Terveystiedon ainetiimi toiminnallisesti

Terveystiedon ainetiimi kokoontui kahdeksan osallistujan voimin 9.12.2024 Tammerkosken lukiolla. Ainetiimin tapaamisen aiheina oli tällä kertaa liike ja toiminnallisuus osaksi opetusta. Lisäksi pääsimme kuulemaan työpajaesittelyn mielenterveyden edistämisestä.

Ainetiimiin saimme vieraaksemme Olga Kilkin UKK-instituutin Smart Moves –hankkeesta. Tapaamisen aluksi pääsimme tutustumaan toisimme paremmin erilaisten aktiivisten tutustumis- ja esittelyharjoitusten avulla. Kuulimme monipuolisia perusteluja oppituntien aikaisen liikunnan lisäämisen merkityksestä. Oppituntien aikainen liikunta ja liikuskelu tavoittaa myös muuten vähän liikkuvat opiskelijat. Liikunta parantaa oppimisen edellytyksiä esimerkiksi terävöittämällä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Pidemmällä aikavälillä liikunnalla on myös vaikutuksia ajattelu- ja muistitoimintoihin. Lisäksi sillä on vaikutuksia yhteisöllisyyden kokemuksiin. 

Pääsimme tutustumaan erilaisiin tapoihin lisätä liikuntaa oppitunneille. Oppituntien aikainen aktiivisuus voi olla taukoliikuntaa, josta esimerkkinä kokeilimme muun muassa Break Pro –sovellusta, tai osa oppiaineen ja –tunnin sisältöä. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan esimerkiksi opiskella uutta asiaa tai kerrata aiemmin opittua.Toiminnallisuutta voidaan hyödyntää osana oppituntia tai toteuttaa koko oppitunti toiminnallisesti. Pääsimme kokeilemaan muun muassa käsiteviestiä ja ulkona toteutettua Action Track –sovellusta. Lisäksi saimme runsaasti vinkkejä ja linkkejä, joista löytyy lisätietoa ja –ideoita toiminnallisuuden lisäämiseksi omaan opetukseen.

 
Iltapäivän päätteeksi, pienet tekniset ongelmat selätettyämme, Aino Miikki esitteli meille etäyhteyden kautta Yeesi ry:n toimintaa, oppilaitosyhteistyötä ja työpajaa mielenterveyden edistämisestä.

Ihmisoikeudet epävarmuuden ajassa – Voinko vaikuttaa?

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimin iltapäivän tapaamisen otsikkona 2.12. oli “Ihmisoikeudet epävarmuuden ajassa – Voinko vaikuttaa?”. Ihmisoikeudet ovat erinomainen esimerkki oppiainerajat ylittävästä teemasta, joten mukana oli myös esimerkiksi uskonnon ja filosofian opettajia. Tänä vuonna järjestäjänä toimi Tampereen yliopiston normaalikoulu, ja tilaisuuteen osallistui myös yhteiskunnallisten aineiden aineenopettajaopiskelijoita.

Iltapäivä alkoi teatteriohjaaja Kari Paukkusen ajatuksilla näytelmästä “Eichmann – mistä yö alkaa?”. Seela Sellan ja Timo Torikan tähdittämä esitys pohtii pahuuden muuttumista arkipäiväiseksi ja voisi kertoa mistä tahansa aatteesta tai liikkeestä. Paukkunen kertoi näytelmän taustoista, kytköksistä nykypäivään sekä taiteellisista ratkaisuista.

Tampereen yliopiston professori Tapio Raunio piti puheenvuoron ihmisoikeuksien ja maahanmuuton politisoitumisesta sekä niistä käytävistä ideologisista kamppailuista. Hän käsitteli myös EU-tason ja kansallisen politiikan kehitystrendejä, kuten laitaoikeiston nousua, kansainvälisten sopimusten ristiriitoja ja demokratian vahvistumisen pysähtymistä.

Lopuksi Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Leena Leikas ja väitöskirjatutkija Tuija Kasa tarttuivat aiheeseen. Ihmisoikeuskeskus on riippumaton eduskunnan alainen toimija, jonka tehtävä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Esityksen materiaalit jaettiin historian ja yhteiskuntaopin ainetiimiläisille, sillä niistä löytyy hyödyllisiä vinkkejä myös omaan opetukseen.

Iltapäivän aikana heräsi paljon pohdintaa teeman ajankohtaisuudesta. Saimme ideoita ja materiaaleja ihmisoikeusteemojen käsittelyyn, mutta monella oli mielessä myös kysymys siitä, miten luoda nuorille toiveikkuutta epävarmuuden aikaan. Koulussa on kuitenkin mahdollisuus tarttua toimeen ja luoda opiskelijoiden kanssa toivoa luovaa arkipäivän osallisuutta.

Kevään ainetiimistä on tulossa infoa myöhemmin. Se järjestetään yhdessä muiden ainereaalien kanssa.

Miina Juutila ja Eija Niskanen

Oikeus- ja poliisipsykologiaa

Hervannassa sijaitsevan Poliisiammattikorkeakoulun poliisipsykologian opettaja Jasmin Kaunisto tapasi Pirkanmaan psykologian opettajia perjantaina 8.11.2024 aiheenaan oikeuspsykologia. Vierailu poliisiammattikorkeakoululla oli kiinnostava jo erilaisen opiskeluympäristönsä puolesta.

Heti alkuun koulutuksessa kävi ilmi, että itse asiassa polisin koulutuksessa on edelleen melko vähän psykologiaa. Koronan kokenut sukupolvi kuitenkin tarvitsee poliisin työssään psykologisia ajattelun apuvälineitä, esimerkiksi kuolinviestien vieminen on yksi poliisin työsarka, jossa psykologian ajattelun taidoista on apua.

Kaunisto esitteli myös oikeuspsykologiaa alana ja työnä. Oikeuspsykologiassa sovelletaan siis psykologiatiedettä esimerkiksi rikollisen käyttäytymisen tutkimiseen, ennaltaehkäisyyn sekä jälkihuoltoon. Oikeuspsykologiaa tarvitaan paljon kun pohdimme vaikkapa huolto- ja tapaamisriitoja, nuorisorikollisuuden ilmiöitä tai verkossa tapahtuvaa lapsiin kodistuvaa seksuaalirikollisuutta.

Nykytutkimusten mukaan noin 70 % vangeista on antisosiaalisen käyttäytymishäiriön omaavia. Oikeuspsykologit voivatkin siksi usein työskennellä esimerkiksi vankilapsykologina, vaikkapa tehden kuntouttavia interventioita esimerkiksi vihan hallinnasta. Isoin osa oikeuspsykologeista työskentelee kuitenkin terveydenhuollon puolella lapsirikostutkinnassa, esimerkiksi poliisin apuna kuulustelussa. Myös mielentilatutkimukset työllistävät paljon oikeuspsykologeja. Lisäksi oikeuspsykologeja työskentelee vaikkapa asiantuntijana salaus- ja vakoilutoimenpiteissä ja riski-uhka-arvioinnissa esimerkiksi Keskusrikospoliisissa tai muuna asiantuntijana vaikkapa terveydenhuollossa.

Oikeuspsykologit eivät Suomessa tee profilointia, vaikka se tv-sarjoista päätellen olisi heidän työtään. Profiloinnin sijaan puhutaan sarjoittamisesta, jossa esim. pohditaan, onko tekotavoissa samaa kuin jossakin aiemmassa rikoksessa. Oikeuspsykologit eivät myöskään esimerkiksi käy rikospaikoilla, ellei siihen ole jokin aivan erityinen peruste.

Oikeuspsykologiaa voi opiskella Suomessa Itä-Suomen yliopistossa sivuaineopintoina ja lisäksi Åbo Akademissa voi suorittaa oikeuspsykologian erikoistumisopinnot. Työ on palkitsevaa, mutta myös paikoin rankkaa ja vaatii esimerkiksi paljon oman turvallisuuden ja yksityiselämän suojaamisen miettimistä. Työtä tehdään aina osana moniammatillista yhteistyöryhmää, mikä lienee myös työn yksi tärkeä anti. Oikeuspsykologiasta on viime vuosina ilmestynyt myös väitöskirjoja, esimerkiksi Julia Korkmanin, Hanna Lahtisen ja Häkkänen-Nyholmin väitökset.

Kiitos Poliisiammattikorkeakoululle sekä Jasmin Kaunistolle ajatuksia herättävästä ja erittäin antoisasta vierailusta!

Kirjavinkkejä

• Jasmin Kaunisto jne: Poliisityön psykologia
• Jaana Haapasalo: Kriminaalipsykologia
• Satu Rantaeskola ja Jasmin Kaunisto: Seksuaalirikosten tutkinta
• Pekka Santtila jne: Oikeuspsykologia

Ajankohtainen uutinen

• Yle, Matson-Mäkelä,& Sirén: Oikeuspsykologi ei pidä luotettavana silminnäkijähavaintoa, jonka poliisi saa yli 20 vuoden jälkeen -artikkeli. 

Podcast aiheesta

• Psykopodiaa-sarjan jakso 89 Poliisityön psykologiaa. Nina Lyytinen & Jasmin Kaunisto. 

Karoliina Suoniemi

Venäjän kielen opettajien toiminnallinen ainetiimi-iltapäivä Valkeakoskella

Pirkanmaan venäjän kielen opettajat järjestivät ekskursioiltapäivän Valkeakoskelle tiistaina 3. joulukuuta. Iltapäivä aloitettiin kahvi- ja teehetkellä Valkeakosken lukiolla. Iltapäivän ensimmäinen varsinainen ohjelma oli Tampereen yliopiston venäjän kielen pääaineopiskelijan Juha-Matti Viitasen alustus omasta kieliharjoittelustaan Kazakstanin Almatyssa. Paikalla oli myös Valkeakosken lukion venäjän kielen opiskelijoita, jotka pääsivät yhdessä venäjän opettajien kanssa pohtimaan mahdollisuuksia lähteä jatko-opintojen aikana kieliharjoitteluun Keski-Aasiaan.

Lukiolta venäjän opettajat jatkoivat matkaa Ystävyyden talolle, jossa tavattiin Valkeakosken Suomi-venäjä-seuran aktiiveja sekä Valkeakoskelle vuonna 2022 muuttaneita ukrainalaisia. Yhdessä ukrainalaisten ja SVS:n aktiivien kanssa musisoitiin suomeksi, venäjäksi ja ukrainaksi, tutustuttiin Ystävien talon ja Valkeakosken SVS:n (erityisesti ukrainalaisille ja ukrainalaisten kanssa järjestettyyn) toimintaan. Ystävyyden talolla herkuteltiin perinteisillä ukrainalaisilla ja venäläisillä piirakoilla. Iloinen keskustelu käytiin pääasiassa venäjäksi.

Venäjän kielen opettajien yhteisen iltapäivän viimeinen ohjelma oli käynti Valkeakosken hautausmaalla, jossa tutustuimme 27 neuvostoliittolaisen sotavangin yhteishautaan, ja vierailu Valkeakosken pyhän Nikolai Ihmeidentekijän vuonna 1953 rakennettuun tsasounaan. Valkeakosken ortodoksista tsasounaa esitteli isä Mikael, yksi Tampereen ortodoksisen seurakunnan papeista. Vierailun aikana tutustuimme Valkeakosken ortodoksisen yhteisön historiaan, erityisesti vuosiin 1944–1953, sekä 6. joulukuuta koittavan pyhän Nikolai Ihmeidentekijän päivän juhlallisuuksiin.

Keväällä 2025 Pirkanmaan venäjän opettajien ainetiimipäivä järjestetään todennäköisesti muiden valinnaisten kielten opettajien kanssa Tampereella.

On monta tapaa matkata ryhmän kanssa

Toisen vuosikurssin ryhmänohjaajien ainetiimi kokoontui Lempäälän lukiolla torstaina 7. marraskuuta. Tapaamiseen oli kutsuttu tasovastaavien lisäksi kaikki Tampereen ja seudun ryhmänohjaajat. Kokoontumisessa työterveyspsykologi ja oppimistutkija Satu Lähteenkorva Psykologipalvelu Coresta luennoi puheeksi ottamisesta ryhmänohjaajan työssä – ja ihmisenä olemisesta ylipäätäänkin.

Satu Lähteenkorva käsitteli aikaamme ja ryhmänohjaajan roolia ajassamme kiinnostavasti ja monipuolisesti. Lähteenkorva luonnehti aikaamme mielihyvää korostavaksi, induvidualistiseksi ja epävarmaksi sekä ennakoimattomaksi, vaikka aivot rakastavatkin ennakoitavuutta. Hän korosti koulun roolia turvallisena paikkana tuottaa myös pahaa mieltä ja toi esiin ihmisen perustarpeen kuulua joukkoon. Kuulumisen tunne, ennakoitavuus ja samuuden kokeminen muiden kanssa ovat Lähteenkorvan mukaan tärkeitä koulussa koettavia tunteita. Ryhmänohjaajalla onkin haastava tehtävä miettiä, miten kaikki voisivat tuntea olevansa jollakin tavalla osa ryhmää ja tarvittuja ryhmän jäseniä.

Hankalien asioiden puheeksi ottamisessa Satu Lähteenkorva korosti ryhmänohjaajan vastuuta, mutta samalla hän kuitenkin muistutti, että eteenpäin ohjaaminen on välittämisen, ei hylkäämisen merkki. Ryhmänohjaaja voi kysyä kuulumisia ja nähdä nuoren, ja tarvittaessa sitten ohjata eteenpäin. Ei ole olemassa yhtä vaihtoehtoa, miten voi toimia jonkin aiheen ja jonkun nuoren kanssa, mutta ylipäätään se, että ottaa asioita puheeksi, on tärkeää. Ryhmänohjaaja voi myös sanoa, että asia on hankala eikä oikein tiedä, miten siitä puhuisi.

 
Satu Lähteenkorva tiivisti armollisesti ryhmänohjaajan roolin: ”Kukaan ei voi olla kaikkea kaikille, mutta jokainen voi olla jotain joillekin.” Osalle nuorista oma ryhmänohjaaja on tärkeämpi kuin toisille ja niin saakin olla. Ryhmänohjaajat ovat erilaisia, ja ryhmän kanssa voi tehdä yhteistä matkaa monella eri tavalla.

 
Luennon aikana ja sen jälkeen keskustelimme ajan ilmiöistä, nuorten ja ryhmänohjaajien hyvinvoinnista sekä ryhmänohjaajan työn eri ulottuvuuksista nykymaailmassa. Tapaaminen oli antoisa ja pysähdyttävä tuokio tärkeiden asioiden äärellä!

Annika Lalja

Musiikin ainetiimipäivän teemana oli musiikki osaksi ylioppilastutkintoa

Musiikin ainetiimi kokoontui 30.10.2024 Pirkkalan yhteislukion musiikinluokkaan keskustelemaan ja pohtimaan ajankohtaista aihetta, musiikin liittämistä osaksi ylioppilastutkintoa. Alustimme aihetta keskenämme ja iltapäivän keskivaiheilla saimme Reijo Aittakummun kertomaan tämän hetkisestä tilanteesta, hän on osa asiaa valmistelevaa työryhmää Helsingissä.

 
Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan musiikista tulisi osa ylioppilastutkintoa keväällä 2029 eli uudistus koskisi nykyisiä seiskaluokkalaisia. Musiikin ylioppilastutkintokokeessa olisi valmisteleva osuus joka sisältää musisointia ja sekä kirjallinen osuus jonka kokelas tekee Abitissa samaan tapaan kuin muutkin ylioppilaskokeet.

Paljon keskustelua herätti musiikin yo-kokeen arviointi. On mahdollista, että hyvä muusikko joka on saanut erinomaisia arvosanoja koko lukionsa ajan saisikin ylioppilastutkinnossa heikon arvosanan. Tätä täytyisi muistaa korostaa musiikin yo-kirjoittajille, musiikin ylioppilastutkinto-arvosana ei välttämättä määritä muusikon taitojasi.

 
Paljon pohditutti myös tulevan musiikin ylioppilaskokeen sisällöt, se mitä kysytään täytyy opettaa ja miten musisointiosuuden arviointi saadaan tehtyä reilusti ja mitä ylipäätään arvioidaan. Tästä on onneksi olemassa suunnitelmia ja ehdotuksia mutta suuri kysymys on menevätkö ehdotukset läpi YTL:ssä.

 
Huomasimme, että moni lukion musiikin opettaja olisi toivonut, että nykyistä musiikin lukiodiplomi-systeemiä oltaisiin kehitetty eikä laisinkaan yritetty runnoa musiikkia osaksi ylioppilastutkintoa.
Yhteisenä huolena nousi esiin se miten musiikin liittäminen osaksi yo-tutkintoa muuttaa sitä mitä lukion musiikin tunneilla tehdään. Tällä hetkellä keskiössä on musisointi ja oman muusikkouden kehittäminen sekä musiikillisen maailman kuvan laajentaminen. Reijo Aittakummun meille etänä esittelemät ehdotukset ja suunnitelmat loivat hieman uskoa siihen, että yo-uudistus ei ehkä ole ihan katastrofi mutta toivomme että lukion musiikin opettajien ajatuksia tässä mullistuksessa kuullaan riittävästi.

Petra Koho
Musiikin lehtori
Pirkkalan yhteislukio

Sukupuolen filosofia

Sukupuolen filosofia herätti paljon hyvää keskustelua Pirkanmaan filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimi kokoontui Tampereen klassillisella lukiolla 29. lokakuuta. Tilaisuudessa keskusteltiin, mitä ajatuksia heräsi filosofian ja elämänkatsomustiedon opettamisen näkökulmasta viime kesäkuussa Tampeeen yliopistolla järjestetyssä seminaarissa, joka käsitteli filosofian, elämänkatsomustiedon ja etiikan opettamisen nykytilannetta. 

Luennoitsijaksi ainetiimiin saapui väitöskirjatutkija Siiri Porkkala, joka luennoi otsikolla ”Feministinen filosofia, tietäminen ja metafysiikka: Tarkastelussa episteeminen epäoikeudenmukaisuus ja sukupuolten moninaisuus”. Vaikka sukupuoleen liittyvät niin ontologiset ja epistemologiset kuin myös eettiset kysymykset ovat todella haastavia, luennolla asioita käsiteltiin kuitenkin hyvinkin yleistajuisesti aiheen haastavaa luonnetta unohtamatta. Luento herätti suurta mielenkiintoa ja keskustelua syntyi todella paljon. 

Pohdimme myös hieman tulevalla kevätlukukaudella järjestettävän ainetiimin ohjelmaa ja tämän pohdinnan tuloksena päätimme osallistua keväällä yhteiseen ainetiimiin, joka olisi tarkoitus järjestää yhteistyössä uskonnon, biologian ja maantieteen sekä historian ja yhteiskuntaopin ainetiimien kanssa.

Jarkko Vilkkilä

Lukiolaisten hyvinvoinnin tukeminen

Kolmos-nelosten vuositasovastaavat kokoontuivat Tampereen klassillisella lukiolla 30.10.2024. Aiheena opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen. Alkuun oli halukkaille ohjattu rentoutus, jonka jälkeen keskusteltiin ajankohtaisista asioista liittyen ryhmänohjaukseen. 

Nelosten määrän kasvu sekä nelosten ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden ohjauksen tarve penkkareiden jälkeen sekä penkkarijärjestelyt herättivät keskustelua, ajatuksia sekä myös joitakin ideoita.

Abien kotiväen iltojen sisältöjä vertailtiin eri koulujen kesken. Esimerkiksi toimivaksi todettu ennen iltaa opiskelijoilta kysytyt toiveet kotiväelle siitä, miten nämä voisivat tukea opiskelijaa viimeisinä lukiovuosina ja kirjoitusten aikaan. Nämä toiveet on sitten esitetty illassa vanhemmille. 

Abien ryhmänohjauksen sisältöjä pohdittiin ja vertailtiin. Tarkemmin tarkasteltiin Clasun sisällöt, jotka painottuvat hyvinvointiin. Jossakin koulussa abit ovat tykänneet kirjoittaa kirjeitä ja ohjeita uusille ykkösille lukuvuoden alussa. Muut konkreettiset materiaalit jaettiin ainetiimin kesken.

Oli mukava nähdä näin puolen vuoden jälkeen. Kevään tapaaminen suunniteltiin huhtikuun loppuun, toukokuun alkuun ja ajatuksena on kutsua vieraileva luennoitsija/ kouluttaja.

- Nelos-kolmosten vuositasovastaavien puolesta tekstin tuotti: Elisa

Äidinkielen ja s2:n ainetiimitapaamisessa pohdittiin tukitoimia ja kielitietoisuutta

Äidinkielen ja S2:n ainetiimitapaaminen järjestettiin 23.10.2024 Teknillisellä lukiolla. Iloinen puheenporina täytti valoisan äidinkielenluokan, kun iltapäivällä ihmiset saapuivat tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan yhteisistä tärkeistä aiheista.

 
Aluksi Tuetaan älykkäästi -hankkeen projektipäällikkö Janne Lindstedt kertoi hankekuulumisia ja keräsi äidinkielenopettajilta ajatuksia muun muassa tuen tarpeesta ja erilaisista tukemisen tavoista: kokeilluista, suunnitelmissa olevista ja tuhoon tuomituista. Pohdimme yhteisopettajuutta ja erityisopettajan mahdollisia rooleja äidinkielen ja varsinkin S2-opetuksen tukena.

 
Kuulimme myös, miten Nina Tatin vetämä kotouttava toiminta on lähtenyt Tampereella liikkeelle. Harmillisesti Nina itse oli estynyt saapumaan tilaisuuteen, mutta Tuija Leppäharju avasi aihetta ja viritti keskustelua myös kielitietoisuudesta.

 
Tuijan puheenvuoron jälkeen saatiin käydä herkkuja notkuvan tarjoilukärryn kimppuun, ja vuorossa oli odotettu vapaamuotoinen kuulumisten vaihto. Hyväntuulinen rupattelu, ajankohtaisten asioiden ruotiminen ja yhteisten haasteiden ratkominen olisivat voineet jatkua vaikka kuinka pitkään, ja tälle haluttiinkin antaa reippaasti aikaa ainetiimitapaamisessa.

 
Kahvittelun jälkeen Tuija ja Janne jatkoivat vielä muutamia kesken jääneitä keskustelunaiheita, ja esimerkiksi tekoälyn käyttö kirvoitti tälläkin kertaa ainetiimissä kannanottoja. Nyt nostettiin esiin myös se, miten – jos mitenkään – tekoäly voi nykyisellään muuttaa opettajan työtä esimerkiksi tehtävien tarkistuksen osalta. Tekoälyn kehitys on niin huimaa, että Tuija povasi jo tulevaisuutta, jossa jopa opetusvelvollisuutta täytyy tarkastella uudelleen.

 
Päivän lopuksi käsiteltiin vielä äidinkielen ja S2:n opettajia läheisesti koskettavaa aihetta eli puheviestinnän päättökoetta, "puhvia". Koetehtävät, ohjeet ja todistuspohjat ovat siirtyneet OPH:n uuteen Ludos-palveluun, johon tutustuttiin opettaja Anu Yltävän johdolla. Samalla kävi ilmi, että Ludos-tunnusten hankkimisessa on lukiokoulutuksen laajuisesti ollut väärinymmärryksiä, ja niitä saatiin ratkottua Opintopolun vastuukäyttäjän Laura Nietulan kanssa etäyhteydellä. Nyt tunnuksia saatiin tilattua niillekin, jotka eivät ole niitä aikaisemmin saaneet.

 
Ludos-esityksen jälkeen keskusteltiin vielä puhvi-kokeen suorittamisesta eri lukioissa sekä ÄI9: ja S29:n suorittamiseen liittyvistä asioista. Onnistunut ainetiimitapaaminen päättyi mukavissa tunnelmissa neljän aikaan iltapäivällä. Järjestäjät Mari ja Anu kiittävät kaikkia ja toivottavat tervetulleeksi Hervantaan uudelleen.

 
Anu Yltävä ja Mari Rokala

Englannin ainetiimissä puheen ymmärrettävyyttä, korkeakoulutuksen englanninkielistymistä ja tummaa kahvia

18 englannin opettajaa kokoontui Tampereen lyseon lukiolle viettämään iltapäivää. Saimme kaksi puhujaa, kumpikin Tampereen yliopistolta. Puhujien välissä nautimme tummasta kahvista ja herkullisista leivonnaisista.

Yliopistonlehtori Elina Vasu kertoi englannin ymmärrettävyyteen vaikuttavista tekijöistä ja miten voisimme opettaa niitä. Käytännössä hän kertoi tekijöistä, jotka vaikuttavat puheen ymmärrettävyyteen.

Eniten puheen ymmärrettävyyteen vaikuttavat puheen sujuvuus ja puhenopeus. Painotukset ovat myös tärkeitä, kun monotonisesta puheesta ei käy ilmi mikä osa lauseesta on tärkeää. Sen sijaan yksittäiset äänteet ovat ymmärrettävyyden kannalta vähemmän tärkeitä. Jos äänteet ovatkin merkityksellisiä, ne ovat äänteistä riippuvaisia, eli toiset äänteet ovat merkityksellisempiä kuin toiset.

Vasu esitteli tutkimustaan, jossa natiivipuhujille soitettiin suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten englannin puhumista. Kun verrataan natiivien arvioita suomenkielisten ja suomenruotsalaisten itsearviointeihin, suomenkieliset olivat kriittisempiä kuin suomenruotsalaiset. Yleisöstä tuli kommentti, että varsinkin poikaopiskelijat osaavat kyllä muitakin aksentteja, mutta haluavat puhua rallienglantia.

Vasun (tyttönimellä Tergujeff) vuoden 2022 tutkimuksen perusteella yksittäisistä äänteistä on /v/ priorisoitava. Se johtaa helpoiten väärinymmärryksiin, esimerkiksi sanojen wine ja vine kohdalla. Seuraavaksi /b/ ja /p/ ja vastaavat aspiraatiota ja ei-aspiraatiota vaativat sanojen alut. Vähemmän huomiota sai sanojen lopussa olevat /z/:aa vaativat äänteet, kuten as well as. Vasu mainitsi, että jo 90-luvulla Ian Morris-Wilson Oulun yliopistosta tutki samoja asioita ja tuli samoihin lopputuloksiin. Tämän jutun kirjoittaja riemastui nimen kuultuaan, sillä juuri Morris-Wilson opetti minua ääntämisen saloihin Oulussa. Samoja asioita tähdennän opiskelijoilleni.

Eräs Vasun ehdottama opetusmenetelmä voisi olla synkassa puhuminen, eli opiskelijat joutuvat samaan aikaan lukemaan saman tekstin. Sen voisi tehdä myös niin, että poistaa välimerkit, jolloin opiskelijat joutuvat miettimään taukojen, intonaatiojen ja muiden ääntämyksellisten asioiden paikkoja. Lisäksi hän ehdotti esimerkiksi TED Talkien käyttämistä havainnointiin.

Yksittäisistä huomioista mainittakoon, että Vasu on tutkinut aiemmin ääntämisen opetuksen menetelmiä. Esimerkiksi tungvrickaret eli tonguetwisterit eivät tutkimusten mukaan hyödytä ääntämisen opiskelussa. Hän tosin mainitsi, luokkahuonekokemukset voivat olla erilaisia.

Lisäksi ääntämisen opetuksessa on siirrytty natiivipuheen opiskelusta ymmärrettävään puheen tuottamiseen. Tulee mieleeni eräs Studeon ääntämistehtävä, jossa kymmenellä eri aksentilla lausuttu ääninäyte: "English can be spoken with various different accents. What really matters is that you get your message across."

Tutkijatohtori Jarmo Kallunki kertoi, että kun puhutaan koulutuksen kansainvälistymisestä, puhutaan käytännössä siitä, että englantia käytetään enemmän niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Tämä on globaali ilmiö. Lisäksi englanninkielisen julkaisemisen määrä kasvaa ja syrjäyttää kotimaisilla kielillä julkaisemista.

Huomionarvoista on suomalaisten hiipunut into lähteä ulkomaille vaihtoon. Myös tänne tulevien määrä on laskenut koronan vaikutuksesta, mutta sen tilanne on palautunut paremmin kuin suomalaisten lähtö ulkomaille.

Implisiittinen ajatus on, että englannin kieltä osataan. (Ja osataan hyvin). Pro gradu ja diplomitöistä tehdään noin 40 % englanniksi (v. 2023). Kuitenkaan englanniksi kirjoittamista ei systemaattisesti opeteta yliopistoissa.

Yleisön joukosta vilisi keskustelua lukiolaisten osaamisharhasta, kun he luulevat osaavansa sitä, kun osaavat käyttää TikTokia. Saapa moni uutisensakin TikTokista.

Päivän päätteeksi päädyimme siihen, että Sammon keskuslukio ottaa ensi vuonna vetovastuun englannin ainetiimistä.

Kim Rantala
Tampereen lyseon lukio