Ryhmänohjaamisen kehittämistä ja tasovastaavien tehtävänkuvien pohdintaa

Ykkösten tasovastaavat kokoontuivat tiistaina 7.5. pitkällä ja keväisellä aamiaisbrunssilla Tampereen keskustassa Pella’s Cafessa. Tapaamisen tavoitteena oli vaihtaa kuulumisia, tuottaa yhteistä materiaalia sekä tietysti saada voimia ja vertaistukea sekä tasovastaavana että ylipäätään ryhmänohjaajana toimimiseen.

Tapaamisessa keskusteltiin pitkään tasovastaavan tehtävistä. Keskustelussa tuli ilmi, että tasovastaavien tehtävänkuvat ja palkkaus vaihtelevat eri kouluissa melko paljonkin. Yhteisenä huolenamme oli tehtävien kasaantuminen tasovastaaville ilman asianmukaista korvausta. Joissakin lukioissa tasovastaavat hoitavat tehtäviä, joita esimerkiksi apulaisrehtori on hoitanut aiemmin.

Myös ryhmänohjaajien tehtävissä ja esimerkiksi ryhmänohjaustuokioiden pituuksissa on vaihtelua. Yhteinen linja näyttää kuitenkin olevan, että lukiot pyrkivät tulevaisuudessa järjestämään useiden lyhyiden sijaan pidempiä ryhmänohjaustuokioita hieman harvemmin. Ryhmänohjaustuokioiden tiedottavasta luonteesta ja esimerkiksi liiallisesta kyselyiden tekemisestä pyritään pääsemään eroon, sillä näin mahdollistetaan laajempien teemojen käsittely ja jatkuva ryhmäyttämiseen panostaminen. Ykkösten ryhmänohjauksessa on kaikissa kouluissa käsitelty muun muassa opiskelun suunnittelua, ajanhallintaa ja opiskelutaitoja. Suunta-materiaalia on hyödynnetty monessa koulussa. Päätimme myös jakaa toisillemme eri lukioiden suunnitelmia kakkosen ryhmänohjauksesta. Hyväksi teemaksi kakkosen pidempään ryhmänohjaukseen sopii mielestämme esimerkiksi täysi-ikäisyys.

Tapaamisessa keskusteltiin ryhmänohjaajien koulutustarpeesta ja todettiin, että olisi hyvä tarjota koulutusta koko tason ryhmänohjaajille. Ensi vuonna järjestettävän koulutuksen mahdollisia teemoja voisi olla esimerkiksi puheeksi ottaminen sekä yksilö- että ryhmätasolla. Pyrimme järjestämään syyslukukaudella koulutuksen koko tason ryhmänohjaajille.

Annika Alapiha Hatanpään lukiosta

Ruotsin ainetiimi Muumimuseossa ja piknikillä Sorsapuistossa

Ruotsin ainetiimin keväiseen kokoontumiseen 15.5. osallistui yhdeksän ruotsinopettajaa. Aloitimme Muumimuseosta, jossa Lisbeth Nyström johdatti meidät ruotsinkielisellä opastuksella Tove Janssonin muumimaailmaan ja kertoi taiteilijan värikkäästä elämästä. Opastus oli erittäin mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Kuulimme myös otteita muumikirjoista ja ihailimme teosten pieniä yksityiskohtia.

Museovierailun jälkeen tapaaminen jatkui piknikillä Sorsapuistossa. Sää oli mitä parhain. Keskustelimme ylioppilaskokeiden arvioinnista ja niistä maksettavista korvauksista, joiden todettiin pienentyneen merkittävästi. Muita aiheita olivat mm. projektiviikko ja sen toteutukset, ns. yhteistyökoodien toimivuus/toimimattomuus, verkkokurssit ja niiden työmäärä ja kehittämishaasteet, sekä tulevat ja jo päättyneet Erasmus-matkat.

Kirjurina Susanna Simberg

Filosofian opettaminen kysymyksistä vastauksiin

Pirkanmaan filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimi järjestettiin Tampereen klassillisella lukiolla tiistaina 14.5.2024. Ainetiimiin teemana oli tällä kertaa filosofian opettamisen pedagogiikka ja arviointi.

Ainetiimissä vieraili filosofianopetuksen ja pedagogisen filosofian asiantuntija KT, FM Tuukka Tomperi, joka toimii tällä hetkellä Tampereen yliopistossa vanhempana tutkijana ja tutkimushankkeen johtajana.

Tomperin esityksen keskeisin ajatus koskien filosofianopetuksen oppituntityöskentelyä voidaan tiivistää seuraavasti: filosofiaa olisi järkevä opettaa oppitunneilla kysymyksistä vastauksiin. Perinteisessä pedagogiikassa ajatus on ollut päinvastainen. Oppitunneilla on perinteisesti edetty siten, että aluksi opettaja on esitellyt oppitunnin aiheen sisällöt, joista sitten tunnin lopuksi on esitetty pohdintakysymyksiä. Eli oppitunnin suunta on perinteisesti ollut vastauksista kysymyksiin. Suunta kysymyksistä vastauksiin tarkoittaa puolestaan sitä, että oppitunnin aluksi opettaja esittää jonkun mielenkiintoa herättävän virikkeen, kuten videon tai tekstikatkelman, josta hän esittää välittömästi muutaman pohdintakysymyksen, joita filosofian opiskelijat pohtivat ensin yksin, sitten pareittain tai pienryhmissä ja lopuksi koko ryhmän kesken. Ja vasta oppitunnin lopuksi käydään opettajan johdolla läpi, mihin filosofisiin sisältöihin oppitunnin aluksi esitetyt kysymykset liittyvät. Tomperin esitys herätti vilkasta keskustelua, ja se koettiin erittäin onnistuneeksi.

Tämän lisäksi ainetiimissä keskusteltiin filosofian ja elämänkatsomustiedon arviointiin liittyvistä kysymyksistä sekä suunniteltiin ainetiimin toimintaa seuraavaa lukuvuotta silmällä pitäen

Jarkko Vilkkilä

Valinnaiskielten ainetiimitapaamisen blogipostaus

Saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kieleen aineenopettajat kokoontuivat Tampereen yliopiston Atalpa-rakennuksen luokkaan A110 maanantai-iltapäivänä 15. huhtikuuta. Ainetiimitapaaminen alkoi yhteisellä kahvihetkellä, jonka jälkeen Matleena Laakso esitteli erilaisia käytännönläheisiä tapoja hyödyntää tekoälyn käyttöä valinnaisten kielten opetuksessa. 

Harjoittelimme muun muassa Microsoft Copilot ja Diffit -ohjelmien käyttöä, kuvien luomista tekoälyn avulla ja pohdimme yhdessä laajemmin missä kaikessa opettajantyössä ja missä laajuudessa tekoälyä voi käyttää produktiivisesti hyödyksi. Tiivistettynä voi todeta, että tekoäly on opettajalle hyvä renki tai sihteeri, mutta viisasten kiven kaltaiseksi yleisratkaisuksi siitä ei vieläkään ole. Matleenan monipuolisen esityksen materiaalit löytyvät täältä ainetiimiblogista kirjoituksesta Tekoäly kieltenopetuksessa.

Venäjän ainetiimi

Venäjän opettajien tapaamisessa keskusteltiin kevään 2024 Tampereen yliopiston venäjän kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen oppiaineen avoimien ovien iltapäivästä sekä sen todennäköisestä uusinnasta syksyllä 2024. Lisäksi keskustelua käytiin Stefan Smirnovin Seppo.io-alustalle laatimasta Venäläinen Tampere -pelistä. Tiistaina toukokuun 28. päivänä kello 17.00–19.00 järjestetään Tampereen Suomi-Venäjä-seuran toimesta Tampereen kaupungin venäläinen historia -opastuskierros. Opastus on avoin kaikille venäjän kielen oppilaille, opiskelijoille ja opettajille. 

Keskustelua käytiin myös Muumimuseosta venäjän kieltä opiskeleville sopivana luokkaretkikohteena sekä tällä hetkellä Kazakstanissa vaihto-opinnossa olevan venäjän kielen pääaineopiskelijan Juha-Matti Viitasen kutsumisesta kielilähettilään ominaisuudessa vieraaksi venäjän kielen lukiolaisryhmiin lukuvuonna 2024-2025. Tulevan lukuvuoden 2024-2025 venäjän kielen ainetiimin vastuuopettajiksi valittiin Ilona Krupinin-Vuorisalmi Valkeakosken lukiosta sekä Stefan Smirnov Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiosta.

Espanjan ainetiimi

Espanjan opettajien tapaamisessa keskusteltiin mm. oppimateriaalien sisällöistä ja kieliopin opettamisen aikataulusta B3-oppimäärässä. Vertailtiin eri opettajien ja koulujen etenemisvauhtia ja pohdittiin vähän, mitä kaikkea tarvitsee lukio-opintojen aikana ehtiä. Ryhmäkoot ja opiskelija-aines myös puhuttivat ja todettiin, että niilläkin on suuri vaikutus siihen, mitä kaikkea opettajan on mahdollista tehdä. Pohdittiin tulevia ainetiimitapaamisia ja niiden sisältöjä ja todettiin, että myös vapaalle keskustelulle ja ajatusten vaihdolle on näissä tapaamisissa suuri tarve, koska lyhyiden kielten opettajilla on vain harvoin ainekollegaa omassa koulussaan. 

Keskusteltiin siitä, miten yliopiston espanjalaisen filologian laitos voisi olla läsnä tulevissa tapaamisissa ja saisimmeko jonkun yliopistolta kertomaan esimerkiksi kulttuuritutkimuksesta tai muusta kulttuuriaiheesta. Sovimme, että ainetiimin vastuuopettajana jatkaa lukuvuonna 2024-25 Saara Tähtelä Tampereen klassillisesta lukiosta.

Saksan ainetiimi

Saksan oppiaineen tapaamisessa keskusteltiin opintoretkien ja vierailujen järjestämisestä. Todettiin, että Erasmus-akkreditointi mahdollistaa opintoretkien järjestämisen saksankielisiin maihin aiempaa helpommin, mutta Suomeen suuntautuvien vastavierailujen ohjelman järjestäminen saattaa olla haastavaa, kun siihen ei rahoitusta ole samalla lailla saatavana. Pohdimme myös yhteisen alustan luomista Tampereella tai lähialueilla sijaitsevien saksa-aiheisten vierailukohteiden keräämiseen. Saksan ainetiimin ensi vuoden vastuuopettajaa ei vielä saatu päätettyä.

Tanja Tuuna-Kyllönen

Äidinkielen ainetiimi ilmastofiktion äärellä

Äidinkielen maakunnallinen ainetiimi tapasi keskiviikkona 17.4.2024 hyvän lounaan ja kiinnostavien teemojen parissa. Paikalla oli kymmenkunta äidinkielen opettajaa ja vahvistusta myös Svenska samskolanin puolelta, mutta lisääkin kenties ylioppilaskirjoitusten ja koeviikon uuvuttamia tai muiden työkiireiden kanssa painiskelevia äikänopeja olisi mukaan mahtunut.

Lounaalla ravintola Puiston kabinetissa vapaamuotoinen keskustelu rönsyili runsaana ja esiin nostettiin niin tekoälyn maailmanvalloitus, kriittisen lukutaidon puute kuin hallituksen leikkauksetkin. Osassa osallistujia harmitusta aiheuttivat kuntatyönantajan näytösluonteisiksi koetut virkahaut, joissa kulutetaan suotta kaikkien osapuolten kallista aikaa, ja kaikissa osallistujissa hallinnon linjaukset, jotka syövät opettajan autonomiaa ja välittävät sellaista kuvaa, että opettajan asiantuntemukseen ei luoteta. Jokaisen äidinkielenopettajan kestopainajainen, lukutaidon rapautuminen, herätti keskustelua tässäkin tapaamisessa, mutta keskusteluun nostettiin myös valonpilkahduksia kuten eräässä koulussa suunniteltu ja toteutettava kriittisen lukutaidon teemaviikko, joka kuulosti kiinnostavalta tavalta pyrkiä herättelemään opiskelijoiden tietoisuutta monilukutaidon, ajattelun taitojen ja kriittisyyden merkityksestä medioituneessa nyky-yhteiskunnassa.

Lounaan jälkeen ohjelma jatkui Tampereen klassillisen lukion tiloissa Kaisa Ikäläisen ilmastofiktiota, ilmastotunteita ja kirjavinkkejä käsitelevällä luennolla. Kaisa kertoi Climademy-verkostosta, josta opettajat voivat hankkia osaamista ilmastoasioiden opettamiseen ja niistä keskustelemiseen, ja esitteli kiinnostavalla ja vuorovaikutteisella tavalla muun muassa erilaisia ilmastoasioiden nuorissa herättämiä tunteita sekä kaunokirjallisuuden roolia ja mahdollisuuksia ilmastokriisin käsittelyssä. Ymmärtäviä huokauksia luokassa aiheutti osuus, jonka mukaan ilmastofiktion opetuksessa ja nuorten kanssa hyödyntämisessä ongelma ei ole materiaalin puute vaan, yllätys yllätys, lukutaidon rapautuminen, joka vaikeuttaa pitkien tekstien käsittelyä.

Vaikeiden teemojen äärellä Kaisan luento oli kuitenkin äärimmäisen lohdullinen ja ratkaisukeskeinen ja korosti toivon merkitystä niin ahdistavan ilmastokriisin kuin lukutaidon heikkenemisenkin äärellä: kaunokirjallisuutta voi hyödyntää ilmastotunteiden käsittelyyn muun muassa yhteisöllisen lukemisen, luovan kirjoittamisen ja draamapedagogiikan keinoin eikä aina edes tarvitse pyrkiä lukemaan kokonaisia teoksia. Lyhyetkin katkelmat johdattelevat hyvin ilmastoaiheeseen sekä keskustelun, pohdinnan ja analyysin äärelle.

Pääsimme tutustumaan muutamiin ilmastoaiheisiin kaunokirjallisiin teoksiin lastenkirjoista sarjakuviin ihan konkreettisesti lehteillen, ja kirjavinkkejä kerättiin listaksi asti. Luennon päätteeksi osallistujat pääsivät tiiviissä työpajassa tutustumaan nippuun esimerkkitekstejä ja Kaisan suunnittelemia tehtäviä, joiden avulla ilmastoteemaa voisi oppitunnilla lähteä käsittelemään niin keskustellen kuin luovan kirjoittamisen tai analyysinkin keinoin. Mitä ihanaa sellaisenaan opetukseen ja luokkahuonetyöskentelyyn siirrettävissä olevaa konkretiaa!

Ainetiimi kiittää Kaisaa tärkeästä puheenvuorosta ja valmistautuu viimeisten viikkojen rutistukseen ennen kesälaitumille siirtymistä.

Lumisateen keskellä kesää jo kaihoavin mielin kiitoksia kaikille osallistujille ja tsemppejä loppukevääseen toivottelee

Jutta Kyösti

Tekoäly kieltenopetuksessa

Kuva on luotu Copilotilla ja kehotteena oli "Ich möchte ein
Bild machen mit sieben Studenten zusammen in die
Schule. Die Studenten sind glücklich and lehren
um zu Artifizielle Intelligence zu benützen". 

Ranskan, saksan, espanjan ja venäjän ainetiimien yhteisessä tapaamisessa perehtytään tekoälyyn valinnaisten kielen opetuksessa. Sen jälkeen ohjelma jatkuu kielikohtaisilla ohjelmilla. 

Padlet-työskentely  

• Lähetyspyyntölinkki on Padletin uusi ominaisuus. Klikkaa linkkiä ja vastaa kysymykseen: Miten olet käyttänyt tai haluat oppia käyttämään tekoälyä?
• Jos et osallistu työpajaan, vaan luet vain tämän kirjoituksen, voit avata Padletin tästä linkistä. Padlet on edelleen avoinna ja voit kokeilla esim. kuvan luomista tekoälyn avulla tai äänestyksen tekemistä.
• Matleenan ohjeita verkon sovelluksista, esim. Padlet.

Lue lisää tekoälystä opetuksessa

• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet (oppaita, ohjeistuksia ja sovellusten linkkejä, ideoita opetukseen ym.)
• Matleenan blogin tekoälysivu. Ks. esim. Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus
• Ainetiimin tapaamisen diasarja (upotettu alle).

Katso myös toinen tapaamisesta kertova blogikirjoitus!

Matleena Laakso
Ainetiimin vieraileva kouluttaja & ainetiimien koordinaattori

Psykologian ja uskonnon ainetiimi: Sokraattinen seminaari

Maaliskuun 6. päivä uskonnon ja psykologian ainetiimi kokoontui Tampereen Klassillisessa lukiossa kuulemaaan Sokraattisesta seminaarista opetusmenetelmänä. Tästä innostavasta menetelmästä meille kertoi kouluttaja Saara Varmola erittäin kiinnostavalla ja selkeällä tavalla.

Sokraattinen seminaari on dialoginen keskustelu- ja opetusmenetelmä, jossa keskustelu ja mielipiteiden vaihto tapahtuu turvallisesti, ohjatusti ja jäsennellysti. Menetelmä opettaa toisten kuulijoiden kuulemista, oman mielipiteen ilmaisua sekä auttaa kriittisen ajattelun kehittymisessä.

Iltapäivän alustuksen jälkeen pääsimme myös itse kokeilemaan menetelmää. Aiheenamme oli tässä seminaarharjoituksessa ilmastonmuutos ja aluksi katsoimme pohjatekstiksi videon ilmastonmuutoksen ja taiteen suhteesta. Pohjateksti voi menetelmässä olla mikä vaan artikkelista podcastiin. Sen on tarkoituksenmukaista herättää ajatuksia, kysymyksiä ja olla sopivan tiivis ja nopeasti haltuunotettava. Seuraavaksi keskustelimme pohjatekstistä annettujen kysymysten avulla parimme kanssa. Pohdimme sitä, mitä tunteita ja ajatuksia se meissä herätti ja mitä näkökulmia itse haluaisimme nostaa esiin. Sen jälkeen toinen parista siirtyi yhteiseen keskustelukehään ja toinen jäi seuraamaan keskustelua aktiivisesti sivusta.

Ison piirin keskustelu liikkuu seminaarin ohjaajan apukysymyksillä, mutta ainakin meidän keskustelumme se lähti myös pian itsekseen liikkeelle. Ohjaajan roolina onkin kysymyksin ohjata keskustelua siten, että se etenee, syvenee ja laajenee. Tärkeää on, että jokainen halutessaan saa puheenvuoron ja jokaista myös kuunnellaan. Sivusta keskustelua seuraavat ovat myös aktiivisessa roolissa: he keräsivät muistiinpanoihinsa huomioita keskustelusta ja esittivät lopuksi yhteenvdeon siitä, mitä keskustelussa sanottiin, jolloin ikään kuin kuulimme keskustelun vielä toisen kerran syventäen samalla sen ydintä.

Lopuksi pohdimme yhdessä opettajien kanssa niitä näkökulmia, pohjatekstejä ja aihekokonaisuuksia, joihin sokraattinen seminaari sopisi omissa oppiaineissamme. Seminaarin ydin tuntui oikein sopivalle juuri reaaliaineisiin, joissa oman ajattelun kasvu, mielipiteiden vaihto ja dialoginen kohtaaminen on tärkeää. Tuntui sille, että sokraattinen seminaari onkin erityisesti oppiaineidemme taitojen, ei ehkä suoranaisesti niinkään tiedollisen aineksen opettamiseen sopiva menetelmä. Mietimme myös sitä, voisiko menetelmä sopia arviointityökaluksi tai kokonaisen kurssin opiskelumetodiksi. Ideoita syntyi paljon eri aihealueisiin liittyen ja yhteinen tunnelma oli, että tätä voisi luokassa kokeilla itse kukin. Saimme jälleen paljon uusia ajatuksia ja ideoita ja vanha totuus siitä, että yhdessä jakaen ja keskustellen asiat syvenivät toteutui.

Kirjurina Karoliina Suoniemi

Pakolaisuudesta, Vapriikista, DNA-viivakoodauksesta lajimäärityksessä

Biologian ja maantieteen opettajat kokoontuivat oppimaan kolmesta erilaisesta teemasta: pakolaisuudesta, Vapriikista oppimisen tukena ja DNA:n viivakoodauksesta. Asiantuntijoina meillä oli Anne-Mari Hussein Suomen Pakolaisavusta ja Vapriikin luonnontieteellisen museon tutkija Riikka Elo.

Pakolaisuus

Suomen Pakolaisavun asiantuntija opetti mm. pakolaisuuden nykytilanteesta: Suomeen on saapunut yli 60 000 ukrainalaista tilapäisen suojelun hakijaa sodan alkamisen jälkeen. Asukaslukuumme nähden Suomeen on tullut ukrainalaisia aika paljon. Huomattavasti enemmän valtion asukaslukuun suhteutettuna heitä on kuitenkin mennyt esimerkiksi Tsekkiin, Puolaan ja Viroon.

Turvapaikkahakemusten määrä on Suomessa hyvin maltillinen, noin 5000 vuodessa. Muistissamme on huippuvuosi 2015, jolloin Suomesta haki turvapaikkaa yli 30 000 ihmistä.

Opetuksessamme meidän pitäisi opettaa faktatietoja ja oikaista vääriä väittämiä, mutta vieläkin oleellisempaa asennemuutoksen aikaansaamiseksi olisi empatian herättäminen. Empatian tunne auttaa meitä ymmärtämään muita ja myötäelämään.

Miten voimme kehittää omia ja opiskelijoiden empatiakykyä? Miten voisimme arkisessa työssämme luokassa mahdollistaa sellaista yhteistyötä ja kohtaamista, jossa tapaamme muualta tulleita, pohdimme ihmisten samankaltaisuutta mutta myös eroavaisuuksia kunnioittavasti ja arvostavasti? Meidän olisi syytä ymmärtää, että pakolaiseksi voi joutua kuka tahansa ja jos ihmisen joutuu pakolaiseksi, se ei kuitenkaan ole hänen identiteettinsä tai pysyvä tila elämässä. 

Vapriikki oppimisen tukena

Vapriikkiin pääsevät tamperelaiset oppilas- ja opiskelijaryhmät ilmaiseksi ympäri vuoden ja muualtakin Pirkanmaalta elokuusta huhtikuuhun.

Vapriikki on alueellinen vastuumuseo Pirkanmaalla, ja se tarjoaa monipuolisia ympäristökasvatuspalveluita kouluille ilmaiseksi. Yksi hieno esimerkki on kivimuseon lainalaatikot, joiden avulla voi tutustua mm. fossiileihin ja Suomen jääkauteen.

Riikan väitöstyö, johon liittyy DNA-viivakoodaus

Vapriikin Riikka Elo teki väitöstutkimuksensa sammalpunkkien esiintymisestä erilaisissa ympäristöissä ja niiden esiintymisalueiden muutoksista metsähakkuiden takia. Riikka määritti tutkimuksessaan yli 50 000 sammalpunkkia mikroskoopilla. Helpompi lajimääritystapa on DNA-viivakoodaus, jossa lyhyen DNA-osan avulla voidaan tunnistaa laji, jos lajin DNA löytyy taustakirjastosta. Lajit voidaan tunnistaa vaikka pienestä osasta yksilöä, kuten siemenestä, toukasta tai jätöksestä.

DNA-viivakoodin avulla tapahtuva tunnistus on nopeaa, halpaa ja varmaa ja se mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että jokainen voi tunnistaa minkä tahansa eliön. DNA-kirjaston tekeminen on vielä pahasti kesken: esim. Suomen niveljalkaislajeista on viivakoodattu "vain" 43 %.

Ruotsin ainetiimin tapaaminen 12.12.2023

Ruotsin ainetiimi kokoontui ti 12.12. Hatanpää lukiolla. Tapaamisen aluksi vieraita ilahdutti Hatanpään lukion Lucia-kulkueen esitys, joka herkisti mielet joulun odotukseen.

Ohjelman pääsisällön muoOhjelman pääsisällön muodosti Tampereen yliopiston opettajien, Karita Katon ja Anna Tunkkarin esitys: Korkeakoulututkintoon kuuluvan ruotsin opintojakson vaatimustasosta ja arvioinnista.

Katso puheenvuoron materiaalit (PDF): Korkeakoulututkintoon kuuluvan ruotsin opintojakson vaatimustasosta ja arvioinnista

Esitys oli erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Saimme ajankohtaista tietoa yliopiston vaatimuksista ja voimme viedä opiskelijoille viestiä eteenpäin: ”tarvitset ruotsia myös lukion jälkeen jatko-opinnoissasi”. Syntyi vilkasta keskustelua ja vetäjille esitettiinkin toive videosta, jota näyttää ruotsin oppitunneilla motivaattorina. Karita ja Anna suhtautuivat ehdotukseen positiivisesti ja lupasivat palata asiaan myöhemmin.

Esityksen jälkeen nautimme pientä suolaista ja makeaa välipalaa, glögin, teen ja kahvin kera.

Päivän päätteeksi keskustelimme tekoälyn tuomista haasteista ja mahdollisuuksista ruotsin opetuksen näkökulmasta. Sirpa Ruhanen paljasti tilaisuuden alussa lausumansa ruotsinkielisen runon olleen chatGPT:n avulla luotu. Jaoimme omia kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä, sekä pohdimme mm. kirjoitelmien tekemisen mielekkyyttä avoimessa ympäristössä. Lopuksi tiimin vetäjät toivoivat saavansa ehdotuksia kevään tapaamisen aiheiksi – jäämme odottamaan ehdotuksia!

Kirjurina Susanna Simberg

Ainetiimien vuosi 2023

Tässäpä jälleen koontia ainetiimien vuodesta 2023. Yksittäisistä tapaamisista kerrotaan muissa blogipostauksissa.

Ainetiimeillä oli 37 tapaamista

• Ainoa etätapaaminen oli ainetiimien vetäjien tapaaminen. Yksi tai muutama taisi lisäksi olla tarjolla hybridisti.
• Kuusi usean ainetiimin yhteistä tapaamista. Yksi tapaaminen yhdessä hanketoimijan kanssa.
• Tapaamispaikkoina koulujen ohella kahvila, ravintola, Tampereen yliopisto ja TAMK, museoiden kokoelmakeskus sekä opintomatka Lahteen.
  
  

Uutena ryhmänohjaajien tapaamiset

Uutena tiimitoimintana syksyllä 2023 aloitti Pirkanmaan lukioiden ryhmäohjaajien tasovastaavien tai vastuuopettajien tiimitoiminta (ykkösten, kakkosten ja kolmos-nelosten). Tavoitteena on saada vertaistukea ja uusia hyviä käytänteitä ryhmänohjaukseen ja ryhmäyttämiseen ja sitä kautta vahvistaa kannustavan oppimisympäristön syntymistä ja nuorten hyvinvointia kouluissa. 

Ainetiimien blogi

Tässä blogissa vierailuita oli vuoden aikana yli 10 000, kun niitä edellisvuonna oli reilut 6000. Tekoäly on ollut viime vuoden keskeinen teema monilla yhteiskunnan ja koulumaailman areenoilla. Näin ollen ei liene yllätys, että huhtikuinen tekoälykirjoitus äidinkielen opettajien tiimistä oli vuoden luetuin kirjoitus, mutta aihetta käsiteltiin useissa muissakin kirjoituksissa. 

Toiseksi luetuin kirjoitus kertoi vanhojen tansseista - tai jos katsotaan vain tämän vuoden uusia kirjoituksia, toiseksi luetuin kertoi erityisopettajien ja TAMKin sekä yliopiston edustajien tapaamisesta. Kolmantena luetuimpien listalla oli Muovautuvuuden pedagogiikka ja tekoälylinjausten tarve. Näiden kaikkien teemojen ohi nousee tämän blogin tärkein sivu, tapahtumakalenteri, joka jälleen pikkuhiljaa täyttyy.

Ainetiimien vetäjät

Ainetiimeistä vastasi Osakkeen palvelupäällikkö Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina toimi Matleena Laakso. Katariina vastasi talouspuolesta, Matleena tästä blogista, ilmoittautumistiedoista ja ainetiimien vetäjien ohjauksesta.

Ainetiimien vetäjät keväällä 2023 näet Ainetiimit 2022 -bloggauksesta. Alla tämän hetken vetäjät (muutama muutos tullut vuodenvaihteessa). 

BI + GE Saara Luukkonen, Kalevan lukio (kevään tapaaminen biologiasta, syksyn maantieteeseestä)
HI + YH Jarkko Halkonen, Tampereen yhteiskoulun lukio
PS Karoliina Suoniemi, Hatanpään lukio
UE Mari Rauhala, Tampereen klassillinen lukio
FI + ET Jarkko Vilkkilä, Tampereen klassillinen lukio
TE Heidi Siutla, Tammerkosken lukio 
LI Outi Huovinen, Tampereen yhteiskoulun lukio
KU Sirkka-Liisa Heinsuo, Tampereen lyseon lukio
MU Liina Aaltonen, Tammerkosken lukio
EOT Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio
OPOT Sami Pihlavirta, Ylöjärven lukio
ÄI + S2 Maija Lehtimäki (5.12.2023 asti), Tampereen klassillinen lukio & Jutta Kyösti (7.12.23- kevät-24), Tampereen klassillinen lukio
EN Liisa Teiri ja Ursula Attila, Nokian lukio (syksy-23) & Hanna Nyman-Hyppänen ja Kim Rantala, Tampereen lyseon lukio (kevät -24)
RU Sirpa Ruhanen ja Susanna Simberg, Hatanpään lukio
SA Tanja Tuuna-Kyllönen, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
VE Stefan Smirnov, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
RA Maarit Kostamo, Tampereen yhteiskoulun lukio
EAB (espanja) Saara Tähtelä, Tampereen klassillinen lukio
MAA + MAB Ville Koljonen, Tampereen klasillinen lukio
FY Juha Järvinen, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio ja Heli Mäkelä, Pirkkalan lukio
KE Tuula Kylmälä, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
YKKÖSTEN ryhmänohjaajat (2023): Annika Alapiha, Hatanpään lukio ja Liisa Perälä, Lempäälän lukio

KAKKOSTEN ryhmänohjaajat (2022): Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio
KOLMOS-NELOSTEN ryhmänohjaajat: Eila Nieminen, Pirkkalan lukio