaluun, yli-ihmisyys -ajatteluun ja aiempien surmaajien palvontaan.

Väkivaltainen ekstremismi ei ole arkipäivää Suomessa, mutta Sallamaan mukaan Suomi ei ole täysin rauhan tyyssijakaan. Turussa vuonna 2017 Isisin nimissä tapahtuneen puukotusiskun lisäksi Sallamaa piti vastaanottokeskusten tuhopolttoyrityksiä vuonna 2015 terroristisina tekoina. Myös Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat voidaan tulkita poliittisluonteisiksi tekijöiden muiden ihmisten yläpuolelle asettuvan yli-ihmisyyttä korostavan maailmankatsomuksen vuoksi.

Radikalismista Sallamaa totesi, että se ei välttämättä ole väkivaltaista. Esimerkiksi naisten äänioikeutta ajavat suffragetit olivat oman aikansa radikaaleja esittäessään valtavirasta poikkeavia yhteiskunnallisia näkemyksiä.

Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, joka johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin. Sallamaa painotti, että yleistettävissä olevaa radikalisoitumisen mallia on vaikea luoda: yksilötason vaikuttimien lisäksi radikalisoitumisprosessilla on yleisyhteiskunnallisia taustatekijöitä.

Osallistujien kysymysten pohjalta keskusteltiin äärioikeistolaisesta musiikista, järjestäytyneestä rikollisuudesta, antifasistisista liikkeistä ja Suomen historiassa tapahtuneista terrori-iskuista.

Saija Benjamin ja Katja Vallinkoski luennoivat aiheesta Ekstremistinen orientaatio ja resilienssin vahvistaminen. He esittelivät kehittämäänsä opetustoimen REDI-mallia, joka sisältyy sisäministeriön Kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmaan. REDI-mallin idea on ohjata oppilaitoksissa tehtävää työtä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kontekstissa. (Ks. esim. HY:n bloggaus tai artikkeli OPH:n julkaisussa Resilienssiä rakentamassa - demokratiakasvatuksen tueksi).

Luennolla selvitettiin, millaisia elementtejä liittyy tyypilliseen “ekstremistiseen orientaatioon” eli ajatusmaailmaan. Niitä ovat esimerkiksi me ja he -ajattelu, oman sisäryhmän "puhtauden" vaaliminen, vihamielisyys ulkoryhmän jäseniä kohtaan sekä kognitiiviset vinoumat ja salaliittoteoriat. Ekstremistiseen orientaatioon liittyviä tyypillisiä tunteita ovat epävarmuus, pelko, viha ja itsesääli.

Kahden tapausesimerkin kautta osallistujat saivat pohtia ekstremistisen orientaation riskitekijöitä ja toisaalta suojaavia tekijöitä. Loppupäätelmä oli, että radikalisoituminen ei ole riski- ja suojaavien tekijöiden summa. Myöskään tutkimuksissa ei ole pystytty laatimaan sellaista piirteiden tai ominaisuuksien listaa, joka luotettavasti ennakoisi yksilön tai yhteisön riskiä tai todennäköisyyttä omaksua väkivaltaisen ideologian aatteet ja toimia niiden mukaan. Väkivaltaisen radikalisoitumisen kehityskulut ovat yksilökohtaista ja usean moniulotteisen tekijän summa.

Luentonsa lopuksi tutkijat esittelivät, mitä resilienssi tarkoittaa ekstremismin yhteydessä. Resilienssiä tukevia voimavaroja ovat hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet, itsesäätelytaidot ja myös koulun tuki. Koulussa on mahdollisuus lisätä tietoja ja harjoittaa taitoja, jotka vahvistavat joustavaa, avointa ajatusmaailmaa. Tutkijat painottivat ajattelutaitojen kehittämistä. Keskiössä ei niinkään ole syytä olla "mitä" ajatellaan, vaan "miten" ajatellaan ja "miksi".

Mielenkiintoisten luentojen päätteeksi osallistujat saivat vielä pitkän listan lisämateriaalia tutustuttavaksi.

Heli Mäkelä

Liikunnan ainetiimi ajankohtaisten kysymysten äärellä

Ainetiimitapaaminen pidettiin Kaupin keilahallilla. Tapaaminen aloitettiin keskustelemalla vanhojen tanssien järjestämisestä tänä lukuvuonna haastavassa koronatilanteessa. Tämän hetken tilanteen mukaan vanhat tanssit ollaan pitämässä suunnitellusti sekä Tampereella että Pirkkalassa ja Lempäälässä, joista oli opettajia tapaamisesta paikalla. Haastetta aiheuttaa koronarajoitukset niin tanssien harjoitteluun kuin itse juhlapäivään. 

Keskustelimme siitä, että tansseja pitää valikoida niin, että ohjelmistoon ei sisälly parinvaihtotansseja ja valikoiden tansseja, joissa ei koko aikaa olla tanssiparin kanssa kasvotusten tanssiotteessa. Lisäksi suosittelemme esim. juhla-asuun hanskojen käyttöä. 

Seuraamme tilannetta ja olemme herkällä korvalla rajoitusten suhteen, jotta pystymme nopeastikin suunnittelemaan itse iltajuhlan turvallisen järjestämisen esim. porrastetaanko iltajuhlaa useampaan näytökseen, rajoitetaanko vieraiden määrää mahdollisesti reilustikin turvavälien turvaamiseksi tai onko juhla mahdollista jopa livestreemata. Joka tapauksessa juhla on niin tärkeä osa opiskelijoille, että se pitää tavalla tai toisella järjestää. (Iso osa tytöistä, on puvunkin jo hankkinut, joten juhlan peruminen olisi heille iso rahallinen menetys).

Keskustelimme maksuttoman toisen asteen uudistuksen vaikutuksista liikuntaan. Nykyisin toteutettavat maksulliset retkikurssit pitää sijoitta jatkossa koulukohtaisiin kursseihin, jolloin tämän hetkisen tiedon valossa, maksu kurssista voidaan normaaliin tapaan opiskelijoilta periä. Nyt retkikurssit ovat joissakin koulussa toteutettu valtakunnallisena syventävänä LI4 -kurssina, mikä tarkoittaisi, että kurssin kustannuksista vastaisi koulu. Lisäksi maksuttomuuden tullessa, on meidän liikuntaa opettavien opettajien pidettävä puolemme, jotta liikuntaan varataan vuosittain tietty summa maksullisiin lajikokeiluihin sekä koulu hoitaa maksulliset tilavaraukset ylioppilaskirjoitusten aikaan. Nyt pääsääntöisesti koulut ovat koulun ulkopuolisissa liikuntapaikoissa liikkumassa, jolloin kustannukset tulevat opiskelijoiden maksettavaksi.

Pohdimme LOPS 2019 arviointia liikunnan kursseilla, LI1-5. OPH:n tukimateriaalissa on arviointi tuotu hyvin esille, miten tämä tulisi tehdä ja mitä arviointitapoja kursseilla hyödyntää. Tähän materiaaliin kannattaa jokaisen tutustua.

Päivä päätettiin rennosti keilaamalla muutama kierros hyvässä hengessä.

Li-ainetiimin vetäjä Mirva Ikola

Terveystiedon ainetiimi, 5.10.2020

Ainetiimitapaaminen aloitettiin siirtymällä pienryhmiin Teamsin kanaville. Teamsin mahdollistamaa kanavatoimintoa annattaa hyödyntää myös opetuksessa. Kanavilla keskusteltiin te-syksy2020-ylioppilaskokeesta.

Viimeisin ylioppilaskoe sai kiitosta selkeistä tehtäväannoista. Päätimme, että ainetiimin vetäjä kirjoittaa terveystiedon koerakenteen ongelmakohtiin liittyvän (monivalintatehtävien puute, tehtävien laajuus, pisteytyssuositus; vrt. muut reaaliaineet) kirjelmän ja esittelee kirjelmän pohjan kevään ainetiimitapaamisessa toisille vielä ennen lähettämistä opetusneuvokselle. 

Koronakevään opetus oli toteutettu (useimmiten) Teamsin tai Meetin välityksellä. Kuulimme toisiltamme päällimmäiset mielialat etäopetuksesta ja jaoimme opetusvinkkejä (mm. koeajan kannattaa olla rajattu, LIITOn sivuilta löytyy hyvä koulutusdiasarja terveyskäyttäytymismalleihin ja teorioihin).

Kokosimme VESO-päivänä ainetiimille tehtäväksi annetun tekstin liittyen arviointiin. Teksti löytyy LOPS TERVEYSTIETO JA LIIKUNTA -Teamsryhmän tiedostoista.

Opsissa lukee, että uuden te1-opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat mm. keinot kuormituksen hallintaan ja opiskeluhyvinvointi. Kutsumme kevään tapaamisen kouluttajan, joka antaa meille konkreettisia ideoita rentoutumiseen ja stressinhallintaan välitettäväksi opiskelijoille tulevilla kursseilla. Keväällä ideoimme muutenkin uuden te1-opintojakson sisältöä konkreettisiksi esimerkeiksi.

te-ainetiimin vetäjä, Anne Honkanen

Äidinkielen ainetiimin etätapaaminen keskiviikkona 7.10.2020

Äidinkielen ainetiimi tapasi Teams-sovelluksen välityksellä keskiviikkona 7.10. iltapäivällä. Osallistujina oli 20 opettajaa tamperelaisista lukioista.

Ensimmäisenä työn alla olivat tulevan lukion opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot, joiden rakentumisesta käytiin keskustelua. Keskustelussa nousi esiin mielenkiintoisia ja monenlaisia näkökulmia, jotka pitää tulevissa opintojaksoissa huomioida. Esimerkiksi laajemmat opintojaksot mahdollistaisivat pitkäjänteisemmän työskentelyn kuin nykyiset kurssit, ja opiskelijoihin voisi olla enemmän aikaa tutustua. Toisaalta tällaisessa mallissa pitää varmistaa, että esimerkiksi lukion vaihtaminen kesken opintojen on mahdollista eivätkä eri lukioiden opintojaksot ole liian eriparisia keskenään.

Toisena päivän aiheena oli arviointi, jota tutkailtiin nimenomaan uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Ryhmissä käytiin hyviä keskusteluja esimerkiksi siitä, mitä vertaisarviointi tai formatiivinen arviointi voisi lukion äidinkielessä tulevaisuudessa tarkoittaa.