Erityisopettajien ja TAMKin sekä yliopiston edustajien tapaaminen 5.4.2023

Erityisopettajien ainetiimi kokoontui TAMKin Parvi-kokoustilassa keskiviikkona 5.4.2023. Tapaamisen aiheena oli korkeakouluyhteistyön syventäminen ja tuen palvelut yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Tapasimme TUNin koulutusasiantuntija Elisa Sinikallion Tampereen yliopiston opettajien ja ohjauksen palveluista sekä TAMKin erityisopettaja Maiju Ketkon.

Aloitimme tapaamisen jälleen lyhyellä esittäytymisellä. Esittäytymisen jälkeen Elisa ja Maiju kertoivat, minkälaista tukea opiskelijoille on korkeakouluissa tarjolla ja miten opiskelijoita voi ohjeistaa hakemaan yksilöllisiä tukitoimia jo pääsykokeista lähtien. Ainakin allekirjoittaneelle tuli hieman yllätyksenä, miten joustavia korkeakoulussa voidaan tarvittaessa olla yksilöllisissä järjestelyissä. Yleisimpiä käytössä olevia yksilöllisiä järjestelyitä ovat mm. lisäaika tenttiin ja tehtävien palautukseen, yksilölliset järjestelyt esitelmien pitoon, pidennetty laina-aika yliopiston kirjaston kirjoille sekä tentin korvaaminen esseellä. Yliopistolla yksilöllisin järjestelyihin vaaditaan aina asiantuntijalausunto, mutta ammattikorkeakoulussa lausuntoja ei vaadita, vaan erityisopettaja arvioi tilanteen aina opiskelijakohtaisesti.

Sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa toivottiin, että lukion erityisopettajat antaisivat lukiossa tukea saaneille opiskelijoille mukaan ns. tuen lomakkeen, josta näkyisi tiivistetysti, minkälaista tukea nuori on saanut lukio-opinnoissaan ja mistä on ollut hänelle hyötyä. Lupasimme vastata tähän toiveeseen jo tämän kevään abien osalta.

Lukion erityisopettajien ja korkeakoulujen tukipalveluiden edustajien tapaamisista on päätetty tehdä joka keväisiä ja sovimmekin jo alustavasti, että ensi vuonna pyydämme mukaan henkilökuntaa myös hakijapalveluista, jotta saamme vastauksia myös hakuvaiheeseen liittyviin täsmä kysymyksiin.

Pauliina Mauno

Musiikinopettajat säveltämisen pedagogiikan äärellä 9.3.2023

10 innokasta musaopea kokoontui torstaiaamupäiväksi pohtimaan säveltämisen pedagogiikkaa Tammerkosken lukion musaluokkaan. 

Nykyisissä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa oppilaan ja opiskelijan luovaa tuottamista ja säveltämistä korostetaan yhä enemmän, joten ainetiimimme kesken olemme siitä paljon yhdessä keskustelleet ja jakaneet ajatuksia, ja tällaista työpajaa olivat jo monet musaopet toivoneet järjestettäväksi. Kouluttajaksi olimme saaneet säveltäjän, sävellyksen ja sävellyspedagogiikan opettajan Minna Leinosen. 

Minnan opastuksella pohdimme aluksi mielikuvia nykymusiikista, nykysäveltäjistä, ja siitä mitä tänään sävelletty musiikki voi olla ja miten eri tavoilla sitä voidaan kirjata graafisesti muistiin. Teimme erilaisia säveltämiseen johdattelevia harjoituksia, jotka hyvin soveltuvat käytettäväksi lukion opiskelijoille ja lopuksi teimme pareittain kyselytekniikalla myös omia sävellyksiä. Näitä tuotoksiamme ihailimme sitten yhdessä ja lähdimme suunnittelemaan jo seuraavaa sävellyksen pedagogiikkaan liittyvää työpajaa mahdollisesti ensi kevään 2024 Tampere Biennalen yhteyteen. Minnan vinkeillä lukioluokissa saattaa nyt yhä enemmän raikua erilaiset opiskelijoiden omat, luovat tuotokset!

Musaopettajien kirjurina ainetiimivastaava Liina Aaltonen, Tamlu

Muovautuvuuden pedagogiikka ja tekoälylinjausten tarve

Uskonnon ja psykologian opettajien ainetiimit kouluttautuivat yhdessä Tampereen klassillisella lukiolla 16.2. Kouluttajana toimi Tampereen yliopiston monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori Inkeri Rissanen. Hänen aiheenaan oli muovautuvuuden pedagogiikka.

Rissanen kertoi sekä pysyvyyden että muovautuvuuden ajattelutavoista, ja niiden vaikutuksesta oppimiseen. Usein ihmisillä on taipumus joko pysyvyyden tai muovautuvuuden ajattelutapaan. Pysyvyyden ajattelumallissa on tyypillistä pyrkiä suoriutumaan annetuista haasteista tai tehtävistä mahdollisimman virheettömästi samoja opittuja strategioita toistaen ja haasteita vältellen. Tällöin muiden menestyminen tuntuu uhalta ja luovuuteen heittäytyminen vaikealta. Muovautuvuuden ajattelutavassa on puolestaan tyypillistä innostua uusista haasteista ja nauttia uuden oppimisesta. Muovautuvuuden ajattelutapaan liittyvät myös sinnikkyys ja ponnisteluhalu sekä inspiroituminen muiden menestyksestä. Jos opiskelija on kovin taipuvainen pysyvyyden ajattelutapaan, se voi johtaa ponnistelujen välttelemiseen ja näin alisuoriutumiseen ja huonoihin oppimistuloksiin.

Rissanen kertoi, että muovautuvuuden ajattelutapaa voidaan tukea. Tärkeää on, että opiskelijat ymmärtävät aivojen joustavuuden ja muovautuvuuden. Pysyvyyden ajattelutavasta voi siis kehittyä kohti muovautuvampaa ajattelutapaa. Opettajan näkökulmasta opiskelijoita voidaan auttaa esimerkiksi kiinnittämällä enemmän huomiota prosessiin kuin lopputulokseen. Prosessiin kohdistuva palaute vahvistaa muovautuvaa ajattelutapaa. Keskeistä on myös ymmärtää, että virheet ovat tärkeä osa oppimista. Muovautuvuuden ajattelutavassa aivot ryhtyvät työskentelemään ratkaistaakseen ongelman, eikä opiskelija ensisijaisesti ajattele lopputulosta, vaan ongelman kautta tapahtuvaa oppimista. Opettajan kannattaa siis kertoa opiskelijoille muovautuvuusajattelun ilmiöstä ja tuoda esiin virheiden ja epäonnistumisen roolia oppimisprosessissa.

Luennon lisäksi ainetiimissä käytiin vilkasta keskustelua tekoälyn tuomista haasteita opetukseen ja arviointiin. Läsnä olleet opettajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsisimme tukea ja koulutusta sekä avointa keskustelua tekoälystä, sen mahdollisuuksista, opetuskäytöstä sekä tekoälyn etiikasta. Ainetiimissä heräsi myös toive siitä, että koko kaupungin opetustoimen tasolla tehtäisiin yhteneväisiä linjauksia tekoälyyn liittyen.

Mari Rauhala

Geopolitiikkapainotteinen GE/HI ainetiimi 25.1.2023

Vuoden 2023 ensimmäisessä ainetiimikokoontumisessa pohdiskeltiin maantieteen opetuksen limittymistä historiaan sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Työpäivän päätteeksi kokoonnuimme Kalevan lukiolla kuulemaan maantieteen GE1 ja historian HI1 kurssien integraatiosta saatuja kokemuksia. Clasun ja Hatanpään maantieteen ja historian opettajat esittelivät kokemuksiaan toimivista ratkaisuista opintojaksojen nivomisessa yhteen. Opettajat olivat kokeilleet upean innovatiivisia ja monipuolisia ideoita opintojaksojen suunnittelussa. Keskustelua heräsi suunnitteluun käytetyistä resursseista ja hankaliksi koetuista ideoista. Opintojaksojen integroinnin sisältöjen puolesta todettiin olevan hyvinkin helppoa.

Esimerkkejä toteutustavoista

Herkullisen kahvihetken jälkeen suuntasimme tien toiselle puolella Tammerkosken lukion auditorioon kuulemaan Veli-Pekka Tynkkystä. Tynkkynen on geopolitiikan asiantuntija ja työskentelee Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professorina. Luento käsitteli Venäjän energiapolitiikan historiallisia ja maantieteellisiä syitä sekä seurauksia lähialueille, erityisesti Euroopalle. Maantieteellisesti mielenkiintoisinta mielestäni oli historialliset ja maantieteelliset faktat, jotka selittävät sen, miten on mahdollista, että pieni hallitseva ryhmä pystyy aloittamaan täysimittaisen sodan. Venäjä on ja on aina ollut resurssi-imperialistinen valtio, jossa hyödynnetään periferiasta saatavia raaka-aineita ja niiden tuottoja pyritään hallitsemaan. Aiemmin raaka-aineet olivat esimerkiksi turkiksia, mutta nykyään Etelä-Suomen kokoiselta alueelta saatavat fossiiliset polttoaineet mahdollistavat valtavat tulovirrat. Tällöin yhteiskunnan kehittäminen esimerkiksi yritysten menestymisen näkökulmasta ei ole kovin tärkeää hallitsijoille, koska pääasiallinen rahanlähde ei ole verotus, vaan raaka-aineiden myynti.

Anu Nowak

Erityisopettajien tapaaminen Samkessa 27.1.2023

Erityisopettajien ainetiimi kokoontui Samkessa 27.1.2023 ja pääosin käsittelimme teemaa Oppivelvollisuuden laajentuminen ja sen vaikutukset erityisopettajan työssä.

Aloitimme yhteisen tapaamisemme lyhyellä esittäytymisellä. Olemme saaneet useita uusia erityisopettajia tiimiimme ja sen myötä keskustelimmekin jonkin verran työnkuvasta, opiskelijamääristä ja erityisopettajaresurssista. Hajontaa on edelleen hyvin paljon ja yhteinen toiveemme on, että lukion erityisopetukseen saataisiin joskus virallinen ohjeistus koskien opiskelijamäärää per erityisopettaja.

Keskustelimme vilkkaasti, miten opiskelija-aines on muuttunut viime vuosina paljon, ja kuinka odotukset myös lukion erityisopetuksen suhteen ovat lisääntyneet. Toisinaan lukion erityisopetukselta odotetaan samalaista laajuutta kuin perusopetuksessa on ollut tarjolla. Totesimmekin, että tämän vuoksi on tärkeää, että teemme yhteistyötä perusopetuksen ja lukion nivelvaiheessa ja jaamme tietoa lukion erityisopetuksesta mm. jatko-opintovanhempainilloissa. Yhtä tärkeää on myös yhteistyö lukion ja korkeakouluopintojen nivelvaiheessa ja olemmekin erityisopettajina tiivistämässä yhteistyötä TAMKin ja TUNIn kanssa tämän asian tiimoilta vielä tänä keväänä.

Myös lukioiden tukirakenteet puhututtivat. Lukioissa ei ole yhtenäisiä malleja, kuinka tukea toteutetaan ja siksi variaatiota on paljon. On mm. tukikursseja, t-kutsuja, matikkapiiriä, läksykerhoa ja erilaisia oppiainepajoja unohtamatta tietenkään aineenopettajien antamaa tukiopetusta. Oli ilo huomata, että kaikissa lukioissa on tahtotila järjestää tukea ja erilaiset tuen muodot ovat lisääntyneet paljon viime vuosina.

Pauliina Mauno

Feto-opettajien teemoina Lops-tukimateriaalit ja kasvatusfilosofia

Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien (feto) -opettajien ainetiimi kokoontui 13.12.2022 Tampereen klassillisella lukiolla. Aluksi tutustuimme Opetushallituksen laatimiin filosofian Lops-tukimateriaaleihin, jotka on suunnattu filosofian pakollisten moduulien opetuksen tueksi. Tukimateriaalit on laadittu siten, että ne tarjoavat paljon sekä sisältöesimerkkejä että opetusvinkkejä ja myös yleistä apua logiikan ja etiikan käsittelyyn lukion filosofiassa. Tukimateriaalin läpikäynti herätti paljon keskustelua siitä, mikä filosofian opetuksessa on olennaista, kun huomioidaan, että filosofia (ja etiikka osana filosofiaa) on kaikille pakollinen oppiaine lukiossa.

Kasvatusfilosofi, professori (emeritus) Veli-Matti Värri luennoi otsikolla ”Kasvatusfilosofia sosialisaatiokritiikkinä ja kasvatuksen erityisyyden puolustajana.” Yleisö osallistui luentoon aktiivisesti keskustellen ja koki luennon erinomaiseksi.

Jarkko Vilkkilä

Lukioiden ainetiimit vuonna 2022

Vuonna 2022 ainetiimit kokoontuivat 32 kertaa. Näistä kuusi oli useamman ainetiimien yhteisiä tapaamisia. Sen lisäksi osa ainetiimeistä on yhteisiä parin oppiaineen opettajille, esimerkiksi biologia ja maantiede. Listauksen kaikista tapaamisista ja tietoa tapaamisten sisällöistä löydät aiempien tapaamisten blogisivulta.

 

Koronan jälkimainingeissa on palattu lähitapaamisiin. Pääosa tapaamisista pidettiin lukioissa, mutta tapaamisia pidettiin myös mm. kahvilassa, taidemuseossa, museoiden kokoelmakeskuksessa, Tuomiokirkon kryptassa ja Heinäkallion leirikodissa. Opinto-ohjaajat vierailivat Vaasan yliopistossa. 

Tämän blogin suosituin sivu on luonnollisesti tapahtumakalenteri. Blogivierailuita oli vuoden aikana 6180 ja tämän vuoden luetuimmat kirjoitukset olivat:

1. Lukion opinto-ohjaajat ekskursiolla Vaasassa (2022)
2. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ainetiimipäivä 18.11.2021 
3. Liikunnan ainetiimi aiheena Vanhat tanssit (2021)
   
   

Blogia on luettu syksykstä 2018 alkaen varsin tasaiseen tahtiin, kaikkiaan 24 200 kertaa.

Ainetiimien vetäjät 

Ainetiimeistä vastasi Osakkeen palvelupäällikkö Katariina Ratia ja ainetiimien koordinaattorina toimi Matleena Laakso. Katariina vastasi talouspuolesta, Matleena tästä blogista, ilmoittautumistiedoista ja ainetiimien vetäjien ohjauksesta. 

Ainetiimien vetäjät lukuvuonna 2021-2022 näet Ainetiimitoiminta vuonna 2021 -bloggauksesta. 

Kuluvan lukuvuoden 2022-2023 vetäjät (listausta päivitetty myöhemmin kevään muutosten osalta):

BI + GE Saara Luukkonen, Kalevan lukio ja Anu Nowak, Tampere (kevään tapaaminen painottuu biologiaan ja syksyn maantieteeseen)

HI + YH Juha Heinonen, Kalevan lukio

PS Karoliina Suoniemi, Hatanpään lukio

UE Mari Rauhala, Tampereen klassillinen lukio

FI + ET Jarkko Vilkkilä, Tampereen klassillinen lukio

TE Anna Kiviaho ja Heidi Siutla, Tammerkosken lukio

LI Outi Huovinen, Tampereen yhteiskoulun lukio

KU Sirkka-Liisa Heinsuo, Tampereen lyseon lukio

MU Liina Aaltonen, Tammerkosken lukio

EOT Pauliina Mauno, Tampereen teknillinen lukio

OPOT Sami Pihlavirta, Ylöjärven lukio 

ÄI + S2 Johanna Riponiemi ja Maija Lehtimäki, Tampereen klassillinen lukio

EN Anna-Stiina Siitarinen ja Heli Manninen, Tampereen teknillinen lukio (syksy 2022) ja Liisa Teiri ja Ursula Attila, Nokian lukio (kevät 2023) 

RU Ilona Halttunen ja Tanja Tuuna-Kyllönen, Tampereen yliopiston normaalikoulu

SA Kati Luhtajärvi-Nikkanen, Tampereen teknillinen lukio

VE Nina Forsblom, Tammerkosken lukio (syksy 2022) ja Stefan Smirnov, Tampereen yliopiston normaalikoulu (kevät 2023)

RA Maarit Kostamo, Tampereen yhteiskoulun lukio

EAB (espanja) Heidi Järvinen, Tampereen lyseon lukio

MAA + MAB Sanna Kari, Tuomas Myllykoski ja Terhi Palovuori, Tammerkosken lukio

FY Pasi Ahtola, Tampereen klassillinen lukio

KE Tiina Ahde ja Antti Moilanen, Tampereen klassillinen lukio

Terveystiedon opettajien tapaaminen joulukuussa -22

Terveystiedon opettajien ainetiimi kokoontui hyvinvointiteemalla tiistaina, 13.12. Tammerkosken lukiolla. Hannamari Laitinen Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) ry:stä oli kertomassa HLU:n tarjoamasta välituntiliikuntakampanjasta, ja ensimmäiset välituntiliikunnat onkin jo sovittuna tammikuulle.

Seuraavaksi saimme kuulla hankekoordinaattori Teea Mäkisen mielenkiintoista ja osallistavaa esitystä Smart Moves -hankkeesta. Smart Moves on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama UKK-instituutin kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista kouluissa. Pääsimme tutustumaan Smart Moves -hankkeen oppitunteihin ja materiaaleihin, sekä testaamaan erilaisia liikkumaan kannustavia sovelluksia, kuten Break Pro ja Action Track.

Kahvitauon aikana Anna Kiviaho esitteli TE1-opintojaksolle kehittämänsä hahmotehtävän, joka on herättänyt ihastusta niin opiskelijoissa, kuin opettajissakin. Tehtävässä on sovellettu prosessidraaman keinoja, joita esiteltiin vuosi sitten ainetiimitapaamisessa.

Kahvitauon jälkeen saimme kuunnella positiivisen psykologian asiantuntijaa, Anna D'Incauta (FM, opettaja, lyhytterapeutti (koulutuksessa), sekä PPP), joka kertoi meille omien voimavarojen ja vahvuuksien löytymisestä sekä hyödyntämisestä työssä ja myös vapaa-ajalla. Antoisan luennon aikana pääsimme sekä teoriassa että käytännössä tutustumaan sekä omiin, että toistemme vahvuuksiin, ja saimme ihanan "random act of kindness" -haasteen.

Ihanaa joululomaa kaikille!

Terkuin, Anna ja Heidi

Englannin ainetiimi 12.12. Tampereen teknillisellä lukiolla

Englannin ainetiimin ensimmäinen osuus järjestettiin yhteistyössä saksan ja venäjän ainetiimien kanssa. Yhteisessä osuudessa kuulimme Jenni Decandian esityksen globaalikasvatuksesta ja sen toteuttamisesta lukion arjessa. Esityksestä lisää saksan ainetiimitapaamisesta kertovassa julkaisussa.

Ainetiimitapaamisen toisessa osuudessa keskusteltiin esityksen inspiroimana globaalikasvatuksen toteuttamisesta, koulujen omista projekteista sekä mahdollisista yhteistyöverkostoista. Jenni Decandian esityksessä esiin nostamiin yhteistyöverkostoihin lukeutuivat muun muassa Unesco-koulujen verkostot, kuten Unesco Baltic Sea Project ja Unesco BSP Youth sekä eTwinning-kontaktit.

Lisäksi tapaamisen jälkimmäisessä osuudessa keskusteltiin kieliprofiilin toteutustavoista englannin opintojaksoilla ja jaettiin muita opetusideoita. Esimerkiksi Libby-kirjastosovellusta suositeltiin kirjojen lainaamiseen ja lukemiseen myös englannin opintojaksoille. Sovelluksen kautta on kätevää esimerkiksi etsiä määritelmiä uusille sanoille sekä tehdä muistiinpanoja lukemastaan. Kirjojen lainaaminen sovelluksessa tapahtuu kirjastokortilla.

Heli Manninen

Ranskan ainetiimitapaaminen 14.12.2022 TYKissä

Ranskan ainetiimi tapasi innokkaalla, mutta tiiviillä joukolla TYKIssä 14.12. Klo 13-17. Tällä kerralla ainetiimitapaamisen järjestelyistä vastasi TYKin ranskan opettaja Maarit Kostamo. Iltapäivän aloitti Helsingin yliopiston professori Fred Dervin luennolla "Regarder l'interculturel autrement avec la COVID-19". Luennossaan Dervin esitteli kunnioitettavan laajaa julkaisuhistoriaansa sekä interkulturaalisuutta Covidin aikana. Tämän jälkeen nautimme kahvit ja voileivät koulun tarjoamana ja keskustelimme kollegojen kanssa luennosta.

Seuraavaksi vuorossa olivat Tampereen yliopiston ranskan oppiaineen yliopistonlehtorit Carita Klippi ja Soili Hakulinen, jotka esittelivät ranskan oppiainetta Tampereen yliopistossa. Saimme kuulla, että ranskaa pystyy edelleen opiskelemaan sivuaineena Tampereella ja sivusimme opiskelijamääriä, oppiaineen sisältöä sekä paneuduimme Kiilin yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettuun tutkimusprojektiin "Préparer son propre musée de langue dans le cadre du projet viducation". Tutkimusprojektin tuotoksena tuotettu opiskelijavideo ranskan kielen neutrisesta IEL – persoonapronominista herätti suurta kiinnostusta lukion opettajissa, sillä aihe on erittäin ajankohtainen opiskelijoidemme keskuudessa.

Pienen keskustelutauon jälkeen vuorossa oli tapaamisen viimeinen asiantuntija, Stéphane Alati Ranskan Instituutista. Hän esitteli opettajille tarjolla olevia täydennyskoulutuksia sekä Ranskassa että Suomessa Tampere_14.12.22.pptx. Lisäksi puhuimme vaihto-ohjelmista sekä instituutin uusista avauksista ranskan kielen opetuksen saralla Suomessa.

Lukion ranskan ainetiimitapaamistoimintaan tutustumassa oli myös Tampereen kaupungin kielten kehittäjäopettaja Maria Pälviranta. Keväällä tavoitteena olisi järjestää tapaaminen perusasteen ja toisen asteen ranskan opettajien kesken ainetiimitapaamisen normaalin ohjelman lisäksi. Tästä lisää keväämmällä!

Maarit Kostamo
ranskan aineenopettaja
Tampereen yhteiskoulun lukio