Kuka valvoo sotaa?

Historian ja yhteiskuntaopin ainetiimi tapasi lukuvuonna 2023-2024 ensimmäistä kertaa joulukuussa 2023 Kalevan lukion tiloissa, jossa FM Simo Väätäinen esitteli kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) toimintaa, historiaa sekä painoarvoa. Otsikkona oli: Vieläkö Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on relevantti nykyisessä maailmassa? 

Väätäisen vierailu kytkeytyi Pirkanmaan lukioiden yhteiseen lukio- ja yliopistokurssiin Arjen tilanteista kansainvälisiin jännitteisiin – Suomen kokonaisturvallisuuden ulottuvuuksia, joka koostui niin turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden luennoista kuin lukio-opiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden yhteisestä työskentelystä turvallisuuspolitiikan teemojen parissa. Kuulimme valaisevan esityksen kurssin käytännön toteutuksessa mukana olleiden opetusharjoittelijoiden taholta. Paitsi, että lukio-opiskelijat saivat kurssilta syvältä luotavaa tietoa turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä ja muutoksista aiheen keskeisimmältä asiantuntijoilta (kysymyksiä unohtamatta), niin kurssi kuroi opetussuunnitelmankin peräänkuuluttamalla tavalla umpeen lukio- ja korkeakouluopintojen välistä kuilua. Se opettaa lukio-opiskelijoille lukion jälkeisten opintojen edellyttämiä opiskeluvalmiuksia ja tarjoaa välähdyksen yliopisto-opintojen sisällöistä turvallisuuteen ja sotaan liittyvien teemojen ja tieteiden parissa, helpottaen näin valinnanvaikeutta siitä, minne suunnata lukion jälkeen.

Tapaamisemme varsinainen vieras Simo Väätäinen on työskentelyt entisessä Jugoslaviassa YK:n ja NATON rauhanturvamissiossa 1992-1996, joka jälkeen hän on toiminut Haagissa kolmessa eri kansainvälisessä rikostuomioistuimessa 1998-2011 muun muassa ICC:n ja Libanonin erityistuomioistuimen todistajien ja uhrien yksikön päällikkönä. Väätäinen taustoitti ICC:n perustamiseen johtaneita historiallisia prosesseja alkaen jo toisen maailmansodan jälkeisistä Nürnbergin oikeudenkäynneistä, juuri ICC:n perustamista edeltäneitä vaiheita esimerkiksi Jugoslavian hajoamissotiin liittyvien erikoistuomioistuinten osalta, ICC:n perustamisen mahdollistanutta kansainvälispoliittista tilannetta vuosituhannen vaihteessa, sekä toisaalta ICC:n nykyistä suhdetta muihin kansainvälisiin järjestöihin sekä erityistuomioistumiin. Väätäisellä on ollut aitiopaikka tuomioistuimen toimintaan, joten pääsimme kuulemaan tuomioistuimen toiminnasta myös sisältä käsin. Itseäni yllätti se tehokkuus, jolla tuomioistuin kykenee tekemään päätöksiä sekä toimimaan, mutta toisaalta myös ne rajoitteet, joita esimerkiksi kansainvälisen politiikan suhdanteet sekä kansainvälisen oikeuden kiemurat sille tuovat.

Väätäinen avasi muiden muassa sodanoikeusääntöjen historiaa Geneven sopimuksista 1800-luvulta Nürnbergin oikeudenkäyntien kautta nykypäivään sekä eräitä tunnettuja esimerkkejä näiden rikkomisesta esimerkiksi Jugoslavian hajoamissotien yhteydessä. Hän havainnollisti, mitkä ovat usein sekaisin menevien sotarikoksen, rikoksen ihmisyyttä vastaan sekä kansanmurhan tunnusmerkit. Sotarikos on sodassa tapahtuva perusteeton ja ylenmääräinen väkivallan akti, kuten siviileihin tarkoituksella kohdistetut väkivallan teot, sotavankien surmat ja kaltoinkohtelut, kidutus, kemiallisten aseiden käyttäminen, panttivankien ottaminen ja niin edelleen.

Kansanmurhassa on olennaista motiivi jonkin kansan, uskonnollisen ryhmän tai näihin rinnastettavissa olevan tahon joko osittaisesta tai kokonaisesta tuhoamisesta. Siispä laajamittainenkaan väkivalta siviilejä kohtaan ei välttämättä täytä kansanmurhan määritelmää, mikäli edellä mainittua intentiota ei voida osoittaa todeksi. Tämän motiivin toteennäyttäminen on paikoitellen osoittautunut vaikeaksi, kuten Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan kohdalla. Mieleeni lisäksi nousee tilanne, jossa jonkin valtion sotilaallinen ja/tai poliittinen johto on välinpitämätön siviiliuhreista, varsinkin jos sotatoimia on edellyttänyt vihapuhekamppanja, jossa jokin väestöryhmä on demonisoitu (esimerkiksi leimaamalla heidät ’’natseiksi ja fasisteiksi’’), madaltaen kynnystä siviileihin kohdistuvaan väkivaltaan. Seuraukset tässä tapauksessa voivat olla yhtä vakavia kuin varsinaisessa kansanmurhassa, mutta siitä tuomitseminen voi käydä mahdottomaksi, mikäli toimintaa edeltänyttä motiivia kansantuhoamisesta ei voida osoittaa todeksi. Mutta hautaan päätyvän uhrin kannalta lopputulema on sama.

Kansanmurhan sekä sotarikoksen ohella on myös erillinen kategoria rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Rikoksessa ihmisyyttä vastaan on kyse laajamittaisesta tai systemaattisesta hyökkäyksestä mitä tahansa siviiliväestöä vastaan. Tähän lukeutuu murhien ja muiden suoranaisten väkivallan tekojen ohella myös siviiliväestön pakkosiirrot (muita esimerkkejä rikoksesta ihmisyyttä vastaan on esimerkiksi sodassa tapahtuvat seksuaalirikokset, kiduttaminen sekä vainoaminen). Vaikka siis kansanmurha on saanut painavan aseman äärimmäisimpänä rikkeenä ihmisyyttä vastaan, tarjoaa rikos ihmisyyttä vastaan kehikon niiden aktien tuomitsemiseen, joihin kansanmurhan rajattu määritelmä ei yllä. Siispä konflikteja ympäröivän keskustelun kietoutuminen ainoastaan kansanmurhan ympärille voi viedä sitä myös sivuraiteille. Kyse kun ei ole siitä, etteikö voitaisi katsoa vakavia sodanoikeusääntöjen rikkomuksia tapahtuneen, vaikka kansanmurhan kriteerit eivät täyttyisikään.

Termit ovat viimeisten vuosien aikana olleet näkyvästi esillä suomalaisessakin julkisessa keskustelussa niin Ukrainan kuin Lähi-idän konfliktien johdosta. Tuoreimpina esimerkkeinä Etelä-Afrikan nostama kanne Kansainvälisessä tuomioistuimessa Israelia vastaan kansanmurhasta, sekä ICC:n pääsyyttäjän keväällä 2024 hakemat pidätysmääräykset niin Hamasin johdolle kuin Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulle kuin puolustusministeri Yoav Gallantille. Venäjän presidentti Vladimir Putinista pidätysmääräys on annettu jo maaliskuussa 2023.

Sodat ja sotarikokset lienevät herättäneen keskustelua monissa kouluissa, joten asiantuntijapuheenvuoro mainittujen rikosten tunnusmerkeistä tuli kreivin aikaan. Ajankohtaisiin tapahtumiin liittyen Väätäinen korosti suhteellisuusperiaatetta: käytetyn voiman tulee olla hyväksyttävässä suhteessa legitiimiin sotilaalliseen päämäärään. Jokainen siviiliuhri ei välttämättä ole sotarikos, mutta mikäli yksittäisen konekivääripesäkkeen tuhoamisessa tuhotaan samalla kokonainen siviilien asuttama kerrostalo, voi sotarikoksen tunnusmerkit täyttyä.

Väätäinen avasi mielenkiintoisesti ICC:n painoarvoa käynnissä olevien konfliktien valossa.. En tuskin ole ainoa, joka on tuntenut vähintäänkin voimattomuutta Venäjän sotapolitikan tähden sekä samalla turhautumista kansainvälisen yhteisön voimattomuudelle asettaa Vladimir Putinille ja muulle Venäjän johdolle rajoja. Pelkästään uutisoinnin varassa ollessa voikin helposti päätyä näkemykseen, että koska esimerkiksi ICC:n etsintäkuuluttama Venäjän presidentti Vladimir Putin sen kuin jatkaa Venäjän johdossa, ei pidätysmääräyksellä juurikaan olisi merkitystä. Esityksessä kävi kuitenkin ilmi, että pidätysmääräys rajoittaa Putin liikkumisen mahdollisuuksia sekä nyt että tulevaisuudessa, koska ICC:n 124 jäsenmaata ovat sitoutuneet pidättämään alueelleen saapuvat henkilöt, joille pidätysmääräys on langetettu. Lisäksi pidätysmääräys on voimassa toistaiseksi ilman vanhentumisaikaa, joten se rajoittaa Venäjän johdon ja sitä myöten Venäjän kansainvälistä liikkumatilaa myös ennakoitavassa tulevaisuudessa.

Väätäisen esitys alleviivasi sitä, että vaikka von Clausewitzin sanoin sotaa voi kutsua politiikan jatkamiseksi toisin keinoin, on siinäkin säännöt ja pitkäjänteistesti ja yhteistyöllä rakennetut mekanismit näiden sääntöjen rikkomisen rankaisemiseksi. Vaikka nämä eivät ole täydellisiä, voi kokonaiskehityksessä nähdä kuitenkin edistystä esimerkiksi 1900-luvun alkupuoliskon maailmansotien aikaan nähden. Aikaamme luonnehtii oikeutetustikin pessimismi, mutta opettajan tulee tunnistaa myös positiiviset askeleet sekä aidosti toimivat keinot taistella vääryyttä vastaan, ja välittää nämä oppilaille toivon paremmasta valamiseksi sekä nykyisen tilanteen oikeisiin mittasuhteisiin asettamiseksi.

 
Ks. aiheesta lisäksi tarkemmin esim.:

• Ronkainen, Antti, Mitä eroa on kansanmurhalla ja rikoksella ihmisyyttä vastaan?Mitä eroa on kansanmurhalla ja rikoksella ihmisyyttä vastaan? Suomen Kuvalehti 31.5.2024. 
• Korte, Henriikka, Tätä Netanjahun pidätys­määräys tarkoittaisi käytännössä. Helsingin Sanomat 20.5.2024. 
  
  

Jarkko Halkonen

PS: Kevään 2024 tapaamisessa tarjolla oli monipuolinen kattaus lähteiden tulkinnasta, keskiaikaisesta kuolemasta ja hallintotieteiden opiskeluista.

(Pientä tekstin muokkausta tehty 4.8.2024.)

Terveystiedon ainetiimissä teemana Terveyskäyttäytymisen teoriat ja mallit - keskustellaan ja ideoidaan yhdessä

Terveystiedon ainetiimi pidettiin tiistaina 21.5. Tammerkosken lukiolla. Vieraaksemme ainetiimin saimme tutkijatohtori, yliopisto-opettaja, oppikirjailija Anu Linnansaaren Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. 

Kuulumisten ja esittelyjen jälkeen pääsimme päivän aiheeseen. Anu esitteli LOPSista ja sen ulkopuolelta keskeisiä terveyskäyttäytymisen teorioita ja malleja. Anun johdolla ideoimme ja jaoimme kokemuksia aiheen opettamisesta. Iltapäivästä tarttui mukaan runsaasti uusia ideoita, miten aihetta kannattaa lähestyä opiskelijoiden kanssa sekä konkreettisia esimerkkitehtäviä oppitunneilla hyödynnettäväksi.

Fysiikan ja kemian opettajat koolla Hervannassa ja Pirkkalassa

Fysiikan ja kemian opettajat kokoontuivat ainetiimin merkeissä kaksi kertaa lukuvuonna 2023–2024. Ensimmäinen ainetiimi järjestettiin Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella tiistaina 12.12.2023. Ainetiimissä keskusteltiin lukion ja yliopiston nivelvaiheesta, kuultiin alumnikyselyn tuloksia sekä vierailtiin fysiikan ja kemian laitoksen laboratorioissa. Keskustelu oli antoisaa ja pääsimme kuulemaan myös yliopisto-opiskelijoiden puheenvuoroja.

Vapaamuotoisessa keskustelussa käytiin läpi yliopisto-opettajien käsityksiä lukiolaisten taitotasosta ja tarvittavista valmiuksista jatko-opintoja silmällä pitäen. Valmiudet tehdä erilaisia kokeellisia töitä ja yhdistää havaintoja teoriaan on opiskelijoilla parantunut, mutta monet matemaattiset haasteet kuten yksiköiden käsittely on haastavaa. Viestinä saimme, että lukio-opinnoissa kannattaa panostaa perusteisiin, teorian ymmärtämiseen, suureyhtälöiden hallintaan ja yksikkötarkastelun osaamiseen. Keskustelua herätti paljon myös mitä ja minkä takia opiskelijat ovat oppimassa sekä mitä opetetaan. Kärjistäen siis opetammeko lukiossa ylioppilaskirjoituksia ja niistä saatavia mahdollisimman hyviä arvosanoja varten (teknisten apuvälineiden hallinnan korostuessa) vai puhtaasti itse oppiainetta jatko-opintojen näkökulmia silmällä pitäen.

Keskustelu oli niin inspiroivaa ja aktiivista, että vessataukokin unohdettiin pitää ja päivän päätteeksi suunniteltu tutustumien fysiikan ja kemian tutkimuslaboratorioihin tapahtui hieman myöhässä. Opettajat jakautuivat oman mielenkiinnon mukaan eri tutkimusryhmien pariin ja saimme tutustua mm. valokemiaan, uuden sukupolven aurinkokennoihin sekä laserfysiikan, aerosolifysiikan ja pintatieteen laboratorioihin.

Kuva Hervannan tapaamisesta joulukuussa.

Toinen ainetiimi-iltapäivä järjestettiin Pirkkalan yhteislukiossa torstaina 18.4.2024. Tapaamisessa keskusteltiin fysiikan ja kemian pakollisten opintojaksojen toteutuksista eri kouluissa. Ainetiimissä vierailivat Sampo Saari ja Kirsi-Maria Rinneheimo TAMKista. He esittelivät OPH:n rahoittamaa koulutusta, jossa käsitellään kestävään kehitykseen, luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyvää ajankohtaista tietoa ja tutustutaan aktivoiviin työskentelymenetelmiin luonnontieteiden opetuksessa. Muutama opettaja aikoo osallistua koulutukseen syksyllä 2024.

Esittelyn lisäksi kuulimme ajankohtaista tietoa ilmakehän aerosoleista eli pienhiukkasista mm. laivojen päästöihin liittyen: laivojen vähentyneet päästöt saattavat olla syy siihen, että heinäkuu 2023 oli maailman mittaushistorian kuumin (Tekniikka ja talouTekniikka ja talous, luettu 27.5.2024).

Keskusteluun ja kuulumisten vaihtamiseen jäi mukavasti aikaa. Iloinen puheensorina täytti Pirkkalan. Iltapäivän lopussa tutustuimme vielä Pirkkalan yhteislukion tiloihin ja keskustelimme mm. yo-kirjoituksista.

 Juha Järvinen

Leot yliopistolla 30.4.2024

Erityisopettajien seutukunnallinen ainetiimi tapasi yliopiston ja ammattikorkeakoulun väkeä Tampereen yliopistolla tiistaina 30.4.2024. Väkeä oli paikalla sekä hakijapalveluista että opiskelun tuesta molempien talojen puolelta.

Kahvikupin äärellä saimme kuulla korkeakoulujen tarjoamista yksilöllisistä järjestelyistä ensin valintakokeen näkökulmasta ja myöhemmin opiskelujen toteutuksen näkökulmasta. Yksilöllisten järjestelyjen taustalla on ajatus siitä, että esimerkiksi sairauden, vamman tai neuromoninaisuuden perusteella opiskelija voi olla yhdenvertaisessa asemassa muiden opiskelijoiden kanssa. Vieraskielisyyden perusteella Tampereen yliopiston valintakokeisiin ei myönnetä lisäaikaa tai muitakaan yksilöllisiä järjestelyitä.

Tapaamisessa ilahdutti erityisesti se, että tukipalvelut ovat vakiinnuttaneet hyvin asemaansa molemmissa korkeakouluissa. Yliopiston tukipalveluissa keskitytään vahvasti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen, ajankäytön suunnitteluun ja motivaation vahvistamiseen. Lisäksi yliopistolla toimii erilaisia ryhmiä mm. neuromoninaisille opiskelijoille sekä ammattilaisen vetäminä että vertaisryhmätoimintana. Ammattikorkeakoulun puolella on mahdollista saada opettaja- ja opiskelijatuutorin, opinto-ohjaajan, erityisopettajan, ja opiskelukyvyn ohjaajan tukea opintoihin ja arjen taitoihin.

Tuen asiat ovat edenneet vuosien varrella molemmissa korkeakouluissa hyvin ja opiskelijoiden erilaisia tuentarpeita osataan huomioida koko ajan paremmin. Vaikka tavoitteet ja vaatimukset ovat kaikille opiskelijoille samat, voidaan toteutustapoja vaihdella ja aikatauluja järjestellä tukemaan opiskelijan valmistumista.

Tapaamisesta jäi hyvä ja lämmin mieli. Opiskelijamme ovat hyvissä käsissä myös jatko-opintoihin siirryttyään.

Pauliina Mauno

Erityisopettajien matka Turkuun 25.4.2024

Päätin viime blogikirjoitukseni sanoihin Varför Paris, vi har ju Åbo. Ja todellakin! Turku antoi parastaan ja reissu oli vähintäänkin Pariisin matkan veroinen. Aurinko lämmitti kasvoja ja Aurajoen vesikin oli täysin samanväristä Seinen kanssa.

Lähdimme yhdeksän erityisopettajan voimin matkaan jo aamuvarhaisella. Junamatka Tampereelta Turkuun oli leppoisa ja aika hurahti nopeasti kollegoiden kanssa kuulumisia vaihtaessa. Turussa aloitimme päivän parin kilometrin aamulenkillä asemalta yliopistolle, jossa nautimme herkullisen aamiaisen ja saimme ensi kosketuksen turkulaisiin kollegoihimme. Samalla mukaamme liittyi jo edellisenä iltana kaksi Turkuun saapunutta tiimiläistämme. Kahvitankkauksen jälkeen pääsimme kuulemaan uusimpia tutkimusuutisia Turun yliopiston erityispedagogiikan laitoksen tutkijoiden esittelemänä. Tutkimusten aiheet osuivat kuulijakuntaan ja keskustelu kävi vilkkaana - jopa niin vilkkaana ja antoisana, että olisimme soineet tapaamisen kestävän vähintään tunnin verran pidempään.

Yliopistolta reippailimme läpi kampusalueen ja ohi Turun kirkon Aurajoen varteen, jota pitkin suuntasimme lounaalle Marina Palaceen. Lounas oli maittava ja puitteet viimeisen päälle. Lounasseuraksi saimme lisää vahvistusta paikallisista kollegoistamme ja lounaalle varattu aika hupenikin nopeasti taas vilkkaan puheensorinan siivittämänä.

Iltapäiväksi siirryimme Turun klassilliseen lukioon ja ohjelmassa oli verkostoitumista turkulaisten ja Turun naapurikuntien lukioiden erityisopettajien kanssa. Saimme kuulla, miten lukion erityisopetusta toteutetaan Turussa ja totesimme, että meillä on hyvin paljon yhteistä.

Upean ja antoisan päivän päätteeksi hyvästelimme uudet tuttavuutemme ja sovimme, että tapaamme ensi syksynä uudelleen ja tällä kertaa turkulaiset tulevat meidän vieraaksemme Tampereelle. Varför Paris, vi har ju Åbo Tammerfors.

Jag önskar alla en solig och varm sommar! Vi ses i augusti.

Pauliina Mauno

Ryhmänohjaamisen kehittämistä ja tasovastaavien tehtävänkuvien pohdintaa

Ykkösten tasovastaavat kokoontuivat tiistaina 7.5. pitkällä ja keväisellä aamiaisbrunssilla Tampereen keskustassa Pella’s Cafessa. Tapaamisen tavoitteena oli vaihtaa kuulumisia, tuottaa yhteistä materiaalia sekä tietysti saada voimia ja vertaistukea sekä tasovastaavana että ylipäätään ryhmänohjaajana toimimiseen.

Tapaamisessa keskusteltiin pitkään tasovastaavan tehtävistä. Keskustelussa tuli ilmi, että tasovastaavien tehtävänkuvat ja palkkaus vaihtelevat eri kouluissa melko paljonkin. Yhteisenä huolenamme oli tehtävien kasaantuminen tasovastaaville ilman asianmukaista korvausta. Joissakin lukioissa tasovastaavat hoitavat tehtäviä, joita esimerkiksi apulaisrehtori on hoitanut aiemmin.

Myös ryhmänohjaajien tehtävissä ja esimerkiksi ryhmänohjaustuokioiden pituuksissa on vaihtelua. Yhteinen linja näyttää kuitenkin olevan, että lukiot pyrkivät tulevaisuudessa järjestämään useiden lyhyiden sijaan pidempiä ryhmänohjaustuokioita hieman harvemmin. Ryhmänohjaustuokioiden tiedottavasta luonteesta ja esimerkiksi liiallisesta kyselyiden tekemisestä pyritään pääsemään eroon, sillä näin mahdollistetaan laajempien teemojen käsittely ja jatkuva ryhmäyttämiseen panostaminen. Ykkösten ryhmänohjauksessa on kaikissa kouluissa käsitelty muun muassa opiskelun suunnittelua, ajanhallintaa ja opiskelutaitoja. Suunta-materiaalia on hyödynnetty monessa koulussa. Päätimme myös jakaa toisillemme eri lukioiden suunnitelmia kakkosen ryhmänohjauksesta. Hyväksi teemaksi kakkosen pidempään ryhmänohjaukseen sopii mielestämme esimerkiksi täysi-ikäisyys.

Tapaamisessa keskusteltiin ryhmänohjaajien koulutustarpeesta ja todettiin, että olisi hyvä tarjota koulutusta koko tason ryhmänohjaajille. Ensi vuonna järjestettävän koulutuksen mahdollisia teemoja voisi olla esimerkiksi puheeksi ottaminen sekä yksilö- että ryhmätasolla. Pyrimme järjestämään syyslukukaudella koulutuksen koko tason ryhmänohjaajille.

Annika Alapiha Hatanpään lukiosta

Ruotsin ainetiimi Muumimuseossa ja piknikillä Sorsapuistossa

Ruotsin ainetiimin keväiseen kokoontumiseen 15.5. osallistui yhdeksän ruotsinopettajaa. Aloitimme Muumimuseosta, jossa Lisbeth Nyström johdatti meidät ruotsinkielisellä opastuksella Tove Janssonin muumimaailmaan ja kertoi taiteilijan värikkäästä elämästä. Opastus oli erittäin mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Kuulimme myös otteita muumikirjoista ja ihailimme teosten pieniä yksityiskohtia.

Museovierailun jälkeen tapaaminen jatkui piknikillä Sorsapuistossa. Sää oli mitä parhain. Keskustelimme ylioppilaskokeiden arvioinnista ja niistä maksettavista korvauksista, joiden todettiin pienentyneen merkittävästi. Muita aiheita olivat mm. projektiviikko ja sen toteutukset, ns. yhteistyökoodien toimivuus/toimimattomuus, verkkokurssit ja niiden työmäärä ja kehittämishaasteet, sekä tulevat ja jo päättyneet Erasmus-matkat.

Kirjurina Susanna Simberg

Filosofian opettaminen kysymyksistä vastauksiin

Pirkanmaan filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien ainetiimi järjestettiin Tampereen klassillisella lukiolla tiistaina 14.5.2024. Ainetiimiin teemana oli tällä kertaa filosofian opettamisen pedagogiikka ja arviointi.

Ainetiimissä vieraili filosofianopetuksen ja pedagogisen filosofian asiantuntija KT, FM Tuukka Tomperi, joka toimii tällä hetkellä Tampereen yliopistossa vanhempana tutkijana ja tutkimushankkeen johtajana.

Tomperin esityksen keskeisin ajatus koskien filosofianopetuksen oppituntityöskentelyä voidaan tiivistää seuraavasti: filosofiaa olisi järkevä opettaa oppitunneilla kysymyksistä vastauksiin. Perinteisessä pedagogiikassa ajatus on ollut päinvastainen. Oppitunneilla on perinteisesti edetty siten, että aluksi opettaja on esitellyt oppitunnin aiheen sisällöt, joista sitten tunnin lopuksi on esitetty pohdintakysymyksiä. Eli oppitunnin suunta on perinteisesti ollut vastauksista kysymyksiin. Suunta kysymyksistä vastauksiin tarkoittaa puolestaan sitä, että oppitunnin aluksi opettaja esittää jonkun mielenkiintoa herättävän virikkeen, kuten videon tai tekstikatkelman, josta hän esittää välittömästi muutaman pohdintakysymyksen, joita filosofian opiskelijat pohtivat ensin yksin, sitten pareittain tai pienryhmissä ja lopuksi koko ryhmän kesken. Ja vasta oppitunnin lopuksi käydään opettajan johdolla läpi, mihin filosofisiin sisältöihin oppitunnin aluksi esitetyt kysymykset liittyvät. Tomperin esitys herätti vilkasta keskustelua, ja se koettiin erittäin onnistuneeksi.

Tämän lisäksi ainetiimissä keskusteltiin filosofian ja elämänkatsomustiedon arviointiin liittyvistä kysymyksistä sekä suunniteltiin ainetiimin toimintaa seuraavaa lukuvuotta silmällä pitäen

Jarkko Vilkkilä

Valinnaiskielten ainetiimitapaamisen blogipostaus

Saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kieleen aineenopettajat kokoontuivat Tampereen yliopiston Atalpa-rakennuksen luokkaan A110 maanantai-iltapäivänä 15. huhtikuuta. Ainetiimitapaaminen alkoi yhteisellä kahvihetkellä, jonka jälkeen Matleena Laakso esitteli erilaisia käytännönläheisiä tapoja hyödyntää tekoälyn käyttöä valinnaisten kielten opetuksessa. 

Harjoittelimme muun muassa Microsoft Copilot ja Diffit -ohjelmien käyttöä, kuvien luomista tekoälyn avulla ja pohdimme yhdessä laajemmin missä kaikessa opettajantyössä ja missä laajuudessa tekoälyä voi käyttää produktiivisesti hyödyksi. Tiivistettynä voi todeta, että tekoäly on opettajalle hyvä renki tai sihteeri, mutta viisasten kiven kaltaiseksi yleisratkaisuksi siitä ei vieläkään ole. Matleenan monipuolisen esityksen materiaalit löytyvät täältä ainetiimiblogista kirjoituksesta Tekoäly kieltenopetuksessa.

Venäjän ainetiimi

Venäjän opettajien tapaamisessa keskusteltiin kevään 2024 Tampereen yliopiston venäjän kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen oppiaineen avoimien ovien iltapäivästä sekä sen todennäköisestä uusinnasta syksyllä 2024. Lisäksi keskustelua käytiin Stefan Smirnovin Seppo.io-alustalle laatimasta Venäläinen Tampere -pelistä. Tiistaina toukokuun 28. päivänä kello 17.00–19.00 järjestetään Tampereen Suomi-Venäjä-seuran toimesta Tampereen kaupungin venäläinen historia -opastuskierros. Opastus on avoin kaikille venäjän kielen oppilaille, opiskelijoille ja opettajille. 

Keskustelua käytiin myös Muumimuseosta venäjän kieltä opiskeleville sopivana luokkaretkikohteena sekä tällä hetkellä Kazakstanissa vaihto-opinnossa olevan venäjän kielen pääaineopiskelijan Juha-Matti Viitasen kutsumisesta kielilähettilään ominaisuudessa vieraaksi venäjän kielen lukiolaisryhmiin lukuvuonna 2024-2025. Tulevan lukuvuoden 2024-2025 venäjän kielen ainetiimin vastuuopettajiksi valittiin Ilona Krupinin-Vuorisalmi Valkeakosken lukiosta sekä Stefan Smirnov Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiosta.

Espanjan ainetiimi

Espanjan opettajien tapaamisessa keskusteltiin mm. oppimateriaalien sisällöistä ja kieliopin opettamisen aikataulusta B3-oppimäärässä. Vertailtiin eri opettajien ja koulujen etenemisvauhtia ja pohdittiin vähän, mitä kaikkea tarvitsee lukio-opintojen aikana ehtiä. Ryhmäkoot ja opiskelija-aines myös puhuttivat ja todettiin, että niilläkin on suuri vaikutus siihen, mitä kaikkea opettajan on mahdollista tehdä. Pohdittiin tulevia ainetiimitapaamisia ja niiden sisältöjä ja todettiin, että myös vapaalle keskustelulle ja ajatusten vaihdolle on näissä tapaamisissa suuri tarve, koska lyhyiden kielten opettajilla on vain harvoin ainekollegaa omassa koulussaan. 

Keskusteltiin siitä, miten yliopiston espanjalaisen filologian laitos voisi olla läsnä tulevissa tapaamisissa ja saisimmeko jonkun yliopistolta kertomaan esimerkiksi kulttuuritutkimuksesta tai muusta kulttuuriaiheesta. Sovimme, että ainetiimin vastuuopettajana jatkaa lukuvuonna 2024-25 Saara Tähtelä Tampereen klassillisesta lukiosta.

Saksan ainetiimi

Saksan oppiaineen tapaamisessa keskusteltiin opintoretkien ja vierailujen järjestämisestä. Todettiin, että Erasmus-akkreditointi mahdollistaa opintoretkien järjestämisen saksankielisiin maihin aiempaa helpommin, mutta Suomeen suuntautuvien vastavierailujen ohjelman järjestäminen saattaa olla haastavaa, kun siihen ei rahoitusta ole samalla lailla saatavana. Pohdimme myös yhteisen alustan luomista Tampereella tai lähialueilla sijaitsevien saksa-aiheisten vierailukohteiden keräämiseen. Saksan ainetiimin ensi vuoden vastuuopettajaa ei vielä saatu päätettyä.

Tanja Tuuna-Kyllönen

Äidinkielen ainetiimi ilmastofiktion äärellä

Äidinkielen maakunnallinen ainetiimi tapasi keskiviikkona 17.4.2024 hyvän lounaan ja kiinnostavien teemojen parissa. Paikalla oli kymmenkunta äidinkielen opettajaa ja vahvistusta myös Svenska samskolanin puolelta, mutta lisääkin kenties ylioppilaskirjoitusten ja koeviikon uuvuttamia tai muiden työkiireiden kanssa painiskelevia äikänopeja olisi mukaan mahtunut.

Lounaalla ravintola Puiston kabinetissa vapaamuotoinen keskustelu rönsyili runsaana ja esiin nostettiin niin tekoälyn maailmanvalloitus, kriittisen lukutaidon puute kuin hallituksen leikkauksetkin. Osassa osallistujia harmitusta aiheuttivat kuntatyönantajan näytösluonteisiksi koetut virkahaut, joissa kulutetaan suotta kaikkien osapuolten kallista aikaa, ja kaikissa osallistujissa hallinnon linjaukset, jotka syövät opettajan autonomiaa ja välittävät sellaista kuvaa, että opettajan asiantuntemukseen ei luoteta. Jokaisen äidinkielenopettajan kestopainajainen, lukutaidon rapautuminen, herätti keskustelua tässäkin tapaamisessa, mutta keskusteluun nostettiin myös valonpilkahduksia kuten eräässä koulussa suunniteltu ja toteutettava kriittisen lukutaidon teemaviikko, joka kuulosti kiinnostavalta tavalta pyrkiä herättelemään opiskelijoiden tietoisuutta monilukutaidon, ajattelun taitojen ja kriittisyyden merkityksestä medioituneessa nyky-yhteiskunnassa.

Lounaan jälkeen ohjelma jatkui Tampereen klassillisen lukion tiloissa Kaisa Ikäläisen ilmastofiktiota, ilmastotunteita ja kirjavinkkejä käsitelevällä luennolla. Kaisa kertoi Climademy-verkostosta, josta opettajat voivat hankkia osaamista ilmastoasioiden opettamiseen ja niistä keskustelemiseen, ja esitteli kiinnostavalla ja vuorovaikutteisella tavalla muun muassa erilaisia ilmastoasioiden nuorissa herättämiä tunteita sekä kaunokirjallisuuden roolia ja mahdollisuuksia ilmastokriisin käsittelyssä. Ymmärtäviä huokauksia luokassa aiheutti osuus, jonka mukaan ilmastofiktion opetuksessa ja nuorten kanssa hyödyntämisessä ongelma ei ole materiaalin puute vaan, yllätys yllätys, lukutaidon rapautuminen, joka vaikeuttaa pitkien tekstien käsittelyä.

Vaikeiden teemojen äärellä Kaisan luento oli kuitenkin äärimmäisen lohdullinen ja ratkaisukeskeinen ja korosti toivon merkitystä niin ahdistavan ilmastokriisin kuin lukutaidon heikkenemisenkin äärellä: kaunokirjallisuutta voi hyödyntää ilmastotunteiden käsittelyyn muun muassa yhteisöllisen lukemisen, luovan kirjoittamisen ja draamapedagogiikan keinoin eikä aina edes tarvitse pyrkiä lukemaan kokonaisia teoksia. Lyhyetkin katkelmat johdattelevat hyvin ilmastoaiheeseen sekä keskustelun, pohdinnan ja analyysin äärelle.

Pääsimme tutustumaan muutamiin ilmastoaiheisiin kaunokirjallisiin teoksiin lastenkirjoista sarjakuviin ihan konkreettisesti lehteillen, ja kirjavinkkejä kerättiin listaksi asti. Luennon päätteeksi osallistujat pääsivät tiiviissä työpajassa tutustumaan nippuun esimerkkitekstejä ja Kaisan suunnittelemia tehtäviä, joiden avulla ilmastoteemaa voisi oppitunnilla lähteä käsittelemään niin keskustellen kuin luovan kirjoittamisen tai analyysinkin keinoin. Mitä ihanaa sellaisenaan opetukseen ja luokkahuonetyöskentelyyn siirrettävissä olevaa konkretiaa!

Ainetiimi kiittää Kaisaa tärkeästä puheenvuorosta ja valmistautuu viimeisten viikkojen rutistukseen ennen kesälaitumille siirtymistä.

Lumisateen keskellä kesää jo kaihoavin mielin kiitoksia kaikille osallistujille ja tsemppejä loppukevääseen toivottelee

Jutta Kyösti