Ranskan ainetiimi afrikkalaisissa tunnelmissa

Valoa pimeään marraskuun iltapäivään toi Svenska samskolanin englannin, ranskan ja espanjan opettaja Carina Tanskasen esitys Senegalin matkasta, jolle osallistui hänen ja hänen neljän opiskelijansa lisäksi muita opettajia ja opiskelijoita Paraisilta, Kokkolasta, Pietarsaaresta ja Kruunupyystä. Projekti toteutettiin yhdessä paikallisen lukion kanssa viime maaliskuussa, ja matkanjohtajana toimi kauan maassa oleskellut suomenruotsalainen pariskunta. Ilman paikallisia kontakteja tällaisen matkan järjestäminen olisikin Carinan mukaan vaikeaa. Kytkös ranskaan tulee siitä, että Senegal on Ranskan entinen siirtomaa ja maan virallinen kieli on edelleen ranska. Lisäksi maassa puhutaan paria kymmentä paikallista kieltä. Englantia ei välttämättä osata kaikkialla, joten Carinan ranskan kielen taidosta hyötyi koko retkiseurue. Matkan aikana tutustuttiin paikalliseen elämänmenoon, kouluun, ruokaan, luontoon ja nähtävyyksiin. Jokaisella suomalaisella opiskelijalla oli oma senegalilainen ”nimikko-oppilaansa”, jonka kanssa vietettiin aikaa. Majoittuminen tapahtui katolilaisen kirkon asuntolassa. Päästiinpä reissun alussa ja lopussa vähän rantaelämääkin maistamaan. Opiskelijat olivat laatineet reissusta hienon videon, jonka katsoimme Carinan esityksen lopuksi. Sen verran vaikuttuneita reissaajat olivat kaikesta kokemastaan, että Carinalla ja kumppaneilla on jo uusi matka suunnitteilla. Esitys toi mainiolla tavalla esille sen, että ranskaa puhutaan mitä erikoisimmissa paikoissa ympäri maailmaa ja kuinka tällaiset reissut aina avartavat maailmankuvaa ainutlaatuisella tavalla. Kiitos, Carina, mielenkiintoisesta esityksestä ja bissap-mehusta! Lopuksi läsnä olleiden kesken arvottiin Senegalissa tehty ihanan värikäs pussukka, joka päätyi Emilylle.

                                                     Carina Tanskanen perinteisessä afrikkalaisessa asussa. Taustalla tyypillistä  

senegalilaista maisemaa apinanleipäpuineen ja edustalla Senegalin lippu.

Tapaaminen pidettiin Tampereen lyseon lukiolla 3.11.2020, ja siihen pystyi osallistumaan myös Teamsin välityksellä. Tilaisuuden aluksi puhuttiin uudesta lukion opetussuunnitelmasta ja todettiin, että ranskaa koskevia muutoksia on tulossa hyvin vähän. Kieliprofiilin laatimisesta on tulossa täsmennyksiä ja valtakunnallisia koulutuksia myöhemmin, kannattaa seurata tiedotusta. Tampereella kaupungin oma työryhmä työstää parhaillaan uutta opetussuunnitelmaa ja riviopettajan tehtäväksi jää lähinnä koulukohtaisten kurssien tarjoaminen, jos sellaisia on. LOPS 2021 -asiaa on luvassa seuraavan kerran ainetiimitapaamisessa 16.2. Tilaisuus on tapahtumakalenterissa ja siihen voi jo ilmoittautua. Myös DELF-kokeesta puhuttiin. Viime huhtikuun kokeet peruuntuivat koronan takia, mutta toivomme kovasti, että ensi huhtikuussa kokeet pystytään taas järjestämään. Tampereen lyseon lukiolla on neljännessä jaksossa tarjolla preppaustunteja kokeeseen. Asiasta tiedottaa Tampereen lukioiden ranskan opettajia Riikka Pekkarinen, joka laati myös tämän tekstin.

Humanistis-yhteiskunnallisten aineiden opettajille koulutusta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä

Uuden opetussuunnitelman hengessä oppiainerajat ylitettiin ja uskonnon, psykologian, filosofian, elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin opettajat järjestivät yhteisen ainetiimitapaamisen 22.10.2020. Etätoteutuksena koulutusta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä tarjosivat tutkijat Daniel Sallamaa, Saija Benjamin ja Katja Vallinkoski Helsingin yliopistosta. 

Daniel Sallamaa kävi läpi väkivaltaisen ekstremismin käsitteistöä, ilmenemismuotoja, ideologioita sekä näyttäytymistä 2000-luvun Suomessa. Väkivaltaisen ekstremismin Sallamaa määritteli toimintamalliksi, jossa aatteella perusteellaan väkivallan käyttöä. Sen ilmenemismuotoja ovat terrorismi, poliittiset murhat, sabotaasit, mielenosoitusväkivalta sekä vigilantismi (toimintaa, jossa kansalaiset ottavat lain omiin käsiinsä, esimerkkeinä Ku Klux Klan ja katupartiointia harjoittanut Soldiers of Odin).

Väkivaltaisen ekstremismin ideologioista Sallamaa esitteli salafi-jihadismia, kansallisosialismia, vastajihadismia sekä (vasemmisto)anarkismia. Ekstremistien ideologiat eivät aina ole selkeästi jäsenneltyjä; Suomessa kannatusta saaneiden äärioikeistolaisten liikkeiden yhdistäviä piirteitä ovat kuitenkin voimakas rasismi, juutalaisviha ja valkoisen ylivallan korostus. Koulusurmaajien motiiveja tutkittaessa on usein törmätty kostonhaluun, yli-ihmisyys -ajatteluun ja aiempien surmaajien palvontaan.

Väkivaltainen ekstremismi ei ole arkipäivää Suomessa, mutta Sallamaan mukaan Suomi ei ole täysin rauhan tyyssijakaan. Turussa vuonna 2017 Isisin nimissä tapahtuneen puukotusiskun lisäksi Sallamaa piti vastaanottokeskusten tuhopolttoyrityksiä vuonna 2015 terroristisina tekoina. Myös Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat voidaan tulkita poliittisluonteisiksi tekijöiden muiden ihmisten yläpuolelle asettuvan yli-ihmisyyttä korostavan maailmankatsomuksen vuoksi.

Radikalismista Sallamaa totesi, että se ei välttämättä ole väkivaltaista. Esimerkiksi naisten äänioikeutta ajavat suffragetit olivat oman aikansa radikaaleja esittäessään valtavirasta poikkeavia yhteiskunnallisia näkemyksiä.

Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, joka johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin. Sallamaa painotti, että yleistettävissä olevaa radikalisoitumisen mallia on vaikea luoda: yksilötason vaikuttimien lisäksi radikalisoitumisprosessilla on yleisyhteiskunnallisia taustatekijöitä.

Osallistujien kysymysten pohjalta keskusteltiin äärioikeistolaisesta musiikista, järjestäytyneestä rikollisuudesta, antifasistisista liikkeistä ja Suomen historiassa tapahtuneista terrori-iskuista.

Saija Benjamin ja Katja Vallinkoski luennoivat aiheesta Ekstremistinen orientaatio ja resilienssin vahvistaminen. He esittelivät kehittämäänsä opetustoimen REDI-mallia, joka sisältyy sisäministeriön Kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmaan. REDI-mallin idea on ohjata oppilaitoksissa tehtävää työtä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kontekstissa. (Ks. esim. HY:n bloggaus tai artikkeli OPH:n julkaisussa Resilienssiä rakentamassa - demokratiakasvatuksen tueksi).

Luennolla selvitettiin, millaisia elementtejä liittyy tyypilliseen “ekstremistiseen orientaatioon” eli ajatusmaailmaan. Niitä ovat esimerkiksi me ja he -ajattelu, oman sisäryhmän "puhtauden" vaaliminen, vihamielisyys ulkoryhmän jäseniä kohtaan sekä kognitiiviset vinoumat ja salaliittoteoriat. Ekstremistiseen orientaatioon liittyviä tyypillisiä tunteita ovat epävarmuus, pelko, viha ja itsesääli.

Kahden tapausesimerkin kautta osallistujat saivat pohtia ekstremistisen orientaation riskitekijöitä ja toisaalta suojaavia tekijöitä. Loppupäätelmä oli, että radikalisoituminen ei ole riski- ja suojaavien tekijöiden summa. Myöskään tutkimuksissa ei ole pystytty laatimaan sellaista piirteiden tai ominaisuuksien listaa, joka luotettavasti ennakoisi yksilön tai yhteisön riskiä tai todennäköisyyttä omaksua väkivaltaisen ideologian aatteet ja toimia niiden mukaan. Väkivaltaisen radikalisoitumisen kehityskulut ovat yksilökohtaista ja usean moniulotteisen tekijän summa.

Luentonsa lopuksi tutkijat esittelivät, mitä resilienssi tarkoittaa ekstremismin yhteydessä. Resilienssiä tukevia voimavaroja ovat hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet, itsesäätelytaidot ja myös koulun tuki. Koulussa on mahdollisuus lisätä tietoja ja harjoittaa taitoja, jotka vahvistavat joustavaa, avointa ajatusmaailmaa. Tutkijat painottivat ajattelutaitojen kehittämistä. Keskiössä ei niinkään ole syytä olla "mitä" ajatellaan, vaan "miten" ajatellaan ja "miksi".

Mielenkiintoisten luentojen päätteeksi osallistujat saivat vielä pitkän listan lisämateriaalia tutustuttavaksi.

Heli Mäkelä

Liikunnan ainetiimi ajankohtaisten kysymysten äärellä

Ainetiimitapaaminen pidettiin Kaupin keilahallilla. Tapaaminen aloitettiin keskustelemalla vanhojen tanssien järjestämisestä tänä lukuvuonna haastavassa koronatilanteessa. Tämän hetken tilanteen mukaan vanhat tanssit ollaan pitämässä suunnitellusti sekä Tampereella että Pirkkalassa ja Lempäälässä, joista oli opettajia tapaamisesta paikalla. Haastetta aiheuttaa koronarajoitukset niin tanssien harjoitteluun kuin itse juhlapäivään. 

Keskustelimme siitä, että tansseja pitää valikoida niin, että ohjelmistoon ei sisälly parinvaihtotansseja ja valikoiden tansseja, joissa ei koko aikaa olla tanssiparin kanssa kasvotusten tanssiotteessa. Lisäksi suosittelemme esim. juhla-asuun hanskojen käyttöä. 

Seuraamme tilannetta ja olemme herkällä korvalla rajoitusten suhteen, jotta pystymme nopeastikin suunnittelemaan itse iltajuhlan turvallisen järjestämisen esim. porrastetaanko iltajuhlaa useampaan näytökseen, rajoitetaanko vieraiden määrää mahdollisesti reilustikin turvavälien turvaamiseksi tai onko juhla mahdollista jopa livestreemata. Joka tapauksessa juhla on niin tärkeä osa opiskelijoille, että se pitää tavalla tai toisella järjestää. (Iso osa tytöistä, on puvunkin jo hankkinut, joten juhlan peruminen olisi heille iso rahallinen menetys).

Keskustelimme maksuttoman toisen asteen uudistuksen vaikutuksista liikuntaan. Nykyisin toteutettavat maksulliset retkikurssit pitää sijoitta jatkossa koulukohtaisiin kursseihin, jolloin tämän hetkisen tiedon valossa, maksu kurssista voidaan normaaliin tapaan opiskelijoilta periä. Nyt retkikurssit ovat joissakin koulussa toteutettu valtakunnallisena syventävänä LI4 -kurssina, mikä tarkoittaisi, että kurssin kustannuksista vastaisi koulu. Lisäksi maksuttomuuden tullessa, on meidän liikuntaa opettavien opettajien pidettävä puolemme, jotta liikuntaan varataan vuosittain tietty summa maksullisiin lajikokeiluihin sekä koulu hoitaa maksulliset tilavaraukset ylioppilaskirjoitusten aikaan. Nyt pääsääntöisesti koulut ovat koulun ulkopuolisissa liikuntapaikoissa liikkumassa, jolloin kustannukset tulevat opiskelijoiden maksettavaksi.

Pohdimme LOPS 2019 arviointia liikunnan kursseilla, LI1-5. OPH:n tukimateriaalissa on arviointi tuotu hyvin esille, miten tämä tulisi tehdä ja mitä arviointitapoja kursseilla hyödyntää. Tähän materiaaliin kannattaa jokaisen tutustua.

Päivä päätettiin rennosti keilaamalla muutama kierros hyvässä hengessä.

Li-ainetiimin vetäjä Mirva Ikola

Terveystiedon ainetiimi, 5.10.2020

Ainetiimitapaaminen aloitettiin siirtymällä pienryhmiin Teamsin kanaville. Teamsin mahdollistamaa kanavatoimintoa annattaa hyödyntää myös opetuksessa. Kanavilla keskusteltiin te-syksy2020-ylioppilaskokeesta.

Viimeisin ylioppilaskoe sai kiitosta selkeistä tehtäväannoista. Päätimme, että ainetiimin vetäjä kirjoittaa terveystiedon koerakenteen ongelmakohtiin liittyvän (monivalintatehtävien puute, tehtävien laajuus, pisteytyssuositus; vrt. muut reaaliaineet) kirjelmän ja esittelee kirjelmän pohjan kevään ainetiimitapaamisessa toisille vielä ennen lähettämistä opetusneuvokselle. 

Koronakevään opetus oli toteutettu (useimmiten) Teamsin tai Meetin välityksellä. Kuulimme toisiltamme päällimmäiset mielialat etäopetuksesta ja jaoimme opetusvinkkejä (mm. koeajan kannattaa olla rajattu, LIITOn sivuilta löytyy hyvä koulutusdiasarja terveyskäyttäytymismalleihin ja teorioihin).

Kokosimme VESO-päivänä ainetiimille tehtäväksi annetun tekstin liittyen arviointiin. Teksti löytyy LOPS TERVEYSTIETO JA LIIKUNTA -Teamsryhmän tiedostoista.

Opsissa lukee, että uuden te1-opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat mm. keinot kuormituksen hallintaan ja opiskeluhyvinvointi. Kutsumme kevään tapaamisen kouluttajan, joka antaa meille konkreettisia ideoita rentoutumiseen ja stressinhallintaan välitettäväksi opiskelijoille tulevilla kursseilla. Keväällä ideoimme muutenkin uuden te1-opintojakson sisältöä konkreettisiksi esimerkeiksi.

te-ainetiimin vetäjä, Anne Honkanen

Äidinkielen ainetiimin etätapaaminen keskiviikkona 7.10.2020

Äidinkielen ainetiimi tapasi Teams-sovelluksen välityksellä keskiviikkona 7.10. iltapäivällä. Osallistujina oli 20 opettajaa tamperelaisista lukioista.

Ensimmäisenä työn alla olivat tulevan lukion opetussuunnitelman mukaiset opintojaksot, joiden rakentumisesta käytiin keskustelua. Keskustelussa nousi esiin mielenkiintoisia ja monenlaisia näkökulmia, jotka pitää tulevissa opintojaksoissa huomioida. Esimerkiksi laajemmat opintojaksot mahdollistaisivat pitkäjänteisemmän työskentelyn kuin nykyiset kurssit, ja opiskelijoihin voisi olla enemmän aikaa tutustua. Toisaalta tällaisessa mallissa pitää varmistaa, että esimerkiksi lukion vaihtaminen kesken opintojen on mahdollista eivätkä eri lukioiden opintojaksot ole liian eriparisia keskenään.

Toisena päivän aiheena oli arviointi, jota tutkailtiin nimenomaan uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Ryhmissä käytiin hyviä keskusteluja esimerkiksi siitä, mitä vertaisarviointi tai formatiivinen arviointi voisi lukion äidinkielessä tulevaisuudessa tarkoittaa.

Erityisopettajat Teams-tapaamisessa

Lukion erityisopettajien seutukunnallinen ainetiimi kokousti 10 hengen voimin Teamsissa 30.9. klo 10 - 11.45. Keskustelua käytiin muun muassa 

1. Erityisopettajien ohjattavien määrästä
2. Tiedonsiirtolomakkeista
3. Digilukiseulan yhteisestä palautteesta ja
4. Seutukunnallisesta LOPSista.

Seuraava Teams-tapaaminen pidetään 26.11. klo 10.

Joukossamme oli pari uuttakin erityisopettajaa, kuten kuvan Piia TYKistä. Aktiivinen koukoustajajoukko olisi ollut mukavaa tavata kasvokkainkin, mutta kun ajat ovat tällaiset, niin etänä kohtaamme.

Tiimin puolesta kirjoitti Marita Kontio

Tiimin uusi jäsen Piia TYKistä.

Ruotsin ainetiimin tapaaminen 3.9.2020 Tammerkosken lukiossa

Tapaamisen aluksi Kirsi Sirén jakoi vinkkejään Teamsin käytöstä etäopetuksessa. Saimme hyödyllisiä neuvoja ja tietoa esimerkiksi kesän aikana tehdyistä muutoksista sovelluksessa. Tapaamisessa opettajat keskustelivat myös omista etäopetuskokemuksistaan.

Teams- vinkkejä

• Jos avaa koululta videonäkymän karanteenissa tai sairaana oleville opiskelijoille, ei ole kyse etäopetuksesta vaan opiskelija on kuunteluoppilaana. Kun videoidaan, kaikki tallentuu. Opettajan täytyy informoida ryhmää siitä, että tilanne striimataan tai tallennetaan.
• Videopuhelun käynnistävä Järjestä kokous -painike on nyt oikeassa ylälaidassa: ”järjestä kokous”, ei viestiketjussa.
• Tehtävät-kohdassa täytyy nykyään merkitä asetuksista (kolme pistettä) kohtaan ”uudet opiskelijat” vaihtoehto ”kyllä”, jotta tehtävänannon jälkeen liittyneet saavat myös tehtävän näkyviin.
• Tehtävät-kohdassa onnistuu nyt korjaus ja muokkaus. Tarkistaessa työpöytäsovelluksessa toimii myös sanele-ominaisuus.
• Viestinäkymässä kolmen pisteen kautta pääsee kohtaan pikakysely@forms, kyseisellä Formsilla voi tehdä oman nopean kyselyn.
• Yläpalkkiin välilehdelle voi lisätä suoran linkin esim. Moodlen sivuille.
• Opiskelija voisi tehdä kurssin alussa esittelyvideon, jonka avulla opettaja oppii helpoimmin tuntemaan opiskelijat. Myös nimen sanominen vastauksen alussa helpottaa tunnistamista.

DigiLust-hanke

Siru Stenman kertoi omista kokemuksistaan viime vuoden DigiLust-hankkeesta. Hän esitteli suunnitelmansa ja toteutuksensa arviointiteemasta. Opiskelijat esittelivät itsearviointinaan viisi kuvaa, jotka kertoivat heidän omasta oppimisestaan. Opiskelijat kirjoittivat kuvatekstit ruotsiksi. Välitimme Tanja Tervosen videoterveiset tämän lukuvuoden DigiLust-hankkeesta.

LOPS 21

Saara Taajoranta toi LOPS21-suunnitteluryhmän terveiset ainetiimille. Tampereen kaupungin VESO:ssa 12.9.2020 saamme lisätietoja opetussuunnitelman kirjoitusprosessista ja aihepiiripainotuksista.

Oppimateriaaliesittely: Gilla

Nina Forsblom ja Anna-Stiina Siitarinen esittelivät Editan uutta B1-ruotsin Gilla-sarjaa. Kirjasarja painottaa vuorovaikutteisuutta ja opiskelijan mahdollisuutta edetä oman tason mukaista oppimispolkua.


Nina Forsblom ja Tiina Nokkonen

Ainetiimien vetäjät koolla

Perinteiseen tapaan ainetiimien vetäjät tapasivat alkusyksystä, tällä kertaa verkon kautta. Aloitimme tutustumalla Osakkeeseen, joka on Pirkanmaan alueella toimiva opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnattu osaamisen kehittämispalvelu. Lempäälän kunta vastaa toiminnasta ja sitä koordinoi Katariina Ratia. Minä, Matleena Laakso, puolestani koordinoin ainetiimien toimintaa. 

Tapaamisessa kävimme läpi ainetiimien vetäjien tehtävät, tapaamisesta ilmoittamisen, sen markkinoinnin ja raportoinnin sekä palkkioasiat ulkopuolisten kouluttajien osalta. Nämä tiedot löytyvät hieman päivitettynä (mm. uusi palkkiolomake) myös tästä blogista Ohjeita tiimien vetäjille -sivulta.

Tässä muutama poiminta tapaamisesta 

• Osake ei ota kantaa siihen, järjestetäänkö tapaamiset kasvokkain vai verkossa, vaan molemmat ovat mahdollisia. Noudatamme työnantajien ohjeita ja kansallisia ohjeita. Ainakin Tampereen kaupungin Teams-kokouksiin voi kutsua organisaation ulkopuolisia.
• Tärkeää on, että kaikki ilmoittautuvat mukaan Eeventin kautta. Vaikka toiminta on osallistujille maksutonta, Osakkeen toiminnan rahoitus edellyttää osallistujien seurantaa. 
• Jatkossa lisään ilmoittautumislomakkeelle automaattisesti kysymyksen erikoisruokavaliosta, ellei tapaaminen ole verkossa tai ellet kerro, ettei sitä tarvita.
• Tapaamisen jälkeen ainetiimin vetäjä tai joku osallistujista jakaa tähän blogiin julkaisun tapaamisesta. Siinä kannattaa nostaan esiin joku tärkeä ajatus, vinkki tai kommentoitu linkki, mistä on hyötyä ja iloa niillekin, jotka eivät päässeen mukaan. (ks. Blogissa julkaiseminen).  
• Onko lukiossasi uusia opettajia? Vinkkaa heille tästä blogista ja etenkin tapahtumakalenterista! Ilmoittautumalla oman ainetiimin vetäjälle pääsee sen postituslistalle.

Alla ovat tapaamisen diat, tallenne lähtee tänään sähköpostitse ainetiimien vetäjille. Kaikki muu tieto on julkista, mutta tämän blogin sähköpostin tai kirjoittajan oikeudet saa minulta. Lisäksi ainetiimien vetäjillä on oma Facebook-ryhmä, joskin kaikki tärkeä informaatio välitetään vetäjille sähköpostitse ja pysyvämmät ohjeet löytyvät tästä blogista.

Matleena Laakso

Ainetiimien vetäjät 2.9.20 from Matleena Laakso

LOPSin ja sieniretken suunnittelua

Tampereen bige-ainetiimi kokoontui 20.8.2020. Suunnittelimme lukuvuoden ainetiimitoimintaa. Päätettiin koittaa järjestää sieniretki, todennäköinen ajankohta sille olisi syyskuun aikana, mahdollisimman sujuvasti kirjoitusten lomassa 🙂

Tampereen kaupungin lukioissa aloitetaan LOPS21 työ. Ainetiimiryhmästämme Mari Rintanen, Laura-Leena Leiwo, Anu Nowak, Laura Sipilä sekä Elina Lehto ovat opetussuunnitelmaryhmässä. Ainekohtaiset LOPSit tulevat kommentoitavaksi lokakuussa ainetiimille.

Lisäksi pohdimme ainetiimivastaavia ja päätettiin tiedustella uudelleen, onko jollakulla halukkuutta pestiin. Tällä hetkellä vetäjiä siis Saara Luukkonen ja Anu Nowak.

Kivast on sienisyksy lähtenyt käyntiin!

Anu ja Saara

Saksan ainetiimipäivä Teamsissa 6.5.2020

Saksan ainetiimi kokoontui lukuvuoden toiseen tapaamiseensa etänä Teamsissa. Tapaamisen aluksi vaihdettiin kuulumisia, erityisesti ajankohtaisia etäopetuskokemuksia ja -vinkkejä sekä arviointikäytänteitä. Myös LOPS-kuulumisia, suullisen kielitaidon osuutta ja arviointia sekä tulevan lukuvuoden kurssimateriaaleja käytiin läpi. Moni totesi löytäneensä etäopetuksen aikana uusia työ- ja arviointitapoja, joista osa on läsnä opetuksessa todennäköisesti jatkossakin.

Tällä kertaa tapaamisessa oli mukana myös workshop-osuus, jonka vetäjäksi oli kutsuttu väitöskirjatutkija Katja Kemppainen. Workshopin aiheena oli arviointi otsikolla Kehittävästä arvioinnista. Aluksi pohdimme, miten opettajina suhtaudumme arviointiin ja teimme siihen liittyen workshopin aikana muutamia konkreettisia tehtäviä kirjaamalla asioita muistiin ja leikkaamalla lehdistä itseämme kuvaavia tekstejä. Tämän jälkeen edettiin pohtimalla yhdessä kuka arvioi, mitä, miten ja kuinka usein. 

Kemppainen esitteli tarkemmin kehittävää arviointitapaa, jossa arviointia tarkastellaan opiskelijan näkökulmasta, tavoitteena oppimisen edistämisen tukeminen. Myös empatiakartan avulla voi arviointia suunnitellessa pysähtyä pohtimaan, miten oppija mahdollisesti kokee arvioinnin erilaiset muodot, esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitä opiskelija kuulee tai näkee? Tai ajattelee ja tuntee? Arvioinnin myötä tulisi mahdollistua myös uuden oppiminen. 

Ajatuksia herättäneen workshopin lopuksi jokainen sai halutessaan laittaa omat muistilappunsa Muistojen purkkiin, jonka voi vaikkapa avata siinä kohtaa, kun alkaa suunnitella tulevan syksyn kurssiarviointia.